Daesnie lohkehtæjja vuesiehtimmieh gaavna guktie satne maahta maahtoeulmiejgujmie 6. daltesisnie barkedh.
Daesnie våajnoes guktie dah maahtoeulmieh tjyölkehke sjïdtieh lïerehtimmieulmine, sisvegisnie jïh barkoevuekine, guktie vihkielommes maehtelesvoeth meatan vaaltasuvvieh, jïh guktie maahta ööhpehtimmiem sjïehteladtedh dan aktegh learoehkasse. Vuarjasjimmie iktemeran jïh daajroes gïelesuerkieh leah akte bielie dehtie soejkesjistie.
Daate vuesiehtimmie akte darjome gusnie aktem biejjieladtje tsiehkiem veeljie, jïh ovmessie guvvieh jïh/jallh darjomh nåhtede.
Maahtaldahkeulmie
Njaalmeldh gaskesadteme
Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
- baakoeh utnedh guktie maahta beajjetji aamhtesi bïjre soptsestidh
- goltelidh, guarkedh jïh jïjtjh aaj soptsestidh
- soptsestidh åehpies jïh byögkeles aamhtesi bïjre
Norsk læreplan
Kompetansemål etter 7. årstrinn, samfunnskunnskap
Mål for opplæringen er at eleven skal kunne
- gjøre greie for hovedtrekk ved samiske samfunn i dag
- bruke Internett til å finne oppskrifter på samisk mat
Mat og helse, hovedområde mat og kultur
Mål for opplæringen er at eleven skal kunne
- lage samisk mat og gjøre greie for noen trekk ved samisk matkultur
Ulmie lea learohke edtja aktem baakoeveahkam nåhtadidh mij dejtie biejjieladtje tsiehkide sjeahta. Dïhte sæjhta jiehtedh learohke edtja maehtedh:
- sov biejjieladtje baakoeveahkam lissiehtidh gosse lahtesh leara mah leah dan biejjieladtje tseahkan ektiedamme
- lïereme baakoeh nåhtadidh
- raajesh darjodh aktine sisveginie akten veeljeme aamhtesasse
- maam akt soptsestidh akten guvvien bïjre akten veeljeme aamhtesasse
- gyhtjelassh guarkedh jïh vaestiedidh
Tjuara maahtoeulmieh, lïerehtimmieulmieh jïh væhtah juktie lïerehtimmieulmide jaksedh, åehpies darjodh learoehkidie. Lohkehtæjja tjuara dejtie væhtide njaalmeldh buerkiestidh learoehkidie. Dah maehtieh våajnoes årrodh klaassen tjiehtjielisnie, jallh akte bielie årrodh barkoesoejkesjistie.
Jis væhtah tjaalaldihkie, vuesiehtimmien gaavhtan barkoesoejkesjisnie, dah eejhtegh/eejhtegi åvteste maehtieh meatan årrodh barkosne.
Maahta væhtide, juktie lïerehtimmieulmide jaksedh, aktene goeresne buektedh. Daesnie karakterh nåhtede noereskuvlese jïh jåarhkeskuvlese.
| Lïerehtimmieulmieh |
Karakteredaltese 2 |
Karakteredaltese 3-4 |
Karakteredaltese 5-6 |
| Learohke edtja maehtedh: |
|
|
|
| baakoeveahkam vijriedidh naan biejjieladtje tsiehkiej bïjre |
Learohke maahta såemies dejstie siejhmemes biejjieladtje baakojde, akten vihties aamhtesen bïjre |
Learohken akte naa hijven baakoeveahka akten vihties aamhtesen birje |
Learohken akte joekoen hijven baakoeveahka akten vihties aamhtesen bïjre. |
| lïereme baakoeh nåhtadidh |
Learohke maahta naan lïereme baakoeh nåhtadidh |
Learohke maahta jïjnjh lïereme baakoeh nåhtadidh |
Learohke joekoen jïjnjh lïereme baakoeh hijvenlaakan maahta. |
| raajesh darjodh aktine jeereldihkie sisvegisnie, akten veeljeme aamhtesasse |
Learohke maahta aelhkie raajesh darjodh akten veeljeme aamhtesasse. |
Learohke maahta jïjnjh raajesh darjodh akten veeljeme aamhtesasse. |
Learohke maahta raajesh darjodh aktine jeereldihkie jïh tjïelke gïeline, akten veeljeme aamhtesasse. |
| maam akt akten guvvien bïjre soptsestidh akten veeljeme aamhtesasse |
Learohke maahta aktegh baakoejgujmie soptsestidh maam vuajna aktene guvvesne |
Learohke maahta akten guvvien bïjre soptsestidh raajesigujmie. |
Learohke maahta akten guvvien bïjre soptsestidh jïjnjh raajesigujmie, jïh raajesidie jeereldihkie darjodh. |
| gyhtjelassh guarkedh jïh dejtie vaestiedidh |
Learohke maahta gyhtjelassh vaestiedidh aktegh baakoejgujmie |
Learohke maahta gyhtjelassh vaestiedidh ellies jiehtegigujmie. |
Learohke maahta gyhtjelassh veelelaakan vaestiedidh, ellies raajesigujmie. |
Daate goere maahta akte hijven våarome årrodh vuarjasjimmiesoptsestallemidie lohkehtæjjan jïh learohken gaskem. Goere maahta aaj meatan årrodh gosse edtja fïerhten learohken maahtoem tjaaleldh vihtiestidh.
Daate vuesiehtimmie vuesehte guktie learohkh aamhtesem veeljieh mah leah meatan goeresne Biejjieladtje tsiehkieh. Lohkehtæjja maahta aaj åvtelhbodti aktem vihties aamhtesem moenedh mejnie learohkh berkieh. Daennie lïerehtimmiedarjomisnie aamhtese lea bååhkesjimmie.
Lïerehtimmiedarjome juakasåvva ovmessie darjominie, dovne dæjpeles jïh teoretihkeles. Vihkeles dah lïerehtimmiedarjomh leah gellielaaketje. Dannasinie maahta dam tjïrrehtidh goh sijjiebarkoe. Dellie lohkehtæjja muana man guhkiem learohkh edtjieh fïerhtene sijjesne årrodh, jïh maam edtjieh darjodh fïerhtene sijjesne.
Maahtah sijjieh årrodh gusnie learohkh edtjieh dovne reegkes gïeline jïh sjeavohtslaakan lohkedh, ussjedidh, digkiedidh, guvviedidh jïh tjaeledh.
Daate goere vuesehte såemies vuesiehtimmieh biejjieladtje tsiehkiejgujmie, mejtie lohkehtæjja maahta veeljedh nåhtadidh lïerehtimmiedarjomisnie. Jïjnjh tjaebpies guvvieh gååvnesieh dejnie raeriestamme nedtievierhtine.
Mov bïjre:
- åehpiedehteme jïh buerkiestamme jïjtjestanne
- fuelhkie
- vaarjoeh
- lyjhkeds-kreeke
- kråahpe jïh healsoe
- guelmie
- båetije barkoe |
Skuvle, voelph jïh eejehtalleme:
- åehpiedehteme jïh buerkiestimmie voelpijste
- skuvle, skuvlebarkoe, faagh, tæjmoesoejkesje
- våhkoebiejjeh ektiedimmesne ovmessie darjomigujmie
- gaarsjelimmie jïh jeatjah darjomh eejhtallemisnie
- tsåahka |
Mov lihke byjrese:
- gåetie jïh mij dan sisnie
- saemien beapmoe jïh beapmoekultuvre
- åesteme
- prïhtjhgåetesne mïnnedh
- fealadimmievuekieh
- vuelkemeleahpah åestedh jallh dongkedh |
Kultuvredaajroe:
- vuekieh, daepieh, jielemevuekieh
- bissiebiejjieh (jåvle, påaske jv.)
- musihke, lidteratuvre jïh filme
- saemien histovrije
- saemien njaalmeldh soptsestimmievuekie; heamture, vaajese, vuelie
- gïeledajven årrojh |
Jaepie
- biejjielåhkoe, våhkoebiejjieh, askh, jaepieboelhkh
- vearolde
- elmien otnjegh
- darjomh jaepesne, eejehtallemisnie jïh jieliemidie ektiedamme
- ovmessie darjomh goh tjöönghkeme, vijreme, miesiemierhkesjimmie, leekedimmie, gööleme |
|
Soptsesh jïh vaajesh
Lohkehtæjja aamhtesinie aalka, jïh aktem åenehks soptsesem jallh aktem vaajesem låhka mij lea ektiedamme disse. Learohkh aktem kopijem åadtjoeh soptsesistie, jïh aktem sievem biejieh orre baakoej jïh lahtesi nualan. Dah learohkh naemhtie åadtjoeh åehpies sjïdtedh dej orre baakoejgujmie mah leah aamhtesasse ektiedamme. Lohkehtæjjah gyhtjelassh tjaalegistie gihtjie, jïh learohkh vaestiedieh.
Lohkehtæjja aaj maahta ovmessie kåarhth/guvvieh ektiedamme aamhtesasse nåhtadidh, jïh learohkh edtjieh kåarhtide/guvvide buerkiestidh. Gosse lohkehtæjja aamhtesen bïjre soptseste learoehkigujmie, satne tjuara dan tjïelke årrodh goh gåarede.
Gihtjh goh naemhtie: Gie daate? Gusnie daate? Mij guvvesne heannede? Mij daate darjome? Mannasinie daam dorje? Mij aevhkide daam darjodh? Mij heannede? Vihkeles daate lea öörnegen mietie, jis vuesiehtimmien gaavhtan bååhkesjimmiem veeljie.
Dellie tjuara dejne soejkesjimmine aelkedh, jåarhkedh tjïrrehtimmine dehtie åejviedahkojste jïh galhkuvinie jïh illedahkine orrijidh. Minngemes learohkh maehtieh heannadimmien bïjre soptsestidh aalkovistie galhkuvasse.
Vuesiehtimmie: Kåarhte Tåamma bååhkesje:
Guvvie: Ina Beate Somby, Prestvannet skuvle.
VØL-goere
Gosse lohkehtæjja lohkeme jïh soptsestamme aamhtesen bïjre, learohkh edtjieh aktem VØL-goerem dievhtedh. Vuartesjh kaptihtelem vuelielisnie, vuarjasjimmen bïjre.
Guvvieh jïh kåarhth
Lohkehtæjja kåarhth åtna ovmessie guvviejgujmie. Dah kåarhth maehtieh dovne ovmessie vearbh jïh substantijvh vuesiehtidh, mah ektiedimmiem utnieh dan aamhtesasse. Kåarhtide öörnegen mietie beaja ovmessie klaeriekodaj mietie, vuesiehtimmien gaavhtan vearbh maehtieh kåarhth plaave mierine årrodh, jallh maahta guvvide lïjmesjidh plaave paehpierasse.
Jeatjah baakoeklaassh goh substantijve jïh adjektijve, jeatjah klaeriekodah utnieh. Vihkeles dah vearbh leah vuesiehtimmien gaavhtan infinitijvesne, jïh substantijvh leah nominatijvesne. Dah adjektijvh maehtieh dovne årrodh predikatijven jïh attributijven haamosne.
Dah klaeriekodah viehkiehtieh learoehkidie dejtie ovmessie baakoeklaasside joekedidh. Learohkh maehtieh kåarhtide utnedh gosse grammatihkem lïerieh. Learohkh raajesh darjoeh jïh sojjehtimmiem væjranieh vearbijste, substantijvijste jïh pronomenijstie.
Vuesiehtimmie: kåarhth ovmessie klaerine
Guvvie: Ina Beate Somby, Prestvannet skuvle.
Rïjmh jïh raajroeh
Lohkehtæjja aktem sjïehteles rïjmem, raajroem jallh diktem aamhtesasse gaavna/dorje. Learohkh dam goh kopijem åadtjoeh. Teekstem maahta aaj vïedtjese/taavlese gævnjoestidh guktie dïhte våajnoes learoehkidie.
Vuesiehtimmie: Mij daate?
Guvvie: Ina Beate Somby, Prestvannet skuvle.
Laavlome
Lohkehtæjja aktem laavlomem gaavna mij aamhtesasse sjeahta. Learohkh aktem kopijem åadtjoeh laavlomistie maam maahta biejedh akten sjïere laavlomemaabpese. Laavlomem maahta aaj kopijeredh akten A3-paehpierasse, jïh vïedtjese/taavlese gævnjoestidh. Learohkh laavlomem lïerieh jïh dam laavloeh.
Vuesiehtimmie: laavlome
Guvvie: Ina Beate Somby, Prestvannet skuvle.
Lotus-goere
Learohkh orre baakoeh jïh lahtesh dievhtieh aktene lotus-goeresne. Lotusgoerem mïerhkesjamme ovmessie klaeriejgujmie jïh baakoeklaassigujmie. Learohkh baakojde disse dievhtieh dej ovmessie klaeriej mietie.
Vuesiehtimmien gaavhtan edtja vearbide biejedh dejtie plaave sijjide, jïh ovmessie substantijvh dejnie ovmessie sijjine, vuesiehtimmien gaavhtan beapmojde jïh tjöövkedirregidie. Gosse learohkh lotusgoerem deavhteme, edtjieh raajesh darjodh viehkine goereste. Maahta raajesidie dovne tjaaleldh jïh njaalmeldh darjodh.
Vuesiehtimmie: lotusegoere
| Saelhtie |
Dijnege |
Jaavvoe |
Miksmastere |
Lihtie |
Guksie |
Vanilje-dijnege
|
Substantijvh
-iebnh
|
Tjaetsie |
Buste |
Substantiijvh
-dirregh
|
Vuebnie |
| Bååhkesjimmie-pulvere |
Voeje |
Munnieh |
Nejpie |
Bæsmere |
Giebnie |
| Væspadidh |
Viekesjidh |
Jalkesjidh |
Manne edtjem… |
Laejpie |
Bissedh |
Aavoedidh
|
Darjodh-baakoeh |
Gejhkiedidh |
Bååhkesjidh |
|
Sjeakodh |
| Maejstedh |
Vuertedh |
Bissedh |
Byöpmedidh |
Åesiestidh |
Soejkesjidh |
Baakoebaanghke
Learohkh dejtie orre baakojde akten baakoegærjetjasse tjaelieh. Dah aaj maehtieh baakojde våålese aktene paehpierisnie tjaeledh, jallh PC-esne. Voestegh dam saemien nommem tjaelieh, jïh dan mænngam dam nöörjen. Learohkh paehperem maahtsoestieh, guktie dah saemien baakoeh leah dennie aktene bielesne jïh dah nöörjen dennie mubpene.
Learohkh oktebisnie jallh aktine jeatjabinie dejtie orre baakojde haarjanieh. Akte learohke soermem steerie dan baakose mij jeahtasåvva, jïh dïhte mubpie giehtjede mejtie staaran.
Lohkehtæjja kåarhth dorje ovmessie baakoejgujmie mah learohkh åadtjoeh, jallh learohkh baakojde tjaelieh smaave paehpieridie. Gosse dah learohkh baakojde åejjesne lïerieh, maehtieh kåarhtide/baakojde akten burhtjen sijse biejedh. Ahkedh jienebe-jienebh orre baakoeh burhtjesne. Vihkeles learohkh dejtie orre baakojde repeterieh jïh lïerieh eensilaakan, guktie dej baakoeveahka stuerebe sjædta.
Vuesiehtimmie: baakoe tjoevtjenereagkine
Guvvie: Ina Beate Somby, Prestvannet skuvle.
Spïelh
Learohkh maehtieh ovmessieh spïelh utnedh, ektiedamme aamhtesasse. Daate gellielaaketjem vadta lïerehtimmiedarjomisnie. Lohkehtæjja ovmessie spïelh darjoeh, såemies aelhkie jïh såemies geerve: guvvie-guvvie, guvvie-baakoe jïh baakoe-baakoe.
Vuesiehtimmie: bingo, loop, bastesepreejre, daabloe
Guvvie: Ina Beate Somby, Prestvannet skuvle
Barkoegærjetjh
Lohkehtæjja gærjetjem dorje ovmessie barkoelaavenjassigujmie dan aamhtesasse. Dah lïerehtimmieulmieh jïh orre baakoeh jïh lahtesh mah learohkh edtjieh lïeredh leah våajnoes aalkovisnie. Dah tjaalegh maehtieh joekehts gåhkoejgujmie årrodh, jïh ovmessie teekste-såarhtigujmie.
Dah laavenjassh maehtieh dovne geerve jïh aelhkie årrodh, goh klaeriedidh, baakoe jïh raajesh tjaeledh guvvide, jïh soptsesem tjaeledh jïh kroessebaakoem dievhtedh.
Daata
Learohkh aktem soptsesem tjaala akten gåvvan. Jis dåehkie stoerre, lohkehtæjja maahta aktem guvviem veeljedh jïh dam PC-en uvte gævnjastidh. Learohkh edtjieh soptsesem tjaeledh våaroej våaroej. Lohkehtæjja maahta soptsesem aelkedh, jïh learohkh jåerhkieh akti akti maam akt dan gåvvan tjaeledh.
Learohkh tjaelieh ånnetji fïereguhte. Fïerhte learohke ij badth daarpesjh krööhkedh maam dah jeatjah learohkh tjaaleme. Gosse gaajhkh learohkh maam akt tjaaleme, lohkehtæjja soptsesem olkese tjaala. Lohkehtæjja soptsesem learohkidie låhka jïh dam vïedtjese gævnjeste. Naan learohkh maehtieh soptsesem jïjtje lohkedh.
Learohkh edtjieh gaskeviermiem nåhtadidh juktie vielie bïevnesh aamhtesen bïjre gaavnedh, jallh vuesiehtimmien gaavhtan aktem bïhkedassem saemien beapmose gaavnedh.
Tjuara daam lïerehtimmiedarjomem sjïehtedidh learohki maehtelesvoetide. Vihkeles gaajhkh learohkh meatan sjïdtieh soptsestellieh. Jis learohkh maehtieh aelhkie baakoeh jïh lahtesh jiehtedh, dah sïjhtieh damtedh dah dam haalvoeh. Soptsestimmem sjïehteladta learohki maahtoen mietie. Lohkehtæjja gihtjie jïh learohkh vaestiedieh.
Jis learohkh aamhtesem veelelaakan maehtieh, tjuara dejtie haestedh jeatjah jïh geervebe gyhtjelassigujmie jïh vaestiedassigujmie. Learohkh maehtieh aaj aamhtesen bïjre gïetine jallh PC-esne tjaeledh.
Nuepie lea gellie-såarhts lotusgoerh nåhtadidh. Muvhth vaenie jïh stoerre rubrihkh utnieh, jïh muvhth jïjnjh smaave rubrihkh utnieh. Lotusgoerine vaenie rubrihkigujmie, dah learohkh maehtieh guvvieh jïh symbolh guvviedidh.
Learohkh maehtieh aaj guvvieh bietskiedidh jïh dejtie goerese lïjmesjidh. Molsehthlaakan lohkehtæjja maahta skannedh jïh kopijeredh guvvide aktene paehpierisnie. Dah learohkh jïjtje åadtjoeh goeren sisvegem moenedh.
Nuepie lea gelliesåarhts baakoebaanghkh darjodh. Akte vuesiehtimmie lea dejtie orre baakojde kåarhtine lamineredh dej baakoejgujmie jïh guvviejgujmie, jïh kåarhtide akten tjoevtenjereagkese biejedh. Learohkh maehtieh aaj baakoebaanghkem darjodh aktene jïjtse maabpesne PC-esne.
Vihkeles jeerehtsem utnedh ööhpehtimmesne. Dannasinie dah barkoeboelhkh eah tjoerh fer guhkies sjïdtedh. Lohkehtæjja tjuara ööhpehtimmiem öörnedh guktie dïhte lïerehtimmiem evtede jïh skreejrie.
Vuartasjimmiem tjïrrh lohkehtæjja maahta gaavnehtidh mej lïerehtimmiedarjomigujmie learohkh bööremes lyjhkoeh barkedh, jïh mestie jeenjemes lïerieh.
Learohkh edtjieh laavenjassh åadtjodh mejtie haalvoeh. Dannasinie lohkehtæjja tjuara laavenjassh jïh darjomh darjodh våaroeminie learohki maehtelesvoetine. Learohkh berkieh lïerehtimmine gellielaaketje, jïh joekehts tijjem nåhtadieh.
Lohkehtæjja edtja ööhpehtimmiem sjïehteladtedh gosse sisvegem jïh barkoevuekide sjïehtede gaajhkide learoehkidie. Learohkh joekehts lïerehtimmieaevhkieh utnieh, mah lïerehtimmiem tsevtsiedieh. Dïhte maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh guktie lohkehtæjja learoeaamhtesem åehpiedahta.
Dannasinie vihkeles gelliesåarhts laavenjassh jïh darjomh jïh spïelh utnedh, veesmeme aamhtesen jïh daltesen mietie. Daate edtja gaavnoes årrodh ööhpehtimmietjiehtjielisnie. Learohkh maehtieh joekehts laavenjassh veeljedh mah leah vihties, aktine tjïelke ulmine, jïh jïjtjebihkeden. Daamtaj lohkehtæjja jïjtje tjuara dejtie darjodh ihke vaenie learoeaamhtesh gååvnesieh saemiengïelesne.
Lohkehtæjja maahta learohki nuepiem lïerehtæmman goerehtalledh, jïh dam veeljeme vuekiem learoehkidie sjïehtedidh, juktie dah bööremeslaakan lïerieh. Naemhtie ööhpehtimmie sjædta sagki buerebe learoehkidie, jïh dah faageleslaakan skearkagieh, lïerehtimmieulmien/maahtoeulmien mietie.
Lohkehtæjja tjuara giehtjedidh magkeres våarome learohke åtna lïerehtæmman, guktie dïhte leara, jïh lïerehtimmie- jïh evtiedimmieprosessem. Lohkehtæjja tjuara daejredh maam learohkh iktegisth maehtieh, jïh dan mænngan evtiedidh jïh dåarjedidh aktem sjïere haarjanimmie-soejkesjem learoehkidie.
Dïhte læstoe nuelesne vuesehte mej lïerehtimmiedarjomigujmie learohkh lyjhkoeh barkedh, jïh mah lïerehtimmiem bööremes skreejrieh.
| Visuelle learohkh lyjhkoeh |
Auditive learohkh lyjhkoeh |
- lohkedh tjaeledh, filmem vuartasjdih, guvviedidh, barkoegærjetjigujmie barkedh jïh åssjaldahkekaarhtese guvvieh darjodh
- guvvieh jïh baakoeh |
- goltelidh, digkiedidh, jïjtsinie jallh jeatjabigujmie soptsestidh jïh reegkes gïeline lohkedh |
| Taktile learohkh lyjhkoeh |
Kinestetiske learohkh lyjhkoe |
- aath doehtedidh, gïetigujmie barkedh, pc-ine barkedh, vïedtjeplakath darjodh, spealadidh, tjaeledh, bietskiedidh jïh lïjmesjidh
- tjoevtenjereagkine jïh laejkiepreejrine barkedh |
- svïhtjedh jïh abpe kråahpem nåhtadidh, ovmessie spïelh spealadidh, teaterem spealadidh jïh dæjpeles barkoe
- vïedtje jïh guelpiespïele |
Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dam baakoem vuarjasjidh nåhtadidh sijjeste vïerhtiedidh.
Learohkh edtjieh vuarjasjidh maam dah raaktan maehtieh jïh haalvoeh, jïh maam lïereme. Juktie dam gaavnehtidh, learohkh maehtieh aktem VØL-goerem dievhtedh. Learohkh maehtieh goerem dievhtedh åvtelen lïerehtimmiedarjomem aelkieh.
Tjuara maahtoeulmide, lïerehtimmieulmide jïh væhtide åehpies darjodh learoehkidie, jïh dah tjuerieh våajnoes årrodh barkoesoejkesjisnie jïh klaassen tjiehtjielisnie, vuesiehtimmien gaavhtan aktene vïedtjeplakatesne. Vihkeles lohkehtæjja njaalmeldh learoehkidie buerkeste guktie dah væhtah leah. Aaj vihkeles dah leah tjïelke.
Maahta væhtide buerkiestidh ovmessie daltesinie, vuesiehtimmien gaavhtan:
Datne aalkeme
Datne maahtah naaken dejstie sïejhmemes biejjieladtje baakojste aamhtesen bïjre.
Datne maahtah naan lïereme baakoeh nåhtadidh.
Datne maahtah aelhkie raajesh aamhtesen bïjre darjodh, jïh dejtie nåhtadidh soptsestimmine.
Datne maahtah gyhtjelassh vaestiedidh aktegh baakojne.
Datne stodtetjem båateme
Dov akte naa hijven baakoeveahka aamhtesen bïjre.
Datne maahtah jïjnjh lïereme baakoeh nåhtadidh.
Datne maahtah raajesh darjodh sisvegisnie, jïh meatan årrodh aamhtesen bïjre soptsestidh.
Datne maahtah gyhtjelassh vaestiedidh ellies raajesigujmie.
Datne gåhkese båateme.
Dov akte hijven baakoeveahka aamhtesen bïjre.
Datne maahtah joekoen jïjnjh lïereme baakoeh hijvenlaakan nåhtadidh.
Datne maahtah raajesh darjodh aktine jeereldihkie jïh tjïelke gïeline, jïh meatan årrodh gosse dastegh aamhtesen bïjre soptseste.
Datne gyhtjelassh veelelaakan vaestedh jïh ellies raajesigujmie.
Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dejtie baakojde vihkielommes maehtelesvoeth sijjeste faagen maadth maahtoeh.
Maehtedh sov njaalmeldh daajroeh buektedh: Dïhte njaalmeldh darjome lea dïhte åejviedarjome daennie vuesiehtimmesne.
Maehtedh sov tjaaleldh daajroeh buektedh: Learohkh tjaelieh gosse VØL-jïh lotusgoerh dievhtieh lïerehtimmiedarjomisnie.
Maehtedh lohkedh: Gosse aamhtesinie aalka, dovne lohkehtæjja jïh/jallh learohkh maehtieh sjïehteles tjaalegh lohkedh.
Maehtedh ryöknedh: Dæjpeles barkoen tjïrrh goh bååhkesjimmie, dah learohkh lahtesh nåhtadieh jïh repeterieh, mah leah saemien ryöknemevuekesne.
Maehtedh digitale dirregh nåhtadidh: Dah learohkh PC’em nåhtadieh gosse edtjieh laavenjassese tjaeledh. Dah guvvieh gaskeviermesne gaevnieh, jallh akten jeatjah gåvvan tjaelieh.
Daate vuesiehtimmie hijvenlaakan maajhööhpehtæmman sjeahta ihke daate lïerehtimmiedarjome tjïerteste gïelem njaalmeldh nåhtadidh. Dellie lohkehtæjja åvtelhbodti tjuara gaavnehtidh mah barkoevuekieh bööremes sjïehtieh.
Lohkehtæjja maahta ovmessie kåarhth, spïelh jïh barkoelaavenjassh darjoh mah learoehkidie seedtesuvvieh. Learohke jïh lohkehtæjja maehtieh aamhtesen bïjre soptestidh mearan learohke vuesiehtimmien gaavhtan mojhtese-kåarhtide bietskede.
Jis maereles maam akt dæjpeles darjodh dejnie aamhtesinie, goh bååhkesjidh jallh beapmoeh jurjiehtidh, dellie darjome jallh tjöövke maahta akte gïelesuerkie årrodh.
Akte dabloe jallh vïedtjeplakate aamhtesen bïjre, maahta aaj akte gïelesuerkie årrodh. Dellie sæjhta ajve saemiestidh dabloen jallh plakaten bïjre.