Bokstaavelohkehtimmien bïjre – vuarjasjimmie iktemearan

Daate artihkele lea ånnetji aalkoelohkehtimmien bïjre, bokstaavelïerehtimmie jïh lohkeme- jïh tjaelemeevtiedimmie.

Aalkoelohkehtimmien åssjele lea learohkh edtjieh dan væjkele lohkijh sjïdtedh juktie dah maehtieh ovmessieh tjaalegh galkojne lohkedh, sisvegem guarkedh jïh aevhkiem åadtjodh dejstie bïevnesijstie mejtie lohkemisnie åadtjoeh. Learohkh edtjieh aaj lïeredh tjaalegh tjaeledh mejtie gåarede guarkedh, jïh gaskesadtedh tjaalegen tjïrrh. Dah edtjieh lissine dejtie siejhmemes reaktoetjaeleme-njoelkedasside lïeredh. Baalte dejnie bokstaavelïerehtimmine learohkh jeatjah darjomigujmie berkieh gïeleevtiedimmien gaavhtan.

Siejhme
Vihkeles lohkehtæjja lohkemeevtiedimmiem akten aalkoelohkijasse veele vuartesje. Learohkh hijven jïh gellielaaketje dåarjoem jïh haarjanimmiem daarpesjieh. Dah edtjieh dovne njaalmeldh jïh tjaaleldh buektiehtidh vuejnedh jïh govledh dam ektiedimmiem gïeletjoejen jïh tjaelemevæhtan gaskem. Mænngan edtjieh aaj maehtedh jïjnjh gïeletjoejh jïh tjaelemvæhtah tjåanghkan ektiedidh guktie baakoeh jïh raajesh sjidtieh.

Lohkehtæjja byøroe tjoejesystemem fïerhten learohken gïelesmaaregisnie damtedh, jïh daejredh guktie daate gïelesmaarege saemien tjaelemegïeleste joekehte. Vihkeles learoehkidie voerkelidh tjaelemegïele lea akte konvensjovne, jïh tjaelemegïele ij iktegisth gïelesmaaregem fulkh. Joekoen vihkeles lohkehtæjja dejtie joekehtsidie gïelesmaaregen jïh tjaelemegïelen gaskem buerkeste, jïh vuesehte guktie dam tjaelemegïelesne dorje.

Vihkeles learohkh lïerieh boktstavidie reaktoe tjaeledh. Maahta geerve årrodh ov-voetide jeatjahtehtedh. Lohkehtæjja daam voerkeslaakan jïh øørnegen mietie øøhpehte, jïh baaja learoehkidie astoem utnedh haarjanidh. Akte aevhkie jis learohkh maehtieh vuejnedh guktie edtjieh bokstaavidie tjaeledh eelleme tjaelieminie,  aktene bokstaavegåetesne jallh aktene plaakatesne gusnie bokstaavi  jalloe, haamoe jïh ij goh unnemes tjaelemeotnjege, tjyølkehke vååjnesasse båetieh.

Learohkh byøroeh maam akt fïerhten biejjien lohkedh. Aalkovisnie dle nuekie jis aktem jallh gøøkte bokstaavh lohkeme. Mænngan bokstaavelåhkoem lissehte guktie lïhtsh, baakoeh, raajesh jïh tjaalegh sjïdtieh. Byøroe lohkemem sjïehtedidh dan aktegs learohken maehtelesvoetide.

Learohkh byøroeh maam akt fïerhten biejjien tjaeledh. Jis learohke ij leah vaane tjaeledh, satne maahta voestegh jïjtse nommem tjaeledh, jïh kanne  dam voestes bokstaavem fuelhkielïhtsegen nommine jïh mænngan abpe nommem. Sjugnedh tsiehkieh gusnie iemie tjaeledh. Learohkh tjaelieh vuesiehtimmien gaavhtan nommh guvvine, bïevnesh jïh mojhteselæstoeh, jïh jïjtsh dååjrehtimmiej bïjre tjaelieh. Learohkh gaajhkem tjaelieh, goh fantasijetjaelemh, bokstaavh, baakoeh jïh raajesh jïh ållesth tjaalegh.

Learohke tjuara nuepiem åadtjodh jïjtjemse njaalmeldh tjïelkesidh fïerhten biejjien. Dah soptsestieh, gyhtjelassh vaestiedieh, buerkiestieh jïh mielh buektieh. Dah jeatjah learohkigujmie jïh lohkehtæjjine soptsestieh. Ihke learohkh edtjieh dovne gïelem jïh njaalmeldh buektemevoetem evtiedidh, dle vihkeles tjiertestidh dah edtjieh ellies raajesh buektedh. Jis learohkh ajve aktegsbaakojne vaestiedieh, lohkehtæjja maahta dijrem ikth vielie jiehtedh aktine ellies raajesinie, jïh learoehkidie maadtjeldehtedh seammalaakan darjodh.

Vuesiehtimmieh mejtie lohkehtæjja vuarjesje

Daesnie naan biehkieh mah leah vihkeles learohken lohkeme- jïh tjaelemeevtiedæmman. Fïerhtem learohkem individuellelaakan jïh jaabnan vuarjesje, guktie gåarede lissieviehkiem vedtedh jis learohke tjabreminie. Vuarjesje fïerhtem baakoem fïere guhtene haeresne.

Learohke edtja maehtedh

1. fonemem govledh gosse oktegh / gosse juekelde jeatjah fonemijstie jeahtasåvva
2. fonemem govledh baakoen aalkovisnie, govledh mah baakoeh mah aktine vihties foneminie aelkieh, jïh fonemem govledh gosse lea baakoen sisnie jïh gosse/jis baakoen minngiegïetjesne
3. fonemem oktegh jiehtedh
4. bokstaavem tjaeledh mij fonemasse sjeahta
5. dovne stoerre jïh onne bokstaavem damtedh
6. bokstaavem tjaeledh reaktoe tjaelemeotnjegisnie
7. bokstaavem damtijidh jïh maehtedh fonemem jiehtedh mij bokstaavese sjeahta
8. tjuvtjiedidh dan bokstaavese mij akten vihties fonemese sjeahta, gosse bokstaave lea jeatjah bokstaavi  gaskem, vuesiehtimmien gaavhtan jeatjah loeves bokstaavigujmie jallh aktene tjaalegisnie.
9. bokstaavem tjaeledh gosse fonemem gåvla
10. bokstaave-aktanimmiem tjaeledh mij fonemese sjeahta
    vuesiehtimmien gaavhtan tj, ts, sj, ng, ie, ua, ue
11. graafemem tjaeledh mij fonemese sjeahta gosse fonemem jeatjah fonemigujmie gåvla lïhtsine, baakojne jïh raajesinie
    a. gosse baakoen aalkovisnie
    b. gosse baakoen gaskoeh
    c. gosse/jis baakoen minngiegïetjesne
12. baakoeh gaavnedh mah foneminie aelkieh
     

Vuarjasjimmie

Daesnie akte vuesiehtimmie mij aktem goerem vuesehte maam lohkehtæjja maahta vuarjasjimmesne nåhtadidh gosse learohkh aktine vihties bokstaavinie jïh tjoejine barkeminie, vuesiehtimmien gaavhtan a.

Learohkh maehtieh aktem seammaleejns goerem nåhtadidh gosse jïjtjemse vuarjasjieh. Bene dellie goere byøroe vaenebe mierieh utnedh. Baakoetjoejem aelhkebe dorje, jïh goere gøøkte låhkojne dorjesåvva, akte stoerre jïh akte smaave bokstaavigujmie. Nåhtedh guvvieh lissine tjaalegh. Akte bieljie såårne learohke edtja goltelidh, akte tjelmie vuesehte learohke edtja vuejnedh, jïh akte plæjjohke såårne learohke edtja tjaeledh.