Daesnie lohkehtæjja vuajna guktie satne maahta maahtoeulmiejgujmie 4. daltesisnie barkedh.
Daesnie vuesehte guktie dah maahtoeulmieh tjyölkehke sjïdtieh lïerehtimmieulmine, sisvegisnie jïh barkoevuekine, guktie vihkielommes maehtelesvoeth meatan vaaltasuvvieh, jïh guktie maahta lïerehtimmiem dan aktegh learoehkasse sjïehtedidh. Vuarjasjimmie iktemearan, gïelesuerkieh jïh maajhööhpehtimmie akte bielie dehtie soejkesjistie. Daltese 4 lea dïhte minngemes daltese saemien 3.
Akte dejstie haestemijstie Saemien 2 jïh 3 lea learoehkidie skreejredh saemien eadtjohkelaakan nåhtadidh. Vuelielisnie maahtoeulmide learoesoejkesjen 4. daltesistie åehpiedahta, mah tjåenghkies njaalmeldh govlesadtemem dåarjedieh.
Daate vuesiehtimmie vuesehte draaman jïh råållespïelen tjïrrh, guktie learohkh maehtieh dejpeladtje jielemi bïjre saemiestidh. Dïhte åejviefokuse vuesiehtimmesne lea njaalmeldh govlesadteme. Veeljeme daam maahtoeulmiem meatan vaeltedh, meatan årrodh soptsestidh saemien dejpeladtje jielemi bïjre daennie bïhkedimmesne. Dïhte dannasinie daate akte haestiedihks maahtoeulmie 4. daltesisnie learoesoejkesjisnie.
Maahtaldahkeulmie
Njaalmeldh gaskesadteme
Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
- baakoelåhkoem utnedh guktie maahta fïerhten beajjetji tsiehkine saemiestidh
- draaman jïh dåemiedimmien tjïrrh åvtese buektedh
- taallh utnedh gosse galka soptsestidh mij biejjide jïh mennie mieresne tsåahka.
Gïelen jïh kultuvren bïjre daejredh
Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
- soptsestidh saemien jielemi bïjre
Tjaaleldh gaskesadteme
Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
- teeksth tjaeledh mah våajnoeh jïh mïelh soptsestieh jïh buerkiestieh
- jïjtsh teeksth mubpide åvtese buektedh
Ööpehtimmiesoejkesje ij iktegisth abpe maahtoeulmiem faarhmesth. Dah maahtoeulmieh leah tjïelkestahteme lïerehtimmeulmine. Dah lïerehtimmieulmieh akte sïlle juktie maahtoeulmide jaksedh.
Ulmie lea learohkh edtjieh aktem baakoeveahkam nåhtadidh mij biejjieladtje tsiehkine sjeahta, gusnie aaj akte dejstie saemien dejpeladtje jieliemijstie learohki lïhke dajvesne lea meatan. Dïhte sæjhta jiehtedh learohkh edtjieh maehtedh:
- dam biejjieladtje baakoeveahkam lissiehtidh gosse lahtesh lïerieh mah leah dan biejjieladtje tseahkan ektiedamme, jïh akten saemien dejpeladtje jieliemasse
- naan baakoeh lïeredh mah leah saemien ryöknemevuakan ektiedamme
- dam biejjieladtje gïelem nåhtadidh ektiedamme akten saemien dejpeladtje jieliemasse, mij lea akten vihties tsiehkien bïjre
- aktem råållespïelem tjaeledh heannadimmiejgujmie jïh lahtesigujmie mah leah jieliemasse ektiedamme
- råållespïelem tjïrrehtidh
- dam njaalmeldh darjomem vuarjasjidh dejstie væhtijste mah leah buerkiestamme vuelielisnie
Tjïertestamme aktem rïektes laavenjassem sjugniedidh. Daesnie learohkh edtjieh sov maahtoem vuesiehtidh, gosse aktem råållespïelem biejjieladtje tsiehkiej bïjre darjoeh jïh tjïrrehtieh, aktene dejpeladtje saemien jieliemisnie. Dellie learohkh nuepiem åadtjoeh daajroem jïh gïelem nåhtadidh seammalaakan goh dennie rïektes jieliemisnie.
Dah lïerehtimmiedarjomh ektiedamme lïerehtimmieulmide våaromem biejieh dan dorjemassese, råållespïele, maam learohkh edtjieh darjodh.
Daesnie veeljeme våaromem vaeltedh daan-beajjetje båatsosne, åarjelsaemien dajvesne. Båatsoe lea abpe Saemien eatnamisnie. Seamma sjyöhtehke våaromem vaeltedh jeatjah dejpeladtje saemien jieliemisnie goh gööleme, jåartaburrie, duedtie jïh jeatjah miehtjiejielemh jïh aktanimmiejielemh.
Tjuara dejtie maahtoeulmide dej væhtajgujmie guktie ulmide jaksedh, jïh lïerehtimmieulmide dej væhtajgujmie guktie ulmide jaksedh, learoehkidie åehpiedehtedh. Buerkesth jïh digkedh daam njaalmeldh dejgujmie. Dah ulmieh maehtieh våajnoes årrodh klaassen tjiehtjielisnie, jïh/jallh dah maehtieh akte bielie årrodh dehtie barkoesoejkesjistie. Jis væhtah tjaalasuvvieh, vuesiehtimmien gaavhtan barkoesoejkesjisnie, dellie eejhtegh/dah mah eejhtegi åvteste, maehtieh meatan årrodh barkosne.
Maahta raeriestimmieh lïerehtimmieulmiej væhtaj bïjre aktene goeresne vuesiehtidh. Daesnie dah daltesh jolle, gaskoeh jïh vuelegs maanadaltesasse åtnasuvvieh, jïh karakterh noereskuvlese jïh jåarhkeskuvlese. Maahta tabellem aelhkebe darjodh maadthskuvlese goh jåarhkeskuvlese. Daate vuesiehtimmie krööhkeste dïhte aaj maahta noereskuvlesne jïh jåarhkeskuvlesne åtnasovvedh Saemien 3 (daltese 1-4).
| Lïerehtimmieulmie |
Vuelegs/(2) |
Gaskoeh/(3-4) |
Jolle/(5-6) |
| Learohke edtja maehtedh: |
|
|
|
| dam biejjieladtje baakoeveahkam lissiehtidh gosse lahtesh leara mah leah ektiedamme dan biejjieladtje tseahkan jïh daan jieliemasse |
Datne maahtah naan baakoeh jïh lahtesh nåhtadidh mah biejjieladtje tsiehkine sjïehtieh
Datne maahtah naan baakoeh jïh lahtesh nåhtadidh ektiedamme daan jieliemasse |
Datne maahtah naa jïjnjh baakoeh jïh lahtesh nåhtadidh mah biejjieladtje tsiehkine sjïehtieh
Datne maahtah naa jïjnjh baakoeh jïh lahtesh nåhtadidh ektiedamme daan jieliemasse |
Datne maahtah joekoen jïjnjh baakoeh jïh lahtesh nåhtadidh mah biejjieladtje tsiehkine sjïehtieh
Datne maahtah joekoen jïjnjh baakoeh jïh lahtesh nåhtadidh ektiedamme daan jieliemasse |
|
såemies baakoeh lïeredh mah leah saemien ryökneme-vuekesne.
|
Datne naan baakoeh lïereme mah leah saemien ryöknemevuekesne |
Datne jienebh baakoeh lïereme mah leah saemien ryöknemevuekesne, jïh maahtah dejtie nåhtadidh naan ovmessie tsiehkine. |
Datne jïjnjh baakoeh lïereme mah leah saemien ryöknemevuekesne, jïh maahtah dejtie nåhtadidh jïjnjh ovmessie tsiehkine. |
| aktem onne råållespïelem tjaeledh heannadimmie-gujmie jïh lahtesigujmie mah leah jieliemasse ektiedamme |
Datne naan råållah tjaalah akten råållespïelese, jïh meatan vaaltah såemies lahtesh jieliemasse ektiedamme. |
Datne råållah tjaalah akten onne råållespïelese, jïh meatan vaaltah aktem rïektes heannadimmiem jïh såemies lahtesh jieliemasse ektiedamme |
Datne råållah tjaalah akten råållespïelese, jïh meatan vaaltah aktem rïektes heannadimmiem jïh jïjnjh lahtesh jieliemasse ektiedamme |
| råållespïelem tjïrrehtidh njaalmeldh dijalogigujmie |
Datne såemies dejstie dijalogijste jeahtah maam soejkesjamme |
Datne dijalogide, mejtie datne soejkesjamme, hijvenlaakan jeahtah |
Datne dijalogide råållespïelesne iemielaakan jïh hijvenlaakan jeahtah. |
Daesnie sjeahta learohkidie ånnetji buerkiestidh saemien ryöknemevuekien bïjre, jalhts dïhte edtja 6. daltesisnie årrodh. Vuesiehtimmien gaavhtan maahta tjöönghkemetaallh almetjidie (gööktesh, golmesh, njealjesh jnv. – göökte, golme, njieljie almetjh ektesne) bovtsh (gööktege, golmege, njealjege jnv. – göökte, golme, njieljie bovtsh ektesne) jïh krievviestoeredahkh (bïrhketje, stuhtje, ealoe jnv. – onne krievvie 8-12 bovtsijste) jïh akte stuhtje aktede krievveste, sjyöhtehke lahtesh årrodh. Gaajhkine saemien dejpeladtje jielieminie leah ryöknemevuekieh mejtie maahta meatan vaeltedh daennie vuesiehtimmesne.
Goere maahta våarominie årrodh dovne lohkehtæjjan vuarjasjæmman iktemearan, jïh learohki jïjtsevuarjasjæmman. Goere maahta aaj våarominie årrodh akten learohkesoptsestæmman, jallh akten evtiedimmiesoptsestæmman lohkehtæjjan, learohken jïh eejhtegi/ eejhtegi åvteste gaskem.
Daesnie lohkehtæjja vuesiehtimmieh gaavna guktie satne maahta maahtoeulmiejgujmie barkedh 4. daltesisnie; sisvege jïh lïerehtimmiedarjomh, vihkielommes maehtelesvoeth, sjïehtedamme lohkehtimmie, maajhööhpehtimmie jïh vuarjasjimmie iktemearan.
Åvtedaajroe
Tsiehkestahta learohkh naa jïjnjem maehtieh dejstie biejjieladtje lahtesijstie, jïh taallh jïh öörnegetaallh lïereme. Ööhpehtimmien åvtelen maahta maereles årrodh dejtie daerpies biejjieladtje lahtesidie jïh taallide vuartasjidh ikth vielie.
Orre lahtesh sjïehtesjidh
Lohkehtæjja dejtie vihkielommes baakojde jïh lahtesidie buerkeste. Daesnie göökte kåarhth vuajnah orre baakoe-jïh lahtesigujmie:
Guvvie: Elin Fjellheim, Elgå skuvle
Dan mænngan learohkh maehtieh dejtie vihkielommes lahtesidie lïeredh ovmessie darjomi tjïrrh, vuesiehtimmien gaavhtan baakoe-loop, baakoe-pussel, vïedtjespïele jïh kråahpe-kröll.
Buerkiestimmie lïerehtimmievuekijste
| Visuelle learohkh lyjhkoeh |
Auditive learohkh lyjhkoeh |
- lohkedh tjaeledh, filmem vuejnedh, guvviedidh, barkoeheeftigujmie barkedh jïh åssjaldahkekaarhtese guvvieh darjodh
- guvvieh jïh baakoeh |
- goltelidh, digkiedidh, jïjtsinie jallh jeatjabigujmie soptsestidh jïh reegkes gïeline lohkedh |
| Taktile learohkh lyjhkoeh |
Kinestetiske learohkh lyjhkoeh |
- aath doehtedidh, gïetigujmie barkedh, pc’ine barkedh, vïedtjeplakath darjodh, spealadidh, tjaeledh, bietskiedidh jïh lïjmesjidh
- tjoevtenjereagkine jïh laejkiepreejrine barkedh |
- svihtjedh jïh abpe kråahpem nåhtadidh, ovmessie spïelh spealadidh, teaterem spealadidh jïh dæjpeles barkoe
- vïedtje- jïh guelpiespïelh |
Edtja raerie gaavnedh guktie learohkh maehtieh repeteredh jïh orre baakoeh lïeredh, vuartesjh artihkelem ordlæring jïh artihkelem læringsstrategier bïhkedimmesne eengelsken gïelese.
Nåhtedh goh sjïehtesjimmie, dïhte mij learohkedåahkan sjeahta
-
Baajh naakenem dehtie lïhkes dajveste akten voenges saemien dejpeladtje jielemen bïjre soptsestidh
-
Vaeltieh våaromem akten aejkien dijjieh lidh guessine naakeni luvnie, mah dejpeladtje jielemigujmie gïehtelieh
-
Baajh learoehkidie åenehks jïh aelhkies rïektesetjaalegh lohkedh akten saemien dejpeladtje jielemen bïjre, learohken lïhkes dajveste
RÅÅLLESPÏELE
Råållespïeline maahta learoehkidie skreejredh altese saemien gïelem soptsestidh. Aktene råållespïelesne ij leah "learohke jïjtje" mij soptseste, bene dïhte akte råålle. Dellie ij leah seamma vaarege, jïh learohke slyöhpoe billedh satne båajhtoelaakan soptseste. Gosse learohkh råållespïelem darjoeh, dellie aktem ussjedamme tsiehkiem utnieh.
Vuesiehtimmie
Mijjieh raarhkosne gaavnesjibie
- Darjoeh aktem guvviem heanndimmeste
- Gusnie libie?
- Guktie daesnie vååjnoe
- Buerkiestimmie eatnamistie, almetjijste jnv.
- Mah almetjh stïeresne? Vuartesjh råållekåarhtem
- Råållekåarhte:
- Nomme
- Aaltere
- Gie manne?
- almetje
- ektiedimmie jeatjabidie spïelesne
- slïekte
- barkoevoelpe
- viehkie
- Jïjtsevoete
Nåhtedh adjektijvem buerkiestidh
Vuesiehtimmie: Manne geerjene, gïemhpes, måarehks j.n.v
- Mij heannede dennie ussjedamme tsiehkesne?
Vuesiehtimmie
Daelvie
- Geadtan tjöönghkedh
- Barkoe giedtesne
Daesnie maahta joekehtehtedh learohki åvtedaajroej mietie. Sjyöhtehke lea vuesiehtimmien gaavhtan raarhkoe, leekedimmie jïh ryökneme.
Vihkeles dah learohkh åehpies sjïdtieh sijjen råållajgujmie, guktie dah jearsoes sjïdtieh. Darjoeh dijalogh fïerhten tseahkan. Baajh learohkidie heannadimmieh darjodh mah maehtieh sjyöhtehke årrodh. Gaajhkesh maehtieh meatan årrodh spïelesne seamma aejkien, bene maahta aaj dam darjodh seamma tjiehtjielisnie ovmessie "soptsestimmiesijjine", mah maehtieh goh jïjtsh gïelesuerkieh årrodh. Lohkh vielie gïelesuerkiej bïjre aktene jïjtse tjaalegisnie.
Soptsestimmiesijjie 1
Akte almetje kraannatjielteste båata jïh sæjhta krievviem gïehtjedh juktie vuejnedh mejtie sijjen bovtsh desnie.
Guvvie: Elin Fjellheim, Elgå skuvle
Akte gåalmede almetje tjaanga jïh gåatomen bïjre gihtjie, guktie giesie tjaktje orreme jnv.
Soptsestimmiesijjie 2
Göökte almetjh soptsesteminie mah/gien bovtsh kraannasijteste mah tjåenghkies.
Soptsestimmiesijjie 3
Såemies almetjh dållebealesne tjahkasjieh jïh biejjieladtje aati bïjre soptsestieh.
Guvvie: Elin Fjellheim, Elgå skuvle
Naemhtie abpe tsiehkie maahta jeatjahlaakan sjïdtedh soptsetimmiesijjeste soptsestimmiesæjjan, jïh orre ussjedamme heannadimmieh sjïdtieh daerpiesvoeten mietie. Daah leah bigkemegierkieh mah gïeleåtnoem lissiehtieh.
Veeljh man gellie almetjh mah edtjieh meatan årrodh råållespïelesne, mestie man gellie learohkh saemientæjmojne. Lohkehtæjja maahta aaj meatan årrodh juktie jienebh meatan sjïdtieh.
Vuelielisnie akte raeriestimmie almetje-jïh soptsestimmiesijjiekåarhtide, mah learohkh dievhtieh.
|
Almetje 1
Nomme:
Aaltere:
Gie manne:
Jïjtsevoete
Slïekte/barkoevoelpe/
barkoeviehkie/jeatjah ektiedimmie:
|
Almetje 2
Nomme:
Aaltere:
Gie manne:
Jïjtsevoete
Slïekte/barkoevoelpe/
barkoeviehkie/jeatjah ektiedimmie:
|
|
Soptsestimmiesijjie 1
Gusnie:
Gieh:
Heannadimmie:
Dan bïjre soptsestieh:
|
Soptsestimmiesijjie 2
Gusnie:
Gieh:
Heannadimmie:
Dan bïjre soptsestieh:
|
Maahta seamma vuekiem jïh maallem nåhtadidh råållespïelem darjodh jeatjah dejpeladtje saemien jielemi bïjre goh:
- mearoegööleme
- loesegööleme
- jåartaburrie
- vijreme jïh lidteme
- jeatjah miehtjiejielemh
- duedtie
- aktanimmiejielemh
Fïereguhte dejstie jieliemistie maahta goh saemiengïelen suerkieh årrodh, mejtie dah learohkh maehtieh guessine mïnnedh, jïh mestie maehtieh aktem råållespïelem darjodh. Dah råållah/rållespïele aaj goh gïelesuerkieh sjïdtieh. Vuartesjh sjïere artihkelem gusnie vielie vuesiehtimmieh gïelesuerkiej bïjre.
Maahta aaj råållespïelem stueriedidh jïh våaroeminie årrodh akten storyline-prosjektese.
Joekehtehth gosse aktem sjïehteles stoeredahkem råållespïelese veeljh, vuesiehtimmien gaavhtan magkeres almetjh jïh man gellie soptsestimmiesijjieh, mestie man gellie learohkh, learohki åvtedaajroeh jïh dej aaltere. Gosse learohkh jïjtje leah meatan råållah tjaelieh, dah sïjhtieh altese lïereme daajroeh nåhtadidh. Dellie lohkehtæjjan barkoe sjædta sjïehtedamme haestemh vedtedh learoehkidie.
Maahta jienebh soptsestimmiesijjieh lissiehtidh. Vuesiehtimmien gaavhtan maahta aktem soptsestimmiesijjiem darjodh gusnie turisth jallh jeatjebh guessine båetieh. Daesnie maahta sijjien histovrijen jïh dejpeladtje vuekiej bïjre bievnedh. Daate soptsestimmiesijjie sjeahta dejtie learoehkidie mah leah ånnetji veaksahkåbpoe saemiestidh, jïh båarasåbpoe learohkh mah learoesoejkesjem saemien 3 dåeriedieh.
Maahta ånnetji geervebe årrodh råållespïelem tjïrrehtidh maajhööhpehtimmesne, bene jis soejkesje dle gåarede. Man gellie learohkh mah edtjieh meatan årrodh sæjhta jearohks årrodh guktie ööhpehtimmiem öörnedamme, jïh mejtie jienebh maehtieh meatan årrodh råårestallemisnie, dïhte sæjhta jiehtedh jienebh learohkh ööhpehtimmiem åadtjoeh seamma aejkien. Seamma almetje maahta aaj jienebh råållah utnedh.
Dah gaertjiedimmieh leah mejtie gåarede svïhtjedh kaameran uvte, ihke sijjie unnebe sjædta. Aaj jearohks guktie maajhdirregen teknihke lea, jïh man varki sertiestimmie tjoejeste/guvveste jåhta.
Tjuara vielie dorjehtalledh aktene råållespïelesne gosse edtja seamma sijjesne årrodh råållespïelesne, bene joekehts sijjine tjahkasjidh.
Dah soejkesjimmieh råållespïelese sïjhtieh seamma årrodh goh klaassen tjiehtjielisnie. Gosse lea tjïrrehtimmien bïjre råållespïeleste, sæjhta jearohks årrodh guktie lea öörnedamme, jïh magkeres dirregh. Jis ajve akte lohkehtæjja jïh akte learohke meatan, tjuara råållespïelem sjïehtedidh disse, vuesiehtimmien gaavhtan learohke jïh lohkehtæjja tjoerijægan jienebh råållah spealadidh. Desnie gusnie jienebh maehtieh meatan årrodh råårestallemisnie, desnie jienebh maehtieh meatan årrodh spealadidh.
Akte jeatjah alternatijve maahta årrodh maajhööhpehtimmielearohke maahta aktem barkijem årrodh aktede tv-sielskeste, jïh edtja reektedh aktede vihties heannadimmeste, aktene dejpeladtje jieliemisnie. Jis göökte learohkh, dïhte akte maahta dam nubpiem gihtjehtidh aamhtesen bïjre. Dellie maajhööhpehtimmiekaamera maahta tv-kaamerinie årrodh, jïh lohkehtæjja maahta dam årrodh mij programmem vuartesje.
Maehtedh sov njaalmeldh daajroeh buektedh: Dïhte njaalmeldh maehtelesvoete lea dïhte åejviedarjome daennie vuesiehtimmesne, joekoen jeatjabigujmie soptsestalledh.
Maehtedh sov tjaaleldh daajroeh buektedh: Learohkh jiehtegh råållespïelese tjaelieh.
Maehtedh lohkedh: Goh akte aalkoe aamhtesasse, lea sjyöhtehke aktem tjaalegem gaavnedh jïh lohkedh, mij lea learohkedåahkan Saemien 2 jïh 3 sjïehtedamme.
Maehtedh ryöknedh: Lïerehtimmiesoejkesje ryöknememaehtelesvoeth meatan vaalta, dovne sïejhme jïh sjïere jieliemidie. Vuesiehtimmien gaavhtan gosse bovtsem ryöknoe, dellie dïhte nuepieh vadta bovtsen ryöknemevuekide nåhtadidh, jïh såemies lahtesh lïeredh krievvien stoeredahki bïjre. Dah jeatjah saemien dejpeladtje jielemh aaj sijjen sjïere ryöknemevuekiem utnieh, maam maahta meatan vaeltedh vuesiehtimmesne.
Maehtedh digitale dirregh nåhtadidh: Daesnie sjeahta råållekåarhth jïh soptsestimmiesijjieh darjodh viehkine daatiste. Maahta jiehtegidie jiehtedh viehkine daatiste, mp3-spïeleristie, mobijletellefovneste jnv. Sjædta aelkebe learoehkidie vuasahtallemasse haarjanidh, jïh jïjtjemse vuarjasjidh gosse maehtieh jïjtjemse goltelidh.
Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dam baakoem vuarjasjidh nåhtadidh sijjeste vïerhtiedidh.
Dïhte vuarjasjimmie vuesiehtimmine edtja lïerehtimmiem evtiedidh bååstedebievnesi/ åvtese-bievnesigujmie, mah skreejrieh jïh voerkelieh. Lïerehtimmieulmien væhtah edtjieh åehpies jïh gaavnoes årrodh learoehkidie baarkoen aalkovisnie. Vuelelen vuajna guktie maahta vuarjasjimmiem barkoen nuelesne / åvtesebievnesh vedtedh.
| Datne edtjh: |
|
| baakoeh nåhtadidh mah biejjieladtje tsiehkine sjïehtieh |
Datne maahtah:
Datne guarkah man bïjre mijjieh soptsestibie jïh maahtah aktegh baakojne vaestiedidh
Haarjenh:
Haarjenh baakoem vaeltedh bielelem gaajhkem åvtelhbodti soejkesjidh. Ånnetji mænngan sïjhth jïjtsistie soptsestidh dej baakoejgujmie datne maahtah. Voejhkelh dejtie orre baakojde ellies jiehteginie nåhtadidh, jïh ih ajve aktegh baakojne vaestiedidh. |
| råållespïelem tjïrrehtidh njaalmeldh jiehtegigujmie |
Datne maahtah:
Datne vuesehth datne dejtie jeanatjommes jiehtegh maahtah
Haarjenh:
Lïerh råållem hijvenlaakan, jïh jielieh jïjtjemdh råållesne. |
Lågge goh vuarjasjimmievuekie
Daesnie låggem åehpiedahta goh vuarjasjimmievuekie. Lågge jallh bielieh destie byöroe saemiengïelesne tjaalasovvedh. Joekehtehth mestie man jïjnje saemien dah learohkh maehtieh.
Dåehkielågge 1, aalkoelågge
Daam dåehkielåggem nåhtede åvtelen aalka råållespïelem darjodh jïh tjïrrehtidh. Maahta aaj låggem nåhtadidh goh oktegimse lågge. Daesnie buerkeste gieh meatan, jïh mij aamhtesidie lea. Aaj aktem buerkiestimmiem vaadta tsiehkien jïh ulmien bïjre. Guktie edtja barkedh aaj buerkeste. Vuarjasjimmieh jïh lahtestimmieh lohkehtæjjeste aaj daesnie. Daennie vuesiehtimmesne maahta 1. dåehkielåggem nåhtadidh daesnie, svaalhtese.
Dåehkielågge 2, lågge iktemearan
Daate lågge akte lågge iktemearan mij tsiehkiem, barkoevuekieh jïh vuarjasjimmiem buerkeste, lissine lohkehtæjjan lahtesidie. Daate lågge maahta aaj akte oktegimse lågge årrodh, vuartesjh www.lex.no/vurdering. Jis dåehkiebarkoe guhkiem vaasa, maahta maereles årrodh jienebh låggh ikteearan tjaeledh.
Dåehkielågge 3, galhkuvelågge
Gosse råållespïelem tjïrrehtamme, maahta prosessem jïh illedahkem aktene låggesne tjaeledh, oktegimse jallh dåehkesne. Daesnie maahta barkoejoekedimmiem, laavenjostoem jnv. tjaeledh, bene edtja åajvahkommes gïelemaahtoem jïh lïerehtimmieulmide vuartasjidh. Lohkehtæjja minngedsgeatjan aktem lahtestimmiem vadta.
Jïjtsevuarjasjimmie
Molsehthlaakan learohkh maehtieh jïjtjemse vuarjasidh dej vuarjasimmievæhtaj mietie, mah leah tabellesne neebneme vuelielisnie, jïh nuhtedh seamma graderinge goh dennie Europeisk språkpass (ESP).
Manne dam maahtam
- ånnetji
- naa hijven
- joekoen hijven
Learohkh maehtieh vuarjasjidh dejtie lïerehtimmieulmide dah haalvoeh daennie goeresne:
| Buerkiestimmie |
Manne daam ånnetji maahtam: Biejjie |
Manne daam naa hijven maahtam:
Biejjie |
Manne daam joekoen hijven maahtam:
Biejjie
|
|
Manne maahtam soptsestidh biejjieladtje tsiehkiej bïjre. |
|
|
|
|
Manne maahtam dan dejpeladtje jielemen bïjre soptsestidh mejnie mijjieh barkeme. |
|
|
|
|
Manne baakoeh maahtam mah leah saemien ryöknemevuekesne. |
|
|
|
|
Manne maahtam jiehtegh tjaeledh akten råållespïelese. |
|
|
|
|
Manne jiehtegidie maahtam jïh råållespïelem tjïrrehtem njaalmeldh jiehtegigujmie . |
|
|
|
Goh akte bielie jïjtsevuarjasjimmeste, learohkh maehtieh vuarjasjidh mah orre lahtesh dah leah lïereme. Vuartesjh aaj 7. daltesem juktie dam goerem vielie nåhtadidh.
| Manne viehkiem daarpesjem daan baakoen ulmiem guarkedh. |
Manne vienhtem guarkam daan baakoen ulmiem. |
Manne daan baakoen ulmiem guarkam. |
|
|
|
|
Lohkehtæjja maahta jïjtsevuarjasjimmiem gïehtjedidh ektine learoehkigujmie jïh sov vuarjasjimmiejgujmie båetedh, njaalmeldh jïh/jallh tjaaleldh.
Gosse vuarjasjimmiem iktemearan dorjeme, learohkh byöroeh astedh barkoem bueriedidh, juktie lïerehtimmiem lissiehtidh.
Åarjelsaemien:
Bergsland, Knut: Gåebrehki soptsesh, Universitetsforlaget, 2. utgave, 1987
Bergsland, Knut: Sydsamisk grammatikk, Davvi Girji o.s., §§129, 131, 134
Bull, Ella Holm og Bergsland, Knut: Lohkede saemien, Davvi Girji O.S, 2. opplag, 1993
Bull, Ella Holm: Åarjel-saemien 5, Davvi Media o.s., 1986/86
Bull, Ella Holm: Dejpeladtje muvhth vätnoeh jih vuekieh, Samernas utbildningscentrum, 2001
Utsi, Gun M.: Bovtsen Guelmieh, Sijti Jarnge, 1994
Várjavuonna, Meara ávkástallan, Isak Saba guovdás, 2009