Saemiedigkie ij naan reeremefaamoem utnieh sjæjsjalimmieh vaeltedh konsesjovni bïjre energijelissiebigkemidie jïh mineraaledarjoemasse. Dah laakh mah dagkeres darjomem sjïehtesjieh leah tjaetsiestuvrehtimmielaake, energijelaake, tjaetsievierhtielaake jïh mineraalelaake. Dah reeremeåejvieladtjh daejtie laakide leah Norges Vassdrag og Energidirektorat jïh Direktoratet for mineralforvaltning. Daah laakh leah vihkeles ihke dah darjomh stuvrehtieh mah maehtieh stoerre ulmiem utnedh saemien kultuvren eatnemevåaroemasse.
Daelie Saemiedigkie daejnie barka:
Saemiedigkien diedte
Saemiedigkie ij leah reeremeåejvieladtje tjaetsiestuvrehtimmielaaken, energijelaaken, tjaetsievierhtielaaken jïh mineraalelaaken mietie. Læjhkan ij maehtieh sjæjsjalimmieh daej laaki mietie darjodh åvtelen konsultasjovnh Saemiedigkine tjïrrehtamme. Mineraale-aamhtesinie dle Saemiedigkie jïjtsh prosessh åtna ryöktesth mineraaleaktöörigujmie, jïh veanhtede rååresjimmieh dorjesuvvieh åvtelen maahta gïehteldimmiekonsensjovni bïjre syökedh.
Dov tsevtseme
Saemien reaktaaajhteri jïh voenges siebriedahki iedtjh jïh reaktah leah vihkeles gorredidh sjæjsjalimmieprosessesne. Dannasinie Saemiedigkie barka ihke vihties konsultasjovnh dejgujmie dorjesuvvieh, jïh dah meatan vaaltasuvvieh rååresjimmine lissiebigkemesïeltigujmie.
