Soptsese

Daate øøhpehtimmiesoejkesje vuesehte guktie 3. jïh 4. jaepiedaltesinie barka. Maahta maahtoeulmide tjyølkehke darjodh lïerehtimmieulmine, mah leah akte sille juktie maahtoeulmide jaksedh.

Øøhpehtimmiesoejkesje vuesehte sjyøhtehke barkoevuekieh, guktie vihkieslommes maehtelesvoeth meatan vaaltasuvvieh, jïh guktie lohkehtæjja øøhpehtimmiem sjïehtede learoehkidie jïh dejtie iktemearan vuarjesje. Daesnie akte vuesiehtimmie jïjtsevuarjasjæmman jïh vuarjasjimmie sinsitneste..

Daate øøhpehtimmiesoejkesje lea guktie edtja soptsesh tjaeledh, jïh ij abpe dam voestes maahtoeulmiem feerhmh.

Maahtoeulmie 4.jaepiedaltesen mænngan

Tjaaleldh gaskesadteme

Lohkehtimmien ulmie lea learohkh edtjieh maehtedh

• soptsesh, dikth, prievieh jïh aamhtesetjaalegh tjaeledh
• tjaalegh bijjietjaaleginie, aalkovinie jïh galhkuvinie øørnedidh

Maahtoeulmide tjyølkehke dorjeme lïerehtimmieulmine, mah leah akte sille juktie maahtoeulmide jaksedh

Learohkh edtjieh maehtedh

• aktem soptsesem soejkesjidh
• soptsesasse bijjietjaalegem vedtedh
• aalkovem tjaeledh
• galhkuvem tjaeledh
• ellies raajesh tjaeledh
• dejtie væhtide punktume jïh gihtjemevæhta nåhtadidh
• stoerre åvtebokstaavem nommine jïh væhtaj minngesne tjaeledh

Maehtedh lohkedh: Learohkh sov soptsesem galkojne, ahkedh, reaktoe jiehteginie jïh iemie intonasjovnine soptseste.

Maehtedh jïjtjemse tjaaleldh tjïelkesidh: Learohkh aktem soptsesem tjaelieh jïh tjierteste dam maam lïerehtimmieulmieh tjïelkesieh.

Maehtedh digitale dïrregh nåhtadidh: Learohkh haarjanimmiem åadtjoeh tjaelemeprogrammem nåhtadidh gosse sijjen soptsesh tjaelieh. Jïjnjh learoehkidie lea gïeltegsåbpoe jïh eadtjahkåbpoe digitalelaakan tjaeledh goh gïetine. Aelhkie learoehkidie tjaalegem staeriedidh jïh bueriedidh gosse pc’sne tjaelieh.

Lohkehtæjja aktem soptsesem tjaala mij maalline sjædta guktie aktem soptsesem tjaala, jïh dam learoehkidie låhka. Maahta aaj aktem soptsesem nåhtadidh maam akte learohke tjaaleme, jis dïhte lea lïerehtimmieulmiej krievemi mietie.

Aelkieh dam barkoem soptsesh darjodh naemhtie guktie  learoehkidie skreejrieh, jïh dejtie tjaeleme-aavoem vadta. Såemies learohkh skraejriem åadtjoeh gosse daejrieh naaken edtjieh soptsesem lohkedh jallh goltelidh. Dellie dååjrieh barkoe aktem aajkoem åtna, jïh tjaeleme ulmiem åådtje. Veeljh aamhtesh mah seapan sïjhtieh learoehkidie feengkedh, jallh baajh dejtie aamhtesem jïjtje veeljedh. Learohkh maehtieh aktene gievlesne tjahkasjidh jïh aktem njaalmeldh soptsesem ektesne darjodh. Dah fiereguhten raajesem våaroej våaroej jiehtieh.

Soptsesem tjaeledh

Voestegh learohkh aktem åssjaldahkekaarhtem ektesne darjoeh. Dah åadtjoeh ånnetji ussjedidh jïh dan mænngan raeriestimmiejgujmie båetieh. Lohkehtæjja åssjaldahkide taavlesne tjaala, jïh learohkh jïjtje veeljieh man bïjre dah sïjhtieh tjaeledh dejstie raeriestimmijste.

Learohkh åssjaldahkekaarhth jïjtje darjoeh jïh dam nåhtadieh gosse sisvegem soejkesje sijjen soptsesinie. Vihkeles biehkieh maehtieh årrodh almetji nommh, sijjie, tijje jïh heannadimmieh.

Dan mænngan learohkh aelkieh soptsesem tjaeledh, gïetine jallh pc’sne.

Jeatjah vuajnoeh

• Lohkehtæjja golme jallh vijhte baakoeh learoehkidie vadta mah edtjieh meatan årrodh soptsesisnie, vuesiehtimmien gaavhtan giesie, laavkodh, gøøledh, bïenje jïh gaeledh.
• Learohkh baakoeh raeriestieh mah taavlesne tjaalasuvvieh jïh daate baakoebaanghkine sjædta mestie frijjelaakan veeljieh.
• Lohkehtæjja aktem gaagkoem åehpiedahta jallh aktem jallh jienebh daeverh vuesehte, mah edtjieh meatan årrodh soptsesisnie.
• Learohkh aktede vihties aamhtesistie tjaelieh, man bïjre lohkehtæjja daajra jïjnjh learohkh iedtjem utnieh.
• Learohkh aktem bijjietjaalegem åadtjoeh.
• Learohkh aktem aalkovem åadtjoeh.
• Lohkehtæjja aktem guvviem learoehkidie vuesehte, misse learohkh edtjieh aktem soptsesem tjaeledh.
• Lohkehtæjja jïh learohkh guvvieh plaerijste jïh våhkoeplaerijste bietskiedieh. Learohkh aktem guvviem veeljieh jallh aktem guvviem sigkieh mij våaroeminie sjædta soptsesasse.
• Learohkh guvvide guvvieraajrojne vuartasjieh jïh aktem soptsesem tjaelieh dejstie guvvijste.
• Lohkehtæjja aalkovem aktene soptsesisnie låhka jïh learohkh vijriebasse tjaelieh. Lohkh vielie dan bïjre daesnie, Wirkola&Baal jallh Susegg el.
• Learohkh heamtuvrh luhkieh goh skraejrie, jallh lohkehtæjja heamtuvrh dejtie låhka.
• Lohkehtæjja aktem soptsesem tjaala, jïh learohkh dam maalline jallh skraejrine nåhtadieh juktie aktem jïjtse soptsesem tjaeledh.

Vihkeles buektiehtidh guktie gaajhkh learohkh meatan sjïdtieh soptsesen bïjre soptestalledh, juktie dah aktem soejkesjem dorjeme jïh bieljelamme aarebi nïerhkieh tjaeledh.

Gosse learohkh aktem åssjaldahkekaarhtem darjoeh, lohkehtæjja maahta dejtie viehkiehtidh baakoeh gaavnedh jïh raajesh darjodh. Maahta viehkine årrodh taallh baakojde bïejedh ååsjaldahkekaarhtesne, juktie mujhtedh mennie vuerpesne åssjaldahkh edtjieh båetedh soptesisnie.

Maahta viehkine årrodh raajesh guvvide tjaeledh aktene guvvieraajrosne, juktie aktem soptsesem øørnegen mietie tjaeledh.

Learohke maahta badth aaj soptsesem voestegh guvviedidh, jïh dan mænngan sijjen guvvide tjaeledh.

Muvhth learohkh sïjhtieh viehkiem daarpesjidh raajesh darjodh jallh raajesh haamoedidh, gosse soptsesinie barkeminie.

Muvhth learohkh haalvoeh jïh lastoem utnieh guhkies soptsesh tjaeledh, jïh maehtieh dejnie seamma soptsesinie guhkiem gïehtelidh, mearan muvhth learohkh orre jïh jeatjah laavenjassigujmie nïerhkieh. Muvhth learohkh maehtieh jienebh soptsesh tjaeledh.

Jis learohke aktem joekoen åenehks soptsesem tjaaleme, lohkehtæjja maahta kopijem destie vaeltedh, iemie biehkine bietskiedidh jïh lïjmesjidh aktene orre paehpierisnie, gaskine såemies vihties sijjine. Dle learohke maahta jienebh raajesh lissiehtidh juktie aktem elliesåbpoe soptsesem åadtjodh. Dam maahta hævvi varki darjodh jis learohke pc’sne tjaala.

Vuarjasjimmie iktemearan

Learohkh edtjieh ahkedh bïhkedimmiem åadtjodh tjaelemebarkosne, jïh lïerehtimmieulmieh edtjieh våaroeminie årrodh bïhkedæmman. Lohkehtæjja madtjeldahta learoehkidie tjaeledh, gosse vihties raeriestimmieh vadta, jallh baaja learohkem raeriestimmiejgujmie båetedh gosse soptsestimmesne.

Vihkeles tjuvtjiedidh disse mij lea hijven soptsesisnie, vuesiehtimmien gaavhtan soptsese aktem bijjietjaalegem, aalkovem jïh galhkuvem åtna, learohke aamhtesasse tsååptse, jallh akte røøpses laejkie abpe soptsesisnie. Learohke vijriebasse bigkie disse maam bæjjese lutnjie goh hijven.

Lohkehtæjja aaj bïevnesh bååstede vadta maam learohke maahta darjodh juktie soptsestem bueriedidh, vuesiehtimmien gaavhtan jienebh biehkieh meatan vaeltedh åejviebielesne, galhkuvem mujhtedh jallh soptsesem ikth vielie vuejnedh juktie væhtah bïejedh, jïh stoerre åvtebokstaavem punktumen minngesne bïejedh.

Learohkh jïjtjemse jïh sinsitniem vuarjesje

Lissine dam vuarjasjimmiem iktemearan lohkehtæjjeste, learohkh maehtieh jïjtjemse jïh sinsitniem vuarjasjidh.

Daesnie akte såarhts goere maam learohkh maehtieh nåhtadidh gosse jïjtjemse vuarjasjieh. Maahta daam goerem aaj nåhtadidh gosse learohkh edtjieh bïevnesh bååstede vedtedh sinsætnan. Dellie datne sijjeste manne åtnasåvva.

SUSEGG, BRIT ARNA 2003: Verket-leseren-livet. En ny litteraturdidaktikk. Oslo: Cappelen akademisk forlag.