Daesnie lohkehtæjja vuesiehtimmiem gaavna guktie dïhte maahta mubpien maahtoeulmien mietie barkedh, guktie maahtoeulmide lïerehtimmieulmine eevtjedh jaksedh jïh guktie sisvegem jïh barkoevuekide sjïehtesjidh. Guktie learohkh gelkieh maadthmaahtojde lïeredh jïh guktie lohkehtimmiem learoehkasse sjïehtesjadtedh. Daerpies dellie iktemeran vuarjasjidh, jïh gïele lea vihkeles dennie barkosne.
Gåessie: Gosse jïjtje sæjhta.
Åvtetje maahtoeh
Learohkh ånnetji saemiengïelem guarkoeh jïh naan aelhkies fïerhten-beajjetje raajesh soptsestieh. Saemiengïelen tjoejem jïh alfabetem leah joe lïereme.
Maahtaldahkeulmie
Njaalmeldh gaskesadteme
Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
- aelhkies fïerhten beajjetji raajesh soptsestalledh gusnie pråvhka aelhkies njaalmeldh jiehtege guktie guarkoe jïh goerkesadtede.
Gïelen jïh kultuvren bïjre daejredh
Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
- goltelidh jïh jïjtjh aaj joejkedh, laavlodh jïh rijmh, raajroeh jïh tjihtesh åvtese buektedh
- våhkoebiejjieh, askh jïh dah gaektsie joepieboelhkh utnedh
Norsk: etter 4. årstrinn i norsk læreplan, hovedområde språk og kultur:
Språk og kultur
Mål for opplæringen er at eleven skal kunne
- samtale om et utvalg sanger, regler, dikt, fortellinger og eventyr fra fortid og nåtid på bokmål, nynorsk og i oversettelse fra samisk og andre kulturer
- uttrykke tanker om språk, personer og handlinger i tekster fra dagliglivet og i skjønnlitterære tekster fra ulike tider og kulturer
- beskrive likhet og forskjeller mellom et utvalg talemålsvarianter i Norge
- forstå noe svensk og dansk tale
- beskrive språk og språkbruk, ordklasser og deres funksjon
- variere setningskonstruksjon
Learohkh gelkieh maehtedh fïerhtenbeajjetje raajesh soptsestidh. Vuesiehtiemmien gaavhtan bïssemen,-kråahpen,-voelpi jïh buerievoelpi bïjre maehtedh soptsestidh.
Learohkh gelkieh aaj maehtedh:
- baakoeh jïh dïejvesh nuhtjedh gosse kråahpem bïsseminie jïh baenide skubpeminie.
- baakoeh jïh dïejvesh nuhtjedh buerievoelpi bïjre.
- saemien njoelkedassem lïeredh
- saemien våhkoebiejjide nuhtjedh gosse sinsætnan soptsesteminie.
- våhkoebiejjiej bïjre laavlodh
Lohkehtæjja tjoevere lïerehtimmieulmide våhkoesoejkesjisnie jallh tæjmoesoejkesjisnie tjaeledh. Learohkh jïh gåetien almetjh dej bïjre soptsestellieh aarebi lohkehtimmie aalka. Dejtie ovmessie lïerehtimmieulmide tjoevere eensilaakan buerkiestidh, guktie learohke maahta jïjtse-vuarjasjimmsne dejtie utnedh.
Akte barkoetjïertestimmie maahtoen bïjre – daejredh, darjodh, guarkedh. Lööneme daestie, Fjørtoft, Henning: Effektiv planlegging og vurdering. Rubrikker og andre verktøy for lærere, Fagbokforlaget 2009
Maahtoe
- baakoeh lïeredh kråahpen, -bïssedimmien, -laavkomen, -gåårvedimmien jïh baeniegeehtemen bïjre
- maehtedh voelpi jïh buerievoelpiej bïjre soptsestidh.
- våhkoebiejjide maehtedh
Maehteles
- jiehtiegidie maehtedh nuhtjedh jïh saemien saalmh jallh laavlomh maehtedh.
Goerkesimmie
- maehtedh jiehtegen sisvegem jïh goerkesimmiem buerkiestidh, jïh våhkoebiejjiej bïjre laavlodh.
Darjodh
Learohkh gelkieh dåahkam bïssedh jïh gåårvedidh. Dah baenieh skubpieh beapmoej mænngan jïh gelkieh soptsestidh mearan barkeminie. Vuesiehtimmie: manne maanan voepth bïsseminie, manne baenieh skubpeminie
Laavloeh kråahpen bïjre, jïh baajh maanah aaj laavlodh.
Baajh learohkh sijjen buerievoelpide klaassese bööredidh. Learohkh sijjen voelpi bïjre soptsestieh.
Dåahkah ovmessie saemien dajvijste.
Guvvie: Ánte Siri, Sámi allaskuvla-Sámi University College
Raajroe (vuesiehtimmie, lea daesnie, Utsi Gaup: Suga suga su dovne gærjesne jïh CD’esne)
Tjïjhtje tjaebpies tjeehpes tjåktjah
Tjahkan tjaetsiem tjuekieh (tjoekeminie) tjovven tjïrrh
Jallh Ánin dánin.
Baajh raajroe vïedtjesne klaassetjïehtjielisnie gævnjodh, jïh mujhtieh fïerhten biejjien saavredh Vedtieh raajroem goh leaksoe gåetesne, dovne tjaaleldh jïh teekstefijline.
Laavloeh våhkoebiejjiej bïjre fïerhten tæjmoen, learohke leaksoem åådtje. Laavlomem mubpide lïerehte, dejtie mah eah dam aarebistie maehtieh. Ealla Holm Bullen laavlomegærjesne akte laavlome gååvnese.
|
Mij daate biejjide?
Mij daate biejjide?
Mij daate biejjide?
Mij daate biejjide?
Dagke lea måanta? Dagke lea dæjsta?
Dagke gaskevåhkoe, duarsta, bearjadahke, laavadahke, aejlege?
Mij daate biejjide? |
Guvvie learoevierhteste tjïjhtje tjaebpies (Noerhte saemien, luvlesaemien jïh åarjelsaemien)
Guvvie: Ánte Siri, Sámi allaskuvla-Sámi University College
Vielie lïerehtimmidarjomh
1. Reakedsbiejjie
Darjoeh aktem aelhkies biejjielåhkoem mij vuesehte gosse dah lihkemes fuelhkien reakedsbiejjieh leah, darjoeh aaj aktem klaasse-biejjielåhkoem guvviejgujmie, gusnie vuesehte mij biejjide lea. Nuhtjh dam biejjielåhkoem jïjnjem, guktie åadtjoeh jïenebem soptsestidh jïh nimhtie dam njaalmledh gïelem buerebelaakan lïeredh.
2. Våhkoebiejjie-speale
Darjoeh aktem våhkoespealem mij kåarhth åtna fïere-guhtide biejjide aktene askesne.(mahte goh raajterespeale) Nuhtjh aktem teernegem guktie maahta åvtese juhtedh. Vuesiehtimmien gaavhtan: Dæjsta, suehpeden vïjhteden biejjien: "Veartesjh olkese, guktie vearolde lea, jis biejjie guaka, dellie tjöödtjesth jïh lïegkesth dålle-bealesne. Jis mullie jallh elmie, skodth dellie varki jïh ikth vielie teernegem beelhkh". Learohkh fïerhten aejkien soptsestieh mij biejjide lea, gosse sielkieh jallh suejieh sæjjan, jïh lohkehtæjja jallh jeatjebh viehkiehtieh kåarhtide learoehkidie lohkedh, jis daerpies. Dïhte guhte voestegh måalese båata, mij lea minngemes bijjie askesne, lea vitneme.
Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dam baakoem vuarjasjidh nåhtadidh sijjeste vïerhtiedidh.
Jïjtsevuarjasjimmie
Voestes vuesiehtimmie
Lågge
Jilhts daate lea jïjtsevuarjasjimmie, maahta daam låggem aaj nuhtjedh gosse edtja lohkehtæjjine soptsestalledh, guktie eah jeatjebh åadtjoeh goltelidh jïh/jallh lohkedh dam vuarjasjimmiem. Learohkh maehtieh voestesgïelesne tjaeledh.
| Barkoem buerkiestidh |
- Maam buektiehtim?
- Mij lij geerve?
- Dagke jeatjah vuekiem nuhtjim gosse tjïertestim?
- Guktie maahtam mubpien aejkien darjodh?
- Ulmieh båetije aamhtesidie leah:.......
|
Mubpie vuesiehtimmie
Learohkh kroessine duejtie lïerehtimmieulmide dievhtieh, mejtie maehtieh.
| Daam tjoeverem lïeredh guktie lïerehtimmieulmide jaksem |
Manne ånnetje maahtam : Mij biejjide |
Manne hijven maahtam : Mij biejjide |
|
baakoeh jïh dïejvesh mah leah daerpies maehtedh gosse soptsestem:
- kråahpen bïjre, bonhtehke årrodh, fïerhtenbeajjetje bïssemen bïjre jïh baenide skubpedh.
- voelph jïh buerievoelpi bïjre
- våhkoebiejjiej bïjre
|
|
|
|
|
|
|
|
maahtoe bonhtehken bïjre deanahtidh:
- nommh bonhtehkevoeten dejpeladtje jïh daaletje viehkievierhtiej bïjre maehtedh.
- nommh maehtedh vg. laavkometjïehtjele, bïssemetjïehtjele jïh onne-gåetie
|
|
|
|
jeatjah vuekiem maahtam tjïertestidh:
- kråahpem jïh gïetide nuhtjem
- jeatjah baakoeh gaavnedh
- göökte baakoeh ektiedidh
- daaroen baakoeh saemiegïelese darjodh.
- jis im guarkah dellie gihtjedh
- jïjtjemem staeriedidh
|
|
|
|
maahtam aelhkies soptsestallemem utnedh:
- im daarpesjh dan jïjnjh baakoeh ohtsedidh gosse tjïertestem
- soptsestallemem orrijidh
|
|
|
|
Åvtese båetije biejjide vuejnedh
- manne daarpesjem ikth vielie dej baakoejgujmie barkedh…
- manne viehkiem daarpesjem…
|
Dejtie nuerebe learoehkidie sæjhta hijven årrodh, dovne gåetesne jïh skuvlesne, dam gærjam Tåamma laavkoeminie lohkedh, maam Gunilla Wolde tjaaleme.
Lohkehtæjja jïh learohkh maehtieh ektesne lohkemekåarhth guvviejgujmie, jallh guvvieh jïh teekste, biejjieladtje darjomigujmie darjodh. Maahta lohkemekåarhtide lamineredh, jïh learohkh maehtieh dejtie voessesne utnedh jïh dejtie nåhtadidh dovne gåetesne jïh skuvlesne.
Learohkh mah noereskuvlesne jïh jåarhkeskuvlesne mubpene daltesne vaedtsieh, maehtieh saemien maanagiertesne viehkiehtidh maanide geehtedh. Gosse healsoen bïjre maanide soptsestieh, eah daarpesjh dåahkah nuhtjedh. Dah maehtieh jïjtsh kråahph utnedh gosse kråahpen bïjre saemiestieh. Daate krïebpesje sjïere viehkiem skuvleste.
Noereskuvlen maanah jïh learohkh jåarhkeskuvleste maehtieh jïjtsh kråahpen jïh healsoen bïjre soptsestidh. Vuesiehtimmien gaavhtan gosse vïtnedeminie.
Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dejtie baakojde vihkielommes maehtelesvoeth sijjeste faagen maadth maahtoeh.
Maehtedh njaalmeldh jïh tjaaleldh-laaakan tjïertestidh: Learohkh maehtieh tjaeledh baakoeh jïh dïejvesh kråahpen bïjre, jïh bïssemen jïh baenieskubpemen bïjre sijjen jïjtsh tjaelemegærjine. Dah maehtieh aaj abpe raajesem jïh onne vaajesem aamhtesen bïjre tjaeledh. Gosse njaalmeldh maahtoeh, dellie lea gaajh vihkeles baakoeh jïh dïejvesh jiehtedh, jïh jïjnjem soptsestidh.
Maehtedh lohkedh: Learohkh gelkieh maehtedh baakoeh jïh dïejvesh lohkedh, abpe raajesh lohkedh gosse bonhtehkevoeten bïjre soptsesteminie.
Maehtedh ryöknedh: Baajh learoehkidie ryöknedh man jïjnjh bïssemeaath dej fuelhkieh laavkometjïehtjielinie utnieh.
Maehtedh digitale viehkievierhtiem nuhtjedh: baajh learoehkidie gaskeviermiem nuhtjedh jïh saemien bïssemebaakoeh ohtsedidh ovmessie gaskeviermiesijjijste. (Gávnos, giella.org jïh risten.no). Nuhtjh teekstevuesiehtimmiem, jïh baajh learohkh ohtsedidh jïh damtedh bissemebaakojde dennie teekstesne (ohtsedimmietjaatsegisnie).
Gosse learohkh daelie joe maehtieh tjaeledh, maahtah gïelesuerkiem vijriedidh. Ohtsedh aktem klaassem mah maehtieh saemien soptsestidh. Klaasse gusnie learohkh leah voestesgïeline, jïh dejtie klaassevoelpine åadtjodh jïh barre dejgujmie saemiegïelesne chattedh. Dellie maahtah aaj interaktijve programmh nuhtjedh goh eensi gaskesadteme.
Paehperedåahkah
(lohkehtæjjese: Wersland/Rognli: Joik i den gamle samiske religionen, Yoik in the Old Sami Religion, Vett og Viten, 2006.)
Frode Fjellheim: juoigama vuođul, Vuolie Forlag, 2005.
Stina-Gaup Westerlund: Lávllagirji, Luleå Alltryck, AB, 1980.
Stina-Gaup Westerlund: Lávlungirji, Sámiskuvlastivra, Luleå Alltryck, AB, 1987.
Pekka Lukkari: Lavlagak II, Helsseg, 1963.
Máidnot Hearrá, Skuvlasálbmagirji, Verbum, 1995.
Sálbmagirji, Verbum, Oslo, 1996.
Sálbmagirji II, Verbum, 2005.
51 sálmma, Sámi sálbmakomitea, 1990.
Ella Holm Bull: Laavlomh maanide
"Barnehageeske" – båata aaj åarjelsaemien gïelesne
Tåamma laavkoeminie- gærjeste, lohkehtæjja maahta guvvieh skannedh, dejtie stueriedidh jih olkese tjaeledh, jïh dejtie klaassen tjiehtjielisnie vïedtjese gævnjodh.
Seppola, Haldis Helander, Nilsen, Unni Trosten ja Aslaksen, Inger-Lise: Vahkkosánit. Iđut 2009.