Barkoe lïhtsigujmie

Daate øøhpehtimmiesoejkesje lea akte vuesiehtimmie guktie maahtoeulmiejgujmie barka 1. jïh 2. jaepiedaltesinie. Maahtoeulmide tjyølkehke dorje lïerehtimmieulmine, mah leah akte sille juktie maahtoeulmide jaksedh.

Øøhpehtimmiesoejkesje vuesehte sjyøhtehke barkoevuekieh, guktie vihkielommes maehtelesvoeth meatan vaaltasuvvieh, jïh guktie lohkehtæjja øøhpehtimmiem sjïehtede learoehkidie jïh dejtie iktemearan vuarjesje. Learohki vuarjasjimmie jïjtsistie jïh sinsitneste lea aaj meatan.

Daate vuesiehtimmie lea barkoen bïjre lïhtsigujmie. Learohkh edtjieh gaavnehtidh man gellie lïhtsh ovmessie baakoeh utnieh. Veeljh baakoeh jienebh baakoeklaassijste, ij ajve substantijvh. Joekoen vihkeles vaerbigujmie barkedh. Daate akte barkoe mejnie dah nøøremes learohkh ahkedh tjuerieh gïehtelidh.

Tjaaleldh gaskesadteme

Lohkehtimmien ulmie lea learohkh edtjieh maehtedh

• baakoeh lïhtsine juekedh

Maahtoeulmiem tjyølkehke dorjeme lïerehtimmieulmine, mij lea akte sille juktie maahtoeulmiem jaksedh

Learohke edtja maehtedh

• baakoeh gøøkte jïh golme lïhtsigujmie lïhtsine juekedh
• tjoejh lïhtsine govledh

Maehtedh jïjtjemse njaalmeldh tjïelkesidh lea daesnie baakoeh goltelidh jïh dejtie vaajestidh.

Maehtedh ryøknedh faagesne saemien lea daesnie maehtedh lïhtsh ryøknedh.

Lohkehtæjja åvtelhbodti paehperh baakoejgujmie dorje mejtie learohkh edtjieh lïhtsine bietskiedidh.

1.  Lïhtside baakojne låapoestalledh

Daate darjome edtja viehkiehtidh guktie learohkh guarkah jïh demtieh baakoeh jienebh lïhtsh utnieh.

Lohkehtæjja voestegh vuesehte guktie satne aktem baakoem juaka lïhtsine gosse aktem baakoem reegkes gïeline jeahta jïh seamma aejkien baakoen lïhtside låapoestalla. Dan mænngan learohkh maehtieh baakoeh raeriestidh mejtie lïhtsine låapoestellieh. Vuartesjh ovmessie baakoeh åtnasuvvieh goh substantijvh, vaerbh jïh adjektijvh. Voestegh learohkh maehtieh vuesiehtimmien gaavhtan nommigujmie aelkedh, dan mænngam maam darjoeh, jnv.

Goh jeerehtse learohkh maehtieh njulhtjedh man gellie lïhtsh baakojne.

2. Lïhtsh låapoestalledh jïh ryøknedh

Gosse learohkh maehtieh baakoeh lïhtsine låapoestalledh, dah edtjieh lïhtside låapoestalledh jïh ryøknedh seamma aejkien. Nåhtedh baakoeh dovne gøøkte jïh golme lïhtsigujmie, jïh mænngan learohkh maehtieh kanne pryøvedh baakoeh jienebh lïhtsigujmie. Vihkeles dah learohkh lissine haarjanimmiem åadtjoeh lïhtsh ryøknedh dejnie baakojne aktine lïhtsine, juktie daah baakoeh eah leah dan siejhme..

3. Baakoe lïhtsine bietskiedidh

Tjaelieh baakoeh gøøkte jïh golme lïhtsigujmie paehpierinie, jïh baajh learoehkidie baakojde lïhtsine bietskiedidh.

4. Låapoestalledh jïh ryøknedh man gellie vokalh

Daate kreava learohkh lïereme ryøknedh seamma aejkien goh låapoestalleminie, jïh dah vokalh jïh diftongh damtijieh. Learohkh lïhtside baakojne låapoestellieh jïh soptsestieh man gellie lïhtsh baakoe åtna. 

Dan mænngan lohkehtæjja baakoem taavlesne  tjaala.  Dle learohkh ryøknoeh man gellie vokalh. Saemiengïelesne vokalelåhkoe jallh diftongelåhkoe aktene baakosne sæjhta  soptsestidh man gellie lïhtsh akte baakoe åtna.  NB! Fïerhte lïhtse aktene baakosne vokalh jallh diftongh åtna. Dannasinie lïhtselåhkoe maahta jeerehtidh jis baakoem sojjehte.

5. Lïhtseraastem baakosne govledh

Gosse learohkh buektiehtamme ryøknedh man gellie lïhtsh aktene baakosne, dle haarjenieh fïerhtem lïhtsem govledh.

Dan mænngan learohkh pryøvoeh voestes jïh minngemes tjoejem lïhtsesne govledh. Daase maehtieh bieljide nåhtadidh, jïh dah maehtieh  ”njaelmien sisnie damtehtidh” gosse daerpies.

Lohkehtæjja aktem baakoem reegkes gïeline jeahta jïh dan mænngan dam voestes lïhtsem baakosne jeahta. Gaajhkesh tjoejem guvlieh mejnie daate lïhtse aalka. Dan mænngan gaajhkesh dam minngemes tjoejem lïhtsesne guvlieh.

6. Spïele

Tjaelieh baakoeh paehpierinie, akte baakoe fïerhtene paehpierisnie. Edtja baakoeh årrodh dovne gøøkte jïh golme lïhtsigujmie. Biejh paehpieridie buartan, mubpiebieline bæjjese. Akte learohke gøøkte paehperh vaalta. Poenge lea satne edtja paarrh gaavnedh. Akte paarre lea gøøkte baakoeh seamma jïjnjh lïhtsigujmie. Jis ij paarrem gaavnh, dle paehpieridie bååstede buartan beaja. Dïhte learohke mij jeenjemes paarrh gaavneme minngedsgeatjan, lea vitneme.

Jïjnjh learoehkidie maahta akte haesteme årrodh lïhtsh låapoestalledh jïh ryøknedh seamma aejkien. Aalkovistie tjuara baajedh dejtie ajve aktem aatem darjodh. Aaj gåarede akti akti soermem jievkehtimmine bæjjese bïejedh gosse baakoem jeahta. .

Learohkh mah maehtieh tjaeledh, maehtieh baakoeh lïhtsine tjaeledh.

Jis learohkh sojjehtamme baakoeh nåhtadieh, dah byøroeh aaj maadth-haamoem jiehtedh/tjaeledh.

Vg:    tjaa-lam      tjae-ledh      as-ke

Edtja ulmiejaksoem/haalvemenjieptjiem maahtoeulmide ektiedidh – akten jallh dåehkide maahtoeulmijste.

Edtja åehpies jïh daajroes årrodh learoehkasse, misse leavloem beaja gosse altese maahtoem vuarjesje.

Vuarjasjimmie iktemearan

Learohkh njaalmeldh jïh /jallh tjaaleldh vuarjasjimmiem iktemearan åadtjoeh. Vaeltieh våaromem lïerehtimmieulmine. Vihkeles bïevnesh bååstede vedtedh mah lïerehtimmiem skreejrieh, juktie dah learohkh buektiehtieh faageleslaakan skearkagidh. Dïhte sæjhta jiehtedh learohkh tjuerieh daejredh maam haalvoeh, mejnie edtjieh vielie barkedh jïh guktie dam darjodh.

Jïjtsevuarjasjimmie

Lissine dam vuarjasjimmiem iktemearan lohkehtæjjeste, learohkh maehtieh jïjtjemse jïh sinsitniem vuarjasjidh.

Akte såarhts jïjtsevuarjasjimmiegoere:

BULL, ELLA HOLM 1996: Jielije saemien. Voestes gærja. [Kautokeino:] Samisk Utdanningsråd.

BULL, ELLA HOLM 1998: Åarjel-saemien 1. Karasjok: Davvi Girji OS.

AAGÅRD, ANITA – LARSEN, TONE MARIE 2002: Baalka. Karasjok: Davvi Girji os.

BRANDSFJELL, HELEN BLIND - FJELLHEIM, MONA - NOODT, TRINE 2010: Gïeline goetsebe 1. Åarjelsaemien voestes jïh mubpiengïeline. Lohkemegærja. Oslo: Solum forlag