Nøørjen gïeleste saemien gïelese jarkoestidh

Daate øøhpehtimmiesoejkesje vuesehte guktie learohkh maehtieh barkedh juktie maahtoeulmide jaksedh. Daesnie vuesehte guktie maahta maahtoeulmide tjyølkehke darjodh lïerehtimmieulmine, mah leah akte sille juktie maahtoeulmide jaksedh. Øøhpehtimmiesoejkesje vuesehte sjyøhtehke barkoevuekieh, guktie vihkielommes maehtelesvoeth meatan vaaltasuvvieh jïh guktie lohkehtæjja øøhpehtimmiem learoehkidie sjïehtede, jïh dejtie iktemearan vuarjesje.

Øøhpehtimmiesoejkesje vuesehte guktie learohkh maehtieh barkedh juktie maahtoem jïh haarjanimmiem åadtjodh jarkoestidh jïh mubpiej tjaalegh sjïehtedidh, nøørjen gïeleste saemien gïelese.

Maahtoeulmie Jåa3 mænngan – studijeryøjrien øøhpehtimmieprogramme jïh lissiebigkemen mænngan siejhme studijemaahtose – barkoefaageles øøhpehtimmieprogramme

Tjaaleldh gaskesadteme
Lohkehtimmien ulmie lea learohkh edtjieh maehtedh

• mubpiej tjaalegh jarkoestidh jïh sjïehteladtedh, nøørjen gïeleste saemien gïelese
  

Maahtoeulmide tjyølhkehke dorjeme lïerehtimmieulmine, mah leah akte sille juktie maahtoeulmide jaksedh.

Learohke edtja maehtedh

• lohkedh jïh veele tjaalegen sisveginie åahpanidh, juktie hijven daajroem åadtjodh eannan aalka jarkoestidh
• buerkiestidh mannasinie ij edtjh, jallh maehtieh baakoej baakoej ryøktesth jarkoestidh
• baakoehaamoedimmieh hijvenlaakan haalvedh
• orre baakoeh saemiengïelesne darjodh
• jarkoestimmieh haalvedh faagetjaalegijstie, jïh tjiehpieslidterære tjaalegijstie

Maehtedh lohkedh: Learohkh ovmessie lohkemestrategijh nåhtadieh gosse faagetjaalegh jïh tjiehpieslidterære tjaalegh luhkieh, juktie hijven daajroem åadtjodh dej sisvegi bïjre. Dah baakoelæstoeh luhkieh paehpierisnie jïh nedtesne. Learohkh tjaalegh luhkieh mejtie dah leah jarkoestamme, dovne jïjtsh jïh mubpiej.
 
Maehtedh jïjtjemse njaalmeldh tjïelkesidh: Learohkh soptsestieh dej tjaalegi bïjre mejtie jarkoestieh, jïh ovmessieh vuekieh digkiedieh.
 
Maehtedh jïjtjemse tjaaleldh tjïelkesidh: Learohkh nøørjen gïeleste saemien gïelese jarkoestieh jïh dam saemien låhkoem tjaelieh.

Lohkehtæjja aamhtesem åehpiedahta jïh soptseste jarkoestimmien jïh sjïehteladtemen bïjre tjaalegijstie. Learohkh dan bïjre soptsestieh, jïh jïjtsh dååjrehtimmieh jïh mielh buektieh.
 
Sjilth skuvlesne maehtieh jarkoestamme årrodh nøørjen gïeleste saemien gïelese. Jis naemhtie dle learohkh sjiltide vuartasjieh jïh soptsestieh dej nåhtadamme baakoej bïjre. Learohkh siemes jarkoestimmesne? Dej jeatjah raeriestimmieh? Learohkh sijjen raeriestimmieh buerkiestieh. Jis ij naan sjilth leah jarkoestamme saemien gïelese, learohkh maehtieh digkiedidh mannasinie naemhtie.

Learohkh tjaalegh nøørjen jïh saemien gïelesne viertiestieh, jïh gïelen bïjre soptsestieh vuesiehtimmien gaavhtan plaeriej bijjietjaaleginie, annonsinie, reklamine, bøøredimmine, laaketjaaleginie jïh plaakatine.

Lohkehtæjja aktem åenehks, aelhkie nøørjen tjaalegem gaavna. Aamhtese maahta maaje åehpies årrodh learoehkidie aarebistie. Learohkh tjaalegem veele luhkieh, jïh såemies minudth berkieh dam saemiengïelese jarkoestidh oktemierien. Dan mænngan learohkh dam ektesne jarkoestieh. Tjaelieh gaajhkem taavlesne. Learohkh maehtieh dam seamma tjaalegem tjaeledh sijjen gærjine. Baajh learoehkidie ovmessie raeriestimmieh jïh vuekieh digkiedidh gosse barkeminie.

Learohkh ektesne soptsestieh mannasinie maahta akte geerve barkoe årrodh nøørjen gïeleste saemien gïelese jarkoestidh.

Lohkehtæjja learohkigujmie soptseste man vihkeles lea tjaalegen sisvegem damtedh maam edtjieh jarkoestidh. Dah aaj tjuerieh tjaalegen åssjelem daejredh. Ulmie lea jarkoestimmie edtja åadtjodh/ utnedh seamma sisvegem/dijrem goh maadth-tjaalege.

Lohkehtæjja jïh/jallh learohkh naan nøørjengïelen tjaalegh gaavnedieh, mejtie sjiehtieh jarkoestidh. Learohkh maehtieh tjaalegh veeljedh, dovne faagetjaalegh jïh tjiehpieslidterære tjaalegh.

Learohkh aktem baakoelæstoem darjoeh maam nåhtadieh gosse jarkoestieh. Dellie aelhkebe sjædta baakojde mujhtedh, jïh learohkh dejtie seamma baakojde nåhtadieh fïerhten aejkien dah aktem vihties baakoem jarkoestieh.

Learohkh aktem håalemem jarkoestieh nøørjeste saemien gïelese.  Mænngan gaajhkesh maehtieh sov jarkoestimmiem viertiestidh jïh joekehtsi bïjre soptsestidh, dejtie vuarjasjidh jïh sijjen vuajnoeh buerkiestidh.

Lohkehtæjja såemies nøørjen dikth gaavna mah leah jarkoestamme jïh sjïehtedamme saemien gïelese. Learohkh diktide luhkieh jïh sisvegem viertiestieh nøørjen jïh saemien låhkosne. Dah ektesne soptsestieh baakoej bïjre jïh sjïehtedimmiej bïjre mah leah veeljeme. Dan mænngan learohkh jïjtje aktem diktem jarkoestieh saemien gïelese. Learohkh sijjen dikth sinsætnan luhkieh jïh sjïehtedimmiej bïjre soptsestieh mejtie dorjeme.

Learohkh maehtieh jïjtje diktem nøørjen gïelesne tjaeledh jïh dam jarkoestidh jïh sjïehteladtedh saemien gïelese. Gøøkti gøøkti maehtieh sinsitnien dikth jarkoestidh jïh guaktegh illedahken bïjre soptsestidh mænngan.

Goh galhkuve dan barkose, learohkh maehtieh sopsestidh mah haestemh dah  dååsteme, jïh maam lïereme.

Dah tjaalegh mejtie learohkh edtjieh jarkoestidh maehtieh dovne geerve jïh aelhkie årrodh, guktie gaajhkh learohkh maehtieh tjaalegigujmie barkedh mejtie maehtieh haalvedh, jïh mah seamma aejkien dejtie nuepieh vedtieh misse akt silledidh.

Learohkh maehtieh baakoehaamoedimmiejgujmie barkedh dåehkine. Dellie learohkh maehtieh sinsitniem viehkiehtidh jïh sinsitneste lïeredh.

Muvhth learohkh maehtieh lissiehaestemh åadtjodh. Maahta akte haesteme årrodh såemies sjiere lahtesh jïh vaajesh jarkoestidh.

Vihkeles learohkh dan jïjnje njaalmeldh haarjanimmiem åadtjoeh goh gåarede tæjmojne. Gaajhkem, maam lea soejkesjimmesne buerkiestamme, maahta njaalmeldh darjodh. Learohkh maehtieh dam  tjaaleldh barkoem gåetiebarkojne darjodh, jïh dah maehtieh barkoem njaalmeldh soptesetidh lohkehtæjjese.

Jis jienebh goh akte learohke leah meatan maajhøøhpehtimmesne, maehtieh sinsitniem goltelidh jïh sinsitnine digkiedidh jïh aaj lohkehtæjjine. Baakoehaamoedimmieh jïh dïejvesh leah vihkeles daennie barkosne.

Lohkehtæjja learoehkidie njaalmeldh jallh tjaaleldh vuarjasjimmiem vadta gosse lïerehtimmieulmiejgujmie barkeminie.

Lohkehtæjja vuartesje jïh learohkigujmie soptseste gosse tjaalegem luhkieh, juktie sisveginie åahpenidh åvtelen jarkoestimmine nïerhkieh. Maereles lohkemestrategijh nåhtadieh? Guarkoeh man bïjre tjaalege? Lohkehtæjja bïhkede.

Lohkehtæjja bïevnesh bååstede vadta learoehkidie, juktie tjirkedh dah laavenjassen aajkoem guarkoeh, jïh guktie byøroeh barkedh. Dïhte byøroe gaavnehtidh mejtie learohkh baakoste baakose vuartasjieh jïh dejtie ryøktesth jarkoestieh, jallh mejtie buektiehtieh elliesvoetem ussjedidh jïh jarkoestimmiem sjïehtedidh, guktie sisvege/dijre hijvenlaakan åvtese båata.

Lohkehtæjja vuartesje mejtie learohkh baakoehaamoedimmieh haalvoeh, jïh mejtie maehtieh baakoeh saemiengïelesne darjodh. Learohkh bïevnesh bååstede åadtjoeh dan bïjre dah haalvoeh, jïh misse byøroeh vielie haarjanidh, jïh guktie maehtieh/byøroeh dam darjodh.

Maahta aaj gïelem vuarjasjidh dennie gaervies jarkoestimmesne. Maahta reaktoetjaeleme årrodh, guktie raajesidie bæjjese bigkeme jïh raajesi gåhkoe jïh galkoe gïelesne.

Vuarjasjimmiegoerh mah maehtieh åtnasovvedh

Vuarjasjimmiegoere åehpiedehtemasse

Vuarjasjimmiegoere tjaaleldh barkoe

Mujhtieh aaj lohkehtæjja edtja vuarjasjidh mennie mieresne learohkh maahtoeulmiem jakseme. Learohkh tjuerieh voerkes årrodh mah maahtoeh dah haarjeneminie. Mennie mieresne learohkh haalvoeh jarkoestidh jïh sjïehtedidh sinsitnien tjaalegh nøørjen gïeleste saemien gïelese? Mah væhtah dah joekehts haalvemenjieptjieh utnieh?