Saemiedigkie sæjhta:
Arktisk raerie
Arktiske laavenjostosne gaektsie staath leah meatan dennie sirkumpolare dajvesne, jïh dovne akte laavenjostoem feerhmie staati fïereguhten reerenassi gaskem, jïh parlamentarihkeles krirriej gaskem. Arktisk raerie, mij lea akte regijovnale laavenjostoeåårgane, lea tseegkesovveme juktie laavenjostoem, iktedimmien jïh ektiebarkoem eadtjoestidh dej arktiske staati gaskem, tjåenghkies arktiske aamhtesinie, joekoen monnehke evtiedimmie jïh byjresevaarjelimmie. Daennie laavenjostosne govhte aalkoealmetjesiebrieh staatusem utnieh goh ihkuve meatanårrojh.
Arktisk raeresne Nöörje, Danmaarhke/Kruanalaante/Færøyene, Sveerje, Såevmie, Islaante, USA, Canada jïh Russlaante. Lissine dle tjirkijh dejstie arktiske aalkoealmetjijstie meatan goh ihkuve meatanårrojh raeresne. Dej gaskem Saemieraerie mij lea saemiej åvteste Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne. Dah govhte aalkoealmetjesiebrieh mah buertiebealesne tjahkasjieh dej gaektsie lïhtsegestaatigujmie ektine mah staatusem ihkuve meatanårroejinie utnieh leah:
Arktiske Raerie akte konsensusåårgane gusnie dah govhte aalkoealmetjesiebrieh goh ihkuve meatanårrojh luhpiem utnieh soptsestidh jïh raeriestimmiejgujmie båetedh seammalaakan goh dah gaektsie lïhtsegestaath, men dah eah steemmereaktam utnieh.
Akte jïjtse tjaelijesijjie mij lea Københavnesne dejtie aalkoealmetjesiebride, dah govhte ihkuve åårganisasjovnh, dåarjele: Indigenous Peoples Secretariat (IPS)
Gålkoen 2011 dle Frankrijhke, Tysklaante, Nederlaante, Polen, Spanije jïh Stoerrebritannije staatusem utnieh goh vuartasjæjjastaath. Arktisk raerie tseegkesovvi jaepien 1996 goh akte vijriedimmie dehtie arktiske byjresevaarjelimmielaavenjostoste (Arctic Environmental Protection Strategy, AEPS) jaepeste 1991.
Raerien åejvieladtjeraerie jårrele dej gaektsie lïhtsegelaanti gaskem, jïh iemielaakan göökte jaepieh vaasa. Minngemes aejkien Nöörje åejvieladtjeraeriem utni lij boelhken 2007-2009, Danmaarhke boelhken 2009-2011, jïh Sveerje åejvieladtjeraeriem utni boelhken 2011-2013. Ministeretjåanghkoe programmide jïh prosjektide nænnoste, mejtie edtja Arktisk raerien tjïrrh tjïrrehtidh. Ministeretjåanghkoe lea fïerhten mubpien jaepien. Daan boelhken ministeretjåanghkoej gaskem, dle staatetjaelijetjåanghkoeh jïh tjåanghkoeh embetsåvtehki gaskem (Senior Arctic officials, SAO). Jïjtjehke barkoe lea dejnie govhte ihkuve barkoedåehkine, mah daejtie programmesuerkide feerhmieh:
Saemiedigkie lea meatan Arktiske raerien nöörjen delegasjovnesne, jïh lea meatan SAO-tjåanghkojne jïh ministeretjåanghkojne. Akte vihties vuekie tseegkeme gusnie Saemiedigkiepresidente aktem bieliem dehtie nöörjen håalemistie hööltie ministeretjåanghkojne Arktiske raeresne.
Dearjoe orreme, jïh lea akte vihkeles teema Arktiske raerien barkosne. Jaepien 1997 dle reektehtsem tsiehkien bïjre dan arktiske byjresen bïjre åehpiedahti, mænngan AMAP’sne laavenjosteme govhte jaepieh. Desnie vihtiesti fer stoerre veahkah byjresedaalhkesijstie jïh leevlesmetallijste Arktisesne, jalhts guhkede dejstie dajvijste gusnie jïjnje industrije. Reektehtse vuesiehti gaskem jeatjah naakede dejstie byjresedaalhkesijstie Arktisen gåajkoe båetieh guhkeles-maajeste, jïh kreeki sïjse båetieh mah aerpievuekien beapmojne åtnasuvvieh aalkoealmtji luvnie. 2000-låhkoen dle Arktisk raerie aaj eelki klijmajarkelimmide vuartasjidh, jïh dah vijries reektehtsh mejtie raerien ovmessie barkoedåehkieh dorjeme, stoerre ulmiem åtneme juktie effektem klijmajarkelimmijste vååjnesasse buektedh, jïh man varke dah heannadieh.
Klijmastudije Arktiske Raereste; Arctic Climate Impact Assessment (ACIA), bööti gålkoen 2004. ACIA lea akte salkehtimmie gusnie dah gaektsie arktiske laanth – Canada, Danmaarhke, Såevmie, Islaante, Nöörje, Russlaante, Sveerje jïh USA – aktem vijries vuarjasjimmiem jïh gïehtjedimmiem dorjeme dejstie konsekvensijstie mah klijmajarkelimmieh sijhtieh utnedh byjresasse jïh siebriedahkide Arktisesne. Dïhte akte vijries vitenskapeles tjaatsege dej daajroejgujmie klijmajarkelimmiej bïjre Arktisesne, jïh maam ulmide dïhte åtna regijovnese jïh dan mubpien veartenasse. Studijesne golme tjaatsegh – akte vijries vitenskapeles reektehtse, akte åeniedimmiereektehtse jïh akte policy tjaatsege.
Dïhte vihkielommes maam gaavneme ACIA-goerehtimmesne lea Arktise såemies dejstie verkemes jïh tjerkemes klijmajarkelimmijstie eatnamisnie dååjre. Arktise akte hïejme gellide aalkoealmetjidie mah aktem kultuvrem jïh jieledevuekiem utnieh mah leah dan arktise byjresasse sjïehtedamme. ACIA-salkehtimmie lea leavloem bïejeme aalkoealmetji daajrojde nåhtadidh, jïh dejtie aktanidh dotkemeilledahkigujmie.
Klijmajarkelimmiej sjïekenisnie dle aalkoealmetjh tjoeperdimmiejgujmie båetieh gaskenasjovnale sijjine, goh Arktiske raeresne jïh EN’i klijmakonvensjovnesne. Aalkoealmetjidie dle vååjnoe goh akte stoerre paradokse daate båelteme åljeste, gaasseste jïh tjïrreste dorje guktie abpe veartene baahkene, jïh dellie aaj aelhkebe sjædta petroleum- jïh jienemehaevtiedarjomigujmie nïerhkedh aalkoealmetji laante- jïh mearoedajvine. Jïh aaj dåvvoden råajvarimmide klijmajarkelimmiej vööste, goh jïjnje bigkeme aalkoealmetji dajvine orrestimmeles energijeste, goh tjaetsiefaamoe jïh biegkefaamoe, mah dåeriesmoerh vedtieh aerpievuekien almetji jieliemidie goh gööleme, bivteme jïh båatsoe. Lissine gelliesåarhts klijmasjïehtesjimmieh båetieh, mah maehtieh nåake årrodh aalkoealmetjidie.
Aalkoealmetjh voestegh dåeriesmoerh åadtjoeh globale baahkenimmine (jienge nåhka, orre aarhth båetieh, vearolde ij vielie dan jiebne, mearoen bijjieskierie læssene, årromesijjieh mearose hajpanieh, j.v. Minngeben aejkien dle aalkoealmetjh jïjnjh nåake konsekvensh åadtjoeh (læssanamme dearjoe, orre ekonomije, siebriedahkejarkelimmieh j.n.v.), mah minngesne båetieh aktede buerebe barkoeklijmeste/ temperatuvreste dejtie mulitnasjovnale sïeltide, mah edtjieh eatnemevierhtide evtiedidh dajvesne. Dannasinie vihkeles gorredidh dah aalkoealmetjh åadtjoeh meatan årrodh nænnoestidh, jïh aktem hijven låhkoem dejstie aevhkijste åadtjoeh goh dah læssanamme vierhtieh vedtieh.
Dan minngemes tïjjen dle Arktisk raerie - lissine dearjoem jïh klijmajarkelimmieh gïetedidh – voerkesvoetem jarkelamme guktie siebriedahke maahta jïjtjemse jarkelimmide sjïehtesjdih mah heannede. Suehpeden 2011 dah lïhtsegelaanth dan voestes juridihkeles latjkoen bïjre seamadin maam Arktiske raerie buakteme. Latjkoe aktem åeliedihks mieriem laavenjostose tseegkie lïhtsegelaanti gaskem Arktiske raeresne, ohtsedimmien jïh beerkemen bïjre. Vijriesåbpoe dle sjæjsjalamme aktem barkoedåehkiem tseegkedh mij edtja aktem gaskenasjovnale laavenjostoedïrregem evtiedidh, mij edtja åljadearjoen vööste årrodh Arktisen mearosne. Raerie aaj vijries vitenskapeles jïh byjresen gaavhtan studijh tjïrrehtamme skihpevalkesistie, ålja- jïh gaassegïehteldimmeste jïh mearoereeremistie Arktisesne.
Ministertjåanghkosne Nuukesne Kruanalaantesne jaepien 2011, dle sjæjsjalin aktem ihkuve tjaelijesijjiem tseegkedh Arktiske raaran Tromsøsne. Tjaelijesijjie edtja aelkedh juhtedh jaepeste 2013. Daan raajan dle dïhte åvtelhbodti tjaelijesijjie jåhta (2006-2013), mij lea seamma sijjesne goh Nöörjen Polarinstituhte Fram-senterisnie Tromsøsne.
Lohkh vielie Arktisk Raerien bïjre daesnie.
Barentseraerie jïh Regijovneraerie
Barentsraerien 15. sesjovne lij Oulusne rïhkeden 15.b. 2015. Såevmie åejvieladtjeraeriem Russlaantese vedti. Barentsraerie aktem tjåenghkies bæjhkoehtimmiem nænnoesti gusnie daejtie aamhtesesuerkide tjïertestin, ekonomeles laavenjostoe, foeresjimmie, byjrese jïh klijmajarkelimmieh. Tjåenghkies bæjhkoehtimmie lea daesnie.
Russlaanten åejvieladtjeraerie sæjhta gaskem jeatjah monnehke evtiedimmiem våaroehtidh viehkine daajbaaletje infrastruktuvrem tseegkedh, dajven gaahtjemefaamoem jïh skåårvemelastoem nænnoestehtedh, seamma tïjjen goh leavloem beaja eensi åtnose vierhtijste mah byjresen krïevenassh illieh, jïh ellieslaakan aalkoealmetji daerpiesvoeth jïh ïedtjh krööhkeste. Russlaanten åejvieladtjeraerie tuhtjie aaj akte hijven åssjaldahke njuenehketjåanghkoem Barentslaavenjostoen aalkoealmetjidie hööltedh, dan russiske åejvieladtjeraerien nuelesne, jïh Russlaante sæjhta riejries årrodh daam digkiedidh aalkoealmetji barkoedåehkine jïh jeatjah barkoeguejmiejgujmie. Maahtah ålkoerijhkeministeren håalemem våålese leessedh daesnie.
Barentsraerien/Barents Euro-Arctic Council (BEAC) lea akte forume gaskestaateles laavenjostose Barents Regijovnesne. Saemieh, nenetserh jïh vepserh leah aalkoealmetjh Barentslaavenjostosne. Aalkoealmetji Barkoedåehkie (WGIP) lea meatan tjåanghkojne Barentsraeresne jïh tjåanghkojne embetsmannmoenehtsisnie. Saemien parlamentarihkeles raerie saemien lïhtsegh nammohte Såevmeste, Nöörjeste jïh Sveerjeste WGIP:se. Mubpie sesjovne lea Russlaantesne jaepien 2017.
Biejjien Barentsraerien tjåanghkoen åvtelen, rïhkeden 14.b., Barents Regijovneraerie (BRC) sov tjåanghkoem höölti. Kainuu regijovne, Såevmie, åvtehkinie sjïdti Regijovneraeresne Arkhangelsk Oblasten mænngan (Russlaante) Kainuu sæjhta BRC:m stuvredh 2017 minngiegietjien raajan. Barents Regijovneraerie lea akte gaskeregiojvnaale laavenjostoeforume fylhkentjïeltide, lenide, oblastide dejstie noerhtege bielijste Såevmesne, Nöörjesne jïh Sveerjesne jïh noerhte-jillie Russlaanteste, jïh aalkoealmetjdie Barentslaavenjostosne. Barentsprogramme 2014-2018, nænnoestamme BRC:ste ruffien 2.b. 2013, barkoem BRC:se bihkede. Programmem daesnie gaavnh.
Aalkoealmetji barkoedåehkie BEAR:sne (WGIP) lea nammoehtamme Regijovneraereste jïh tseegkesovvi goh akte ihkuve dåehkie jaepien 1995. WGIP raeriestæjjastaatusem åtna Regijovneraaran jïh Berentsen-raaran (Barents Euro-Arctic Council – BEAC), jïh dan åvteste aktem sjïere staatusem åtna dan byjjes struktuvren sisnjelen Barentselaavenjostosne. Dah tjirkijh såevmien, sveerjen jïh nöörjen bieleste nammoehtamme sjidtieh Saemien Parlamentarihkeles Raereste akten boelhkese mij njieljie jaepieh ryöhkoe. Tjirkijh saemiej, nenetseri jïh vepseri åvteste russlaanten bielesne veeljesuvvieh golme jaepide, raeriestimmiej mietie dej jïjtsh siebrijste. Barkoedåehkien dahkoesoejkesje 2013-2016.
Aalkoealmetji barkoedåehkie jaepien 2014 raejeste:
Aalkoealmetji raeriestæjja Barentstjaelemesijjesne, Anja Salo, lea Barkoedåehkien tjaelije.
Saemien parlamentarihkeles raerie lea Christina Henriksen nammoehtamme goh vïhtesjæjja Barents Regijovneraeresne. Dïhte lea tjirkije saemiej åvteste Såevmesne, Nöörjesne jïh Sveerjesne. Aalkoealmetjh Russlaantesne aalkoealmetji ihkuve tjåenghkies tjirkijem Regijovneraaran veeljieh mubpien boelhkese, tjaktjen 2013 raejeste jïh tjaktjen 2015 raajan.
Barents Indigenous Peoples Office (BIPO) tseegkeme jaepien 2013
Barents Aalkoealmetjekontovre (Barents Indigenous Peoples’ Office – BIPO) tseegkesovvi 2003. Saemiedigkie Nöörjesne beetnehvierhtieh vadta kontovrese jïh Barentstjaelemesijjie dam reerie. Kontovre edtja akte lïhtse årrodh aalkoealmetji gaskem Barentslaavenjostosne, jïh aalkoealmetji jïh jeatjah aktööri gaskem Barentslaavenjostosne, jïh edtja joekoen aalkoealmetjidie russlaanten bielesne viehkiehtidh prosjekteohtsemigujmie jïh bïevnesigujmie. Jaepien 2007 BIPO Murmansken staareste Lovozerose juhti. Jaepien 2012 kontovre Murmansken gåajkoe vihth juhti. Tatiana Egorova kontovrem stuvrie. Vielie bïevnesh daesnie.
Noerhtelaanti saemien laavenjostoe
Dah åejvieladtjh Sveerjesne, Såevmesne jïh Nöörjesne aktem laavenjostoem åtneme saemien gyhtjelassi bïjre mænngan laavenjostoeåårgane saemie- jïh båatsoeburriejgyhtjelasside tseegkesovvi Gånkan resolusjovnesne jaepien 1964. Daate laavenjostoeåårgane akte govlehtimmieåårgane embetedaltesisnie dej golme laanti reerenassi gaskem, bïevnesi jïh digkiedimmien gaavhtan. Jaepien 2001 dle laavenjostoeåårganen sijjeste Noerhtelaanti embetsmannsåårgane saemien gyhtjelasside bööti, gusnie aaj tjirkijh saemiedigkijste.
Jaepien 2001 dle akte vihties laavenjostoe tseegkesovvi saemiedigkiepresidenti jïh ministeri gaskem, mah diedtem utnieh saemien aamhtesi åvteste Såevmesne, Sveerjesne jïh Nöörjesne. Dah ministerh jïh saemiedigkiepresidenth jaabnan gaavnesjieh juktie saemien gyhtjelassh bievnedh, digkiedidh jïh gïetedidh, mej åvteste gaajhkesh iedtjem utnieh. Dïhte ulmie dejnie orre noerhtelaanti laavenjostojne lea veaksahkåbpoe darjodh jïh evtiedidh saemiej gïelem, kultuvrem, jielemh jïh siebriedahkejieledem. Laavenjostoe aktem ovbyjjes, men lihke ektiedimmiem åtna Noerhtelaanti Ministereraaran. Noerhtelaanti embetsmannsåårgane saemien aamhtesidie soejkesje jïh fulkese. Dah golme laanth diedtem utnieh fïereguhten aejkien tjåanghkojde gohtjedidh jïh tjåanghkojde stuvredh.