Lohkemestrategijh

Hovedinnhold

Daltese: Jåa2 – studijeryøjrien øøhpehtimmieprogramme jïh bigkeme siejhme studijemaahtose barkoefaageles øøhpehtimmieprogrammese

Aamhtese: lohkemestrategijh – lohkedh juktie lïeredh

Tijje: 6 tæjmoeh

Vis alle

Aalkoe

Øøhpehtimmiesoejkesje vuesehte guktie learohkh maehtieh barkedh maahtoeulmide jaksedh. Daesnie vuesehte guktie maahta maahtoeulmide tjyølkehke darjodh lïerehtimmieulmine, mah leah akte sille juktie maahtoeulmide jaksedh. Øøhpehtimmiesoejkesje vuesehte sjyøhtehke barkoevuekieh, guktie vihkielommes maehtelesvoeth meatan vaaltasuvvieh jïh guktie lohkehtæjja øøhpehtimmiem sjïehtede learoehkidie jïh dejtie iktemearan vuarjesje. Learohkh edtjieh aaj jïjtse jïh sinsitnien barkoem vuarjasjidh.

Øøhpehtimmiesoejkesje vuesehte guktie learohkh maehtieh hijven lohkemestrategijh åadtjodh gosse barkeminie golme tjaalegigujmie.

Maahtoeulmie LM06-S

Maahtoeulmie Jåa2 mænngan – studijeryøjrien øøhpehtimmieprogramme jïh bigkemen mænngan siejhme studijemaahtose – barkoefaageles øøhpehtimmieprogrammh

Tjaaleldh gaskesadteme
Lohkehtimmien ulmie lea learohkh edtjieh maehtedh

buerkiestidh jïh vuarjasjidh jïjtsh lohkeme- jïh tjaelemestrategijh

Jeatjah sjyøhtehke maahtoeulmieh

Tjaaleldh gaskesadteme
Lohkehtimmien ulmie lea learohkh edtjieh maehtedh

tjaalegh lohkedh båarasåbpoe ortografijesne jïh daan beajjetje ortografijine viertiestidh
lohkedh jïh gïehtjedidh såemies vaeljehke lidteratuvrh jïh tjaalegh, tjiehpieslidteratuvrh jïh aamhteseprosa, ektiedamme boelhkese 1965 åvtelen

Njaalmeldh gaskesadteme
Lohkehtimmien ulmie lea learohkh edtjieh maehtedh

gïehtjedidh jïh gaskesadtemevuekide jïh gaskesadtemestrategijidie saemien siebriedahkine åvtesne jïh daelie tjïelkestidh.

Lïerehtimmieulmie

Learoesoejkesje Saemien voestesgïeline jïjtsh maahtoeulmieh åtna lohkemestrategijidie 7. jaepiedaltesen mænngan: “Mål foropplæringener at eleven skal kunne bruke varierte lesestrategier for å lese ulike typer tekst i ulikt tempo”. Learoesoejkesjisnie saemien voestesgïeline LK06-S dïhte vihkielommes maehtelesvoete maehtedh lohkedh jeatjah gaavhtan tjiertestamme: “Møte med tekster i ulike sjangere og med ulik vanskegrad vil bidra til å utvikle tekstkompetanse, og hensiktsmessige lesestrategier.”

Dannasinie daate øøhpehtimmiesoejkesje tjierteste learohkh demtieh jïh nåhtadamme såemies joekehts lohkemestrategijh.

Daan øøhpehtimmiesoejkesjen aajkoe lea learohkh edtjieh joekehts lohkemestrategijh pryøvedh juktie gaavnehtidh mah lohkemestrategijh mah dejtie sjïehtieh ovmessieh tsiehkine. Learohki ulmie lea lohkedh guktie lïerieh dan jïjnjem goh gåarede.

Learohke edtja maehtedh

jienebh lohkemestrategijh pryøvedh
jïjtse aevhkie lohkemistie vuarjasjidh
aevhkieh jïh vaanoeh buerkiestidh dejnie ovmessie lohkemestrategijinie
maereles lohkemestrategijh veeljedh

Lohkehtæjja learohkigujmie soptseste lïerehtimmieulmiej bïjre mah leah akte sille juktie maahtoeulmide jaksedh

Vihkielommes maehtelesvoeth

Maehtedh lohkedh: tjaalegh lohkedh

Maehtedh jïjtjemse njaalmeldh tjïelkesidh: soptsestidh tjaalegi bïjre, tjaalegh digkiedidh jïh lohkemestrategiji bïjre soptsestalledh

Maehtedh jïjtjemse tjaaleldh tjïelkesidh; jïjtsevuarjasjimmiem tjaeledh

Maehtedh digitale dïrregh nåhtadidh: tjaalegh gaskeviermesne veedtjedh

Soejkesjimmieh

Learohkh soptsestieh dej lohkemestrategiji bïjre dah demtieh, jïh dej strategiji bïjre mah daamtajommes nåhtadieh. Dah lohkemestrategijidie buerkiestieh. Darjoeh maaje aktem vuesiehtimmiem taavlesne destie maam learohkh soptsestieh jïh tjuvtjiedieh. Daate sæjhta lohkehtæjjese aktem guvviem vedtedh maam learohkh haalvoeh, jïh learohkh åssjaldahkh sinsitneste åadtjoeh. Jis våajnoes learohkh vaenie lohkemestrategijh utnieh, lohkehtæjja tjuara vuarjasjidh mejtie dah byøroeh jienebidie åahpenidh, dejtie pryøvedh jïh dejtie eadtjohkelaakan nåhtadidh juktie vuarjasjidh guktie dah sjïehtieh dan aktegs learoehkasse ovmessie lohkemebarkojne.

Dan mænngan learohkh digkiedieh mah lohkemestrategijh dah vienhtieh maehtieh maereles årrodh, gosse dah edtjieh golme tjaalegh lohkedh mejtie lohkehtæjja dejtie åehpiedahta.

Goh våarome dikgiedæmman, learohkh tjuerieh daejredh mij ulmie lea tjaalegidie lohkedh.

Vuesiehtimmieh

Learohkh edtjieh maehtedh åejviesisvegem tjaaleginie vaajestidh
Learohkh edtjieh mielh åehpiedehtedh mah våajnoes sjïdtieh tjaaleginie.
Learohkh edtjieh våaromem skååffedh juktie dejtie mielide digkiedidh.

Soptsestidh jïh bïevnesh veedtjedh

Ovmessie gyhtjelassh

Mah vuartoeh learohkh tjaalegidie utnieh?
Mah vuartoeh bijjietjaalege vadta?
Mah vuartoeh guvvieh vedtieh?
Gieh lin dah almetjh mah daejtie tjaalegidie tjeelin?
Mennie histovrijen tsiehkesne tjeelin?
Man bïjre dah tjaalegh?
Mah mielh leah våajnoes tjaaleginie?

Lïerehtimmiedarjomh

Bijjievuajnoe
Learohkh bijjienommh luhkieh jïh bijjietjaalegh jïh guvvieh vuartasjieh. Dah soptsestieh maam dah vienhtieh lea tjaalegen/tjaalegi aamhtese.

Spaajhtelohkeme
Learohkh spaajhte luhkieh tjaalegem/tjaalegidie jïh geerve baakoeh gaevnieh. Lohkehtæjja learohkigujmie soptsestieh dej geerve baakoej bïjre, jïh learohkh baakojde buerkiestieh. Dah maaje maehtieh aktem baakoelæstoem tjaeledh baakoebuerkiestimmiejgujmie.

Lihkelohkeme
Learohkh tjaalegem/tjaalegidie luhkieh juktie gaavnehtidh mah mielh mah våajnoes tjaaleginie.

Lohkemen mænngan
Lohkehtæjja learohkigujmie soptseste maam gaavnehtin gosse tjaalegidie lohkin. Dah soptsestieh mah strategijh dah nåhtadin jïh dejtie vuarjasjieh. Dah buerkiestieh mah lin hijven, jïh mah eah lin dan maereles ovmessie tsiehkine.

Mejtie naaken annje tuhtjieh geerve guarkedh man bïjre akte dejstie tjaalegijstie, jallh mah mielh våajnoes tjaalegisnie. Dellie dah mubpieh learohkh maehtieh raerieh vedtedh guktie edtjieh lohkedh vaestiedasside gaavnedh. Learohkh raeride vuarjasjieh jïh pryøvoeh aktem jallh jienebh dejstie. Dah reektieh guktie gåaradi.

Paarrine jallh dåehkine learohkh aktem åeniedimmiem darjoeh tjaalegijstie, jïh aktem tjaalegem tjaelieh åejvievuajnoen bïjre tjaalegisnie.

Sjïehtedamme lohkehtimmie

Lohkh aktem tjaalegem såemies dej learohkigujmie ektine. Tjøødtjesth gosse daerpies baakoeh buerkiestidh jïh jis ortografije dorje guktie geerve sjædta tjaalegem lohkedh.

Gaajhkesh aktem jeatjah tjaalegem sjeavohtslaaken luhkieh. Baajh doh learohkh guhkiem lohkedh mah dam daarpesjieh, jïh seamedh dej varke lohkijigujmie mejnie dah edtjieh nïerhkedh gosse gaervies guktie eah hearaldehth dejtie mah annje lohkeminie.

Lohkehtæjja soptseste aktegs learohkigujmie dej haestemigujmie tjaalegidie lohkedh, jïh dejtie viehkehte sjïehteles strategijh pryøvedh.

Naaken sjiere væhtah tjaaleginie digkiedieh jïh gïelen tsavtshvierhtieh unnebe dåehkine.

Naaken digkiedieh mah seapan åssjele lij orreme dejtie tjaalegidie tjaeledh.

Maajhøøhpehtimmie

Øøhpehtimmiesoejkesje hijvenlaakan sjeahta maajhøøhpehtæmman.

Vuarjasjimmie

Vuarjasjimmie iktemearan
Learohkh jïjtjemse vuarjasjieh barkoen aalkovisnie. Maam dah tuhtjieh dah hijvenlaakan haalvoeh? Mij lea geerve? Dah tjoevtenjebaakoeh jallh låggem tjaelieh dan bïjre. Daate nuhteligs bïevnesh lohkehtæjjese vadta guktie satne maahta learoehkidie bøøremeslaakan barkosne dåarjodh.

Lohkehtæjja mojhtestahta learoehkidie lïerehtimmieulmiej bïjre. dah edtjieh jienebh lohkemestrategijh pryøvedh jïh jïjtse nåhtoem lohkemistie vuarjasjidh. Dah edtjieh aevhkieh jïh vaanoeh buerkiestidh dejtie ovmessie lohkemestrategijide jïh maereles lohkemestrategijh veeljedh.

Barkoeboelhken minngiegïetjesne learohkh vuartasjieh dam maam barkoen aalkovisnie tjeelin, jïh dah vuarjasjieh guktie tsiehkie lea daelie. Mah orre strategijh pryøveme? Aktem strategijem gaavneme mij dejtie sjeahta? Haalvoeh maam daelie maam idtjin aarebi buektehth? Maam dorjeme buerebe sjïdtedh? Guktie dïhte gåaradamme?

Vuarjasjimmie maahtoeulmeste

Daesnie akte vuesiehtimmie mij vuesehte guktie lohkehtæjja learohki maahtoem vuarjesje.

Lohkehtæjja learoehkidie åehpies dorje dejnie maahtojne, mejtie edjtieh barkedh jaksedh, jïh ulmiejaksoen væhtah buerkeste. Dah væhtah våarominie sjïdtieh gosse lohkehtæjja edtja learohkinie soptsestidh learohken maahtoen bïjre.

Goeresne mij minngesne båata, desnie maahtoem buerkiestamme golme njieptjine. Goerem edtja våaroeminie nåhtadidh juktie vihtiestidh learohken maahtoem , vuesiehtimmien gaavhtan bieliejaepievuarjasjimmesne. Dah njieptjieh sjïehtieh gosse lohkehtæjja edtja learoehkidie vuesiehtidh gusnie dah tjåadtjoeh jallh mejnie dah edtjieh vielie barkedh, jïh gosse lohkehtæjja sæjhta bueriedæmman tjuvtjiedidh.

Buerkiestidh jïh vuarjasjidh jïjtsh lohkemestrategijh

Vuelegs maahtoe (karaktere 2)	Naa hijven jallh hijven maahtoe (karaktere 3 jallh 4)	Joekoen hijven maahtoe (karaktere 5 jallh 6)
Datne såemies lohkemestrategiji bïjre soptseste maam nåhtadamme, jïh guktie datne tuhtjh dah dutnjien sjïehtieh.	Datne jienebh ovmessie lohkemestrategijh nåhtedh jïh maahtah dejtie buerkiestidh Datne viertesth såemies dejstie lohkemestrategijijste jïh buerkesth mij bøøremes sjïehteme såemies ovmessie lohkeminie	Datne voerkes ovmessie lohkemestrategijh veeljh ovmessie lohkemidie jïh maahtah dov veeljemh buerkiestidh.

Vierhtieh

JÅMA, ALBERT: Skuvlen jih båatsoeburrien gaskesne. http://skuvla.info/skolehist/albert-s.htm

THOMASSON, JONAR: Åarjelh-saemien lohkehtæjja viehkine bøøti. http://skuvla.info/skolehist/jonar-s.htm

KAPPFJELL, SOFIE - WESTERFJELL ,EBBA: Internate buerebe voenen skuvleste. http://skuvla.info/skolehist/ebbasofie-s.htm

ANDERSEN, THORBJØRN: Rektovre luhkie tjijhtje jaepieh åarjelh-saemien skuvlesne. http://skuvla.info/skolehist/thorbj-s.htm