Aarhskuvleklaasse
Gosse maana govhte jaepien båeries maahta aarhskuvleklaassem aelkedh. Dïhte prådtjoe gaskem aarhskuvle jïh skuvle gusnie maana åådtje skuvlebyjresem, barkijh jïh skuvlen pedagogihkem haarjene stååkedimmievuekine. Jïjnjh ryöjreden darjomh utnieh, vuesiehtimmien gaavhtan ryöjreden lohkeme jïh matematihke. Maanah aaj haarjanieh goltelidh, lïeredh guarkedh jïh bïhkedimmieh goltelidh.
Aarhskuvleklaasse medtie golme tæjmoeh biejjesne jïh daamhtaj maadthskuvlesne. Dan mænngan jeenjemes maanah skuvlemaanasåjhtosne, daamhtaj eejehtshïejmesne men aaj nuepie biejjiemaanahoksi luvnie årrodh gellie sijjieh Upmejisnie. Aarhskuvleklaasse skuvlen lohkemejaepiem dåerede jïh åesehts. Tjuara maeksedh dan tïjjen åvteste gosse maana skuvlemaanasåjhtosne dan taksan mietie.
Maadthskuvle
Maanah tjïjhtjen jaepien raejeste tjuara skuvlesne årrodh jïh eejnegen lïhkemes skuvlese årromedajvesne tjaalasåvva. Ij naan sjïere tjaalasovvemem krïevh. Jis eejhtegh/åelieh sijhtieh maana edtja jeatjah maadthskuvlesne tjïeltesne årrodh tjuerieh ohtsemem dievhtedh. Jis sjïere sjiekieh gååvnesieh åelieh maehtieh ohtsedidh maana galka skuvlem aelkedh gosse gaektsie jaepien båeries.
Lïerehtimmie tjïelten maadthskuvline åesehts learoehkidie. Dah edtjieh namhtah åadtjodh gærja, tjaelemegaevnieh, dïrregh jïh jeatjah viehkiedïrregh mah dah daarpesjieh dej ööhpehtæmman. Skuvle galka jïjtje maeksedh darjomi åvteste skuvlen ålkone, vuesiehtimmien gaavhtan studijeguessemh, feelemh, lïejreskuvlh jïh ålkoebiejjieh jallh maahta prosjektevierhtieh jallh jeatjah eksterne maeksemem utnedh.
Gelliegïeleldh ööhpehtimmiem aelkedh
Hedlundaskuvle Upmejen jarngesne sjïere klaassh åtna maanide gïeh diekie jåhteme jeatjah laantijste jïh gïeh jeatjah ietniegïele åtna enn sveerjengïele. Daesnie learohkh 1–2 jaepieh årroeh åvteli skuvlese dej orremedajvesne juhtieh. Lohkh vielie Ietniegïelen nuelesne, lïngke åelkiesbielesne.
Hokse åvteli jïh skuvlebiejjien mænngan
Maanah aarhskuvleklaassesne jallh learohkh maadthskuvlen jaepiekuvsjine 1–6 gïeh hoksem daarpesjieh åvteli jïh skuvlebiejjien mænngan sijjiem åadtjoeh eejehtshïejmesne jallh fuelhkiebiejjiehïejmesne. Tjïeltebieline sijjiem faala eejehtshïejmese. Eejehtsdarjoeh daamhtaj skuvlen lïhke gusnie learohke vaadtsa.
Eejehtshïejmen jïh fuelhkiebiejjiehïejmen sijjien åvteste maaksa jïh dam tïjjem maahta ohtsedidh gosse åelieh berkieh, lohkehtieh jallh barkoem ohtsedieh. Skuvlemaanahoksem aaj eejehtimmesne faala. Maanah gïej eejhtegh barkoem ohtsedieh åadtjoeh dej sijjiem utnedh eejehtshïejmesne bielelen tïjjemierie.
Upmejisnie aaj jïjjegaahpoden darjoe gååvnese maanide 1–12 giej eejhtegh iehkeden, jïjjegen jïh hïelji berkieh. Lohkh vielie dan bïjre åelkiesbielesne.