Njoelkedassh jïh åasah

Daesnie datne bïevnesh, darjoen, öörnegenjoelkedassi jïh aåasaj bïjre jïh jienebh gaavnh. Jienebh bïevnesh daennie brosjyjresne gååvnese:"Regler för kommunal förskola, fritidshem, förskoleklass och annan pedagogisk verksamhet". Vuartesj lingkem åelkiesbielesne.

Gaahpoebaelie
Årrometijjh jïh goerh
Barkijh lohkemebiejjh
Reaktam säjjan
Eejhtege-eejehtimmesne jïh gåessie barkoeloeves lea
Sïejhme aarhskuvle
Maana mij daerpiesvoetem sjïere dåarjegen mietie åtna
Maanahokseåasah
Åasamaadthbaalhka
Juakeldh sijjem jïh juakeldh faktuvram
Debiteeremem, maaksemem, krïevem jïh steegkemem
Dan jïjnjes datne maaksah
E-faktuvra
Tjïrkemem
Moelnjedïedtem-jïh bäjhkoehtimmiedïedtem
Tjaalegegïehtjedimmie
Almetjebyjjehtimmieh

Gaahpoebaelie

Guktie eejhtegi barkoebaelieh jïh daerpiesvoeth maanahoksen mietie leah, tjïelte maahta maanahoksem jïjnjemes 12 täjmoeh fïerhten biejjiem, måanta-bearjadahke faaledh. Byjrese jeatjadehtemh maahta årrodh.

Bäjjese

Årrometïjjh jïh goerh

Tjïelte edtja aarhskuvlem, eejehtshïejmem jïh pedagogihkehoksem faaledh dan jïjnjes guktie eejhtegi daerpiesvoeth leah, guktie dej barkoem jallh lohkemem lea. Hoksem edtja aaj faaledh jis maanam aktem jïjtse daerpiesvoetem sov fuelhkien gaavhtan åtnah jallh sjïere daerpiesvoetem sov öövtiedämman åtna.

Datne mij eejhtege dïedtem åtnah goerem boelhken bïjre laehpedh gåessie dov maana maanahoksem daarpesjh. Jis daerpiesvoetem jeatjahdehta edtjh datne orre goerem sijse laehpedh.

Goerem edtja voestes raaran tjïelten e-dïenesjen tjïrrh laehpedhkommunens e-tjänst

Datne mij ih nuepiem åtnah e-gaagkestimmiem nuhtjedh maahtah goerem dajvedåastovasse laehpedh.

Eejhtegh reaktah aarhskuvlem/eejehtshïejmem 5 biejjh fïerhten jaepien eejehtallemisnie jïh lissie-eejehtallemisnie nuhtjeh, jis ij eejehtallemem skuvle-eejehtallemisnie sjädta.

Bäjjese

Barkijh lohkemebiejjh

Aarhskuvlh jïh eejehtshïejmide reaktam njieljie öövtiedimmiebiejjh fïerhten jaepien åadtjodh jïh maehtieh ajve säjjasadtjhbarkijh faaledh

Biejjiemaanahokside maehtieh såemiesaejkien lohkemebiejjide bööresovvedh mah ektievoetesne gaajhkide maanahoksebarkiejidie lea. Hååhkoem lea ahte eejhtegidie jïjtje daejtie biejjide pryövoeh hoksem öörnedh. Ij naan unniedimmiem åeseste sjïdth.

Gïesegen jïh stoerre hïeljide maehtieh sjïdtedh ahte ovmessie aarhskuvlh/eejehtshïejmh ektesne leah.

Bäjjese

Reaktam säjjan

Arhskuvledarjoem jïh skuvlemaanahoksem maanide faalen:

•  gusnie eejhtegidie barkeminie jallh lohkeminie
• gusnie eejhtegidie barkoeohtsijh jaallh eejhtege-eejehtimmesne leah ihke onne åerpenem syjhtedh. Daejtie reaktam 15 täjmoeh/våhkoen utnieh. Darjoem boelhkem eejhtegigujmie dïedtien.
• mah asyjlehohtjijh jïh maanah mah boelhkegaertjiedimmie årromem laeviehtamme

mah sjïere dåarjegem sov öövtiedämman daarpesjh (skuvlelaake 2:n kap § 9)

Bäjjese

Eejhtege-eejehtimmesne jïh gåessie barkoeloeves lea

Jis eejhtegidie 100% eejtege-eejehtimmesne jallh barkoeloeves sjidtieh, edtja daam dajvedåastovasse dallah bieljelidh gosse dïhte maahta dijjen maanahoksesijjem jïh åasam tsevtsedh.

Eejhtege-eejehtimmie
Gåessie åerpene reakede, aarhskuvlemaanam mij 1-5 jaepien båeries åådtje maanahoksem aktem askem nuhtjedh männgan gosse åerpene gåatan BB:este/skïemtjegåeteste båateme jïh dan männgan 15 täjmoeh/våhkoen. Maana mij 3-5 jaepien båeries reaktam åasehts sïejhme aarhskuvlese åtna. Boelhkem gosse maana aarhskuvlesne åådtje årrodh darjoste dïedtien jïh ektieraeriem eejtegigujmie darjoen. Skuvlemaanahokse åådtje 10 täjmoeh/asken nuhtjedh, göökte askh männgan åerpene gåatan båateme. Sijjem edtja dallah tjaaleldh nihtelidh.

Barkoeloeves
Aarhskuvlemaana 1-2 jaepien båeries åadtjoeh dallah boelhkem unniedidh gosk 15 täjmoeh/våhkoen jïh åasine guktie taaksam lea.

Aarhskuvlemaana 3-5 jaepien båeries åadtjoeh åasehts sïejhme aarhskuvlem skuvlejaepesne vaedtsedh. Åasam aaj olkese gïesie- eejehtallemisnie, ruffien-mietsken askesne vaeltien, guktie taaksa lea.

Skuvlemaana eejehtshïejmine dallah åådtje boelhkem unniedidh gosk 10 täjmoeh/våhkoen jïh åådtje aajmone vaedtsedh nihtelimmieboelhkesne mij göökte askh lea. Sijjem edtjieh dallah tjaaleldh nihtelidh.

Bäjjese

Sïejhme aarhskuvle

Gaajhkide 3-5 jaepien båeries maanide mah öörnegem tjïelten aarhskuvlesne jallh såemies jeatjah aarhskuvlem, jïjtsistie aaj sïejhme aarhskuvlesne vaedtsieminie jïh åasam dle unnebe sjädta.

Åasehts sïejhme aarhskuvlem 15 täjmoeh fïerhten våhkoen edtja dej dajvedåastovasse bäjhkoehtidh ihke ij naan åasam edtja debiteeredh.

Jienebh bïevnesh datne brosjyjresne"Välkommen till allmän förskola" gaavnh, lohkh jienebh”Läs mer” nuelesne, åelkiesbielesne.

Bäjjese

Maana mij daerpiesvoetem sjïere dåarjegen mietie åtna

Maana mij sjïere dåarjegem sov öövtiedämman daarpesjh, gusnie Skuvlelaakesne 2:n kap 9§ tjåådtje, reaktam åtna åasehts säjjan aarhskuvlesne 15 täjmoeh fïerhten våhkoen nuhtjedh. Daate aaj maanide mah eah akten jaepien båeries illeme. Sjïere nännoestimmiem daarpesjh.

Bäjjese

Maanahokseåasah

Åasaj maadthnjoelkedasshEejhtegeåasam akten dongkemeåasam lea, naemhtie ahte akten askeåasam olkese 12 askh vaeltien. Åasam maaksah guktie taaksam lea guktie tjïeltenreereme dïedteme.

Åasam debiteeren maanan öörnegebiejjeste guktie öörnegebäjhkoehtimmesne tjåådtje. Åasavueliedimmiem gosse båarhte ij darjoen.

Guktie åasam ryöknoen?
Åasam sjädta guktie gåetieguntien baalhka lea jïh man gellieh maanah maanahoksesne lea. Åasam ov-jearohke sjädta guktie årrometijjem lea.

Eejhtegh mah eah ektesne årroeminie bene ektievoeten hoksem utnieh jïh desnie gusnie gåabpegh aktem gïehtjedimmiedaerpiesvoetem utniejägan, gåabpegh maeksiejägan naemhtie guktie buektedh, bene ij jienebh goh jïjnjemesåasam (maaksetaaksam)

Unnemes åasam mij debiteereme aktem askem lea, aaj jis tjåangkoes öörnegeboelhkem akten åenehkåbpoe boelhkese lea. Jis öörnegem aktem asken bijjelen sjädta maahta sjïdtedh ahte göökte faakturah biehkiem askeste akten åasesne lea.

Åerpenevueliedimmie
Taaksan åerpenevueliedimmie lea ahte unnemes maanam ryöknoen goh maana akte mubpie maanam goh maana göökte jïh numhtie vijriebasse. Njieljede maanan raajeste hoksem åasehts lea. Fuelhkide maanajgujmie mah kooperatijvesne jïh tjïelten darjosne leah, åerpenevueliedimmiem darjoelatjkosne nännoestamme.

Almetjh mah åasam tjuerieh maeksedh
Maadtoem askeåasese fuelhkien/gåetieguntien ealamadtjentsiehkie lea. Naemhtie ahte jis ektiejielemisnie jallh aktem ealamadtjen ektiebarkoem giejnie åtna, ryöknoen goh göökte mah jielehten, läjhkan jis ektiejielije ij maanan eejhtege lea.

Läjhkan ajve åeliem gåetieguntesne mij maaksoedïedtije lea.

Lååjhkehks baalhkabïevnesh laehpedh
Dah mah åasadïedtijh leah lååjhkehks bïevnesh laehpedh ihke åasam dïedtedh. Goerem gusnie baalhkabïevnesh lea Maana- jïh ööhpehtimmiegoevtesasse laehpien seamma aejkesne gåessie maanam aktem öörnegem åådtje. Baalhkabïevnesh maehtien aaj e-dïenesjen tjïrrh laehpedh. Inkomstuppgifter kan även lämnas via e-tjänsten.

Baalhkam mij jeatjahtehteme jïh jeatjah jeatjahtehtemh, vuesiehtimmien gaavhtan eejhtege-eejehtimmiem jallh barkoeohtsijem edtja varkemes bäjhkoehtidh dan gaavhtan dïhte maahta åasam tsevtsedh. Dah åasadïedtijh lååjkehks leah ihke reaktoe åasam debiteeren.

Goerem edtja sijse laehpedh, aaj gosse jollemes åasam, guktie taaksesne tjåådtje, åeleste jååhkesjamme. Dle ij daarpesjh baalhkam buerkiestidh.

Orre baalhkatjielkestimmiem aalka voestes biejjiem båetijen askesne, jis ij jeatjah latjkoem dorjeme.

Bäjjese

Åasamaadthbaalhka

Åasan maadtoe lea baalhkam jïh jeatjah tsiehkieh gåetieguntesne gusnie maana årroen jïh gusnie hoksedaerpiesvoetem gååvnese.

Åasamaadthbaalhka leah:

• Baalhka jïh jeatjah maaksoeh
• Hoksedåarjoeh maanide
• Fuelhkiebeetnegh
• Eejhtegebeetnegh
• Boelhkegaertjiedimmie skïemtjemaaksoem jïh darjomemaaksoem
• Skïemtjebeetnegh jïh nåajsanebeetnegh
• Jïelemereanhtoe
• Pensjovne (ij maanapensjovne)
• Barkoeloevesmaaksoe
• Barkoemaarhnaööhpehtimmie (ij rek.dåarjoem, lohkemedåarjoem jïh lohkemelöönemem)
• Fuelhkiehïejme-eejhtegi maaksoem

Aaj baalhkam mij ålkoerijhkesne dïenesjamme edtja åasamaadthbaalhkese ryöknedh

Jïjtshbarkijidie veljijem jielemedarjoen barkose daennie jaepesne ryöknoen.

Gåessie baalhka lea ovmessie askide askide, tjåenghkies baalhkam akten boelhkeste mah låhkoe askide juakeme edtja buerkiestidh.

Bäjjese

Juakeldh sijjem jïh juakeldh faktuvram

Maana ij reaktam åtna göökte aarhskuvlesijjide

Gosse eejhtegidie eakan ektesne årroeminie bene ektievoeten hoksem utniejägan edtja dïhte mij daerpiesvoetem hokseste åtna sijjen mietie syökedh jïh sijjieutnijem sjädta. Eejhtegh mah eah ektievoeten gåetieguntiem utnieh, bene ektievoeten hoksem, gåabpegh maehtieh sijjieutnijem årrodh jis gåabpegh maanan sijjem nuhtjien. Eejhtegidie fïereguhte reeknegem fïereguhte gåetieguntien åasamaadthbaalhkeste åadtjoen. Syökemem juakeldh sijjen bïjre sjïere goeresne darjoen jïh Maana- jïh ööhpehtimmiegoevtesasse/ Barn- och utbildningsavdelningen seedtien.

Bäjjese

Debiteeremem, maaksoem jïh steegkemem

Debiteeremem åaseste askesne mij joe daelie sjädta. Askeåasam debiteeren 12 aski nuelesne jaepesne, maanan öörnegedaatoen miereste gosk daatoem gåessie nihtelimmieboelhkem vaasa. Åasam debiteeren ov-jearohkinie guktie årromeboelhkem orreme.

Mijjieh jïjtsistie reeknegeöörnemem utnebe, juktie dov reeknegem jïjtsistie öörnien dov jeatjadehtijste mah datne dorjeme, guktie dov baalhkam, täjmoeplaanem jallh fuelhkiem lea. Jeatjahdehtide reeknegisnie båetijen askese stuvrien.

Jis feer sööjmes maaksa dle voestegh aktem mujhtiehtimmiem medtie 7 biejjh biejjien männgan gosk åasam edtjh maeksedh. Aktem inkassokrïevem medtie 20 bijjh biejjien männgan olkese seedtien. Gåessie inkassokrïevem olkese seedtien aaj bäjhkoehtimmiem båata jis kaanne ij naan vielie öörnegisnie åadtjoeh årrodh. Faktuvrah mah eah maakseme Intrum Justitiaeste gïetedallen, jïh dovne aktem maaksomeplaanine viehkiehtidh jïs sïjhtien. Jis ij laajkoem maaksa öörnegem orrijahta guktie daatoe dunnie steegkemebäjhkoehtimmesne tjåådtje. Orre sijjem maanese maahta syökedh gåessie laajkoem maakseme.

Gåessie maanahoksesijjem juakeme nihtelimmiem ajve don åalan mij ij leah åasam maakseme lea.

Tjïeltem reaktam åtna sijjem nihtelidh jis fuelhkiem/gåetieguntiem ov-staaran byjjehtimmieh laahpeme mij lea daerpies gosse vierhtiehtimmiem maanan daerpiesvoeteste sijjeste darjodh. Nihtelimmiem maahta aaj sjïdtedh jis gåetieguntiem ov-staaren byjjehtimmieh baalhkan bïjre laahpeme.

Datne mij askeåasam åutogiron tjïrrh sïjhth maeksedh maahtah goerem åelkiesbielesne ”Lohkh vielie/Läs mer” nuelesne veedtjedh jallh gaskesem Maana jïh ööhpehtimmie goevtesinie vaeltedh.

Bäjjese

Dan jïjnjes datne maaksah

(Seamma taaksa maanide barkoeohtsijidie jïh eejhtege-eejehtimmide)

Nööremes maanam ryöknoen goh maana akte, mubpie goh maana göökte jïh vijriebasse.

1. Åasam maanese mij akten jaepien båeries gosk snjalten 31 biejjien gåessie maana golmen jaepien båeries illeme.
   - Maana 1: 3% baalhkeste - jïjnjemes 1362 kråvnah/aske
   - Maana 2: 2% baalhkeste – jïjnjemes 908 kråvnah/aske
   - Maana 3: 1% baalhkeste – jïjnjemes 454 kråvnah/asken
2. Åasam mietsken 1 biejjeste, jaepeste maana 3 jaepien båeries illie gosk 12 jaepien båeries lea.
   - maana 1: 2% baalhkeste – jïjnjemes 908 kråvnah/aske
   - maana 2: 1% baalhkeste – jïjnjemes 454 kråvnah/aske
   - maana 3: 1% baalhkeste – jïjnjemes 454 kråvnah/asken
3. Njieljede maaneste hoksem åasehts lea.
4. Åasam olkese vaeltien 12 aski nuelesne/jaepien
5. Seamma taaksam olkese vaeltien seamma man gellieh täjmoeh hoksem daarpesjh.

Bäjjese

E-fakturam

Datne maahtah dov maanahokse åaside e-faktuvrine maeksedh. Naemhtie ahte ih datne daarpesjh paehperefaktuvram jïh dan säjjan aktem elektronihken faktuvram dov gaskeviermien baanghkese åadtjoeh. E-faktuvresne lea seamma byjjehtimmieh jïh vååjnoes seamma goh paehperefaktuvram. Tjaangh dov gaskeviermienbaanghken gåetiesäjrose ihke e-faktuvrese båetedh jïh veeljh Krokomen tjïelte ihke aktem bäjhkoehtimmiem darjodh. Jienebh bïevnesh e-faktuvran bïjre daesnie gaavnh/ Mer information om e-faktura hittar du här.

Bäjjese

Tjirkemem

Gaajhkide maanide mah almetjegärjatjirkemisnie Krokomen tjïeltesne, tjåanghkoes ovlähkoetjirkemisnie leah. Aarhskuvlemaanide jïh maanah maadtskuvlesne tjirkemisnie abpe dygnesne leah. Giehtjh! Maanah eah leah tjirkemisnie jis dah skaaroehtimmiem eekide jeatjah maanide jallh barkijidie darjoen.

Tjirkemebäjhkoehtimmiem, ovlähkoetjirkemem learohkidie, maanide jïh noeride datne Lohkh jienebh/”Läs mer” nuelesne åelkiesbielesne gaavnh.

Bäjjese

Moelhnjedïedte- jïh bäjhkoehtimmiedïedte

Gaajhkh maanahoksebarkijh moelnjedïedtem jïh bäjhkoehtimmiedïedtem utnieh. Moelhnjedïedtem lea ahte ij åadtjoeh maanaj bïjre giejnie jeatjah soptsestidh. (Sekretesslagen kap.7 § 38).

Bäjhkoehtimmiedïedtem lea ahte barkijh dïedtem utnieh gaskesem sosialen åejviejgujmie vaeltedh jis dah sovmehtieh ahte aktem maanam irhkemisnie lea. (Sosialetjirkemelaake/Socialtjänstlagen kap.14 § 1).

Bäjhkoehtimmiedïedtem moelnjedïedtem orrijahta.

Bäjjese

Tjaalegegïehtjedimmiem

Tsiengelen voestes biejjeste 2001 aktem laakem tjaalegegïehtedimmien bïjre barkijste maanahoksesne gååvnese. Gaajhkide mah barkoem faalen dïedtem utnieh aktem tjaalegegïehtjedimmiem polijsen gïehtjedimmeste laehpedh

Bäjjese

Almetjebyjjehtimmie

Gåessie eejhtege öörnegem dïedteme tjïelten njoelkedassh aaj dåhkasjahta jïh ahte almetjebyjjehtimmide daatagïetedallien guktie Daatalaakesne jïh Almetjebyjjehtimmielaakesne tjåådtje.

Bäjjese