Maanaj jïh eejhtegi reaktah hoksesne
Barns och föräldrars rättigheter i vården

Maanaj jïh eejhtegi reaktah hoksesne leah ektesne dah skåltoeh mah hoksevedtiji lea årroejidie. Dah skåltoeh gååvnesieh hälso- och sjukvårdslagen/healsoe- jïh skïemtjehokselaakesne (HSL) jïh patientsäkerhetslagen/skïemtjijevihtiesvoetelaakesne (PSL) buerkiestamme. Daamhtaj ij maehtieh reaktide noerhkedh dan mietie dåapmestovlese laejhtedh. HSL lea dan bïjre guktie hokse Sveerjesne edtja öörnedh jïh gïetedidh. HSL:en våarome lea gaajhkh almetjh Sveerjesne edtjieh hijven jïh vihties hoksem utnedh seamma tsiehkine. HSL:en mietie edtja skïemtjije hoksese sïemedidh, dïhte sæjhta jiehtedh skïemtjije lea hoksese jååhkesjamme.

PSL lea hoksevedtiji dïedten bïjre guktie hokse vihties vuekiejgujmie gïetede jïh skïemtjijen nuepieh fïejlh hoksesne laejhtedh. PSL lea aaj dan bïjre guktie healsoe- jïh skïemtjehoksem vaaksjodh, dïhte sæjhta jiehtedh guktie healsoe- jïh skïemtjehoksem goerehtidh jïh guktie goerehtimmiem dåeriedidh jïh jis fïeljh guktie dejtie staeriedidh.

Jeatjah laakesne mij lea maanaj jïh eejhtegi bïjre, föräldrabalken/eejhteghbalke, tjåådtje maanan åeliej reakta jïh skåltoe gytjelassi bïjre nænnoestidh mah leah maanan bïjre. Dej dïedte jåarhka goske maana 18 jaepieh illeme, jallh goske maana pruvrie jis nuerebe 18 jaepeste. Maanan åelie dïhte gie edtja jååhkesjidh dan hoksese maam maanese faala.

Maanan aalteren mietie edtja jienebe tsevtsedh maam maana jïjtje sæjhta. Maanan åådtje meatan årrodh sjæjsjalidh jïh tïjjen mietie sjædta jïjtjeraarehke. Maanaj reaktah aaj gååvnesieh buerkiestamme /FN:n konvensjovne maanaj reaktaj bïjre internasjovnellen latjkoe maam Sveerje lea jååhkesjamme. Maanakonvensjovnesne leah gaskem jeatjebem dan bïjre:

• Maanaj lea reakta hïegkese jïh bööremes healsose jïh skïemtjehoksese.
• Maanan bööremes edtja gaajhkh sjæjsjalimmieh stuvredh mah maanam dijpieh.
• Maana reaktam åtna sov vuajnoem buektedh jïh dah geerveh tjuerieh dam seahkaridh.
• Eejhtegi lea bijjemes dïedte maanan åvteste.
• Maanan reakta sov privatejielemem jïh persovneles integriteetem vaarjele.

Ij naan aaltereraaste gååvnesh gosse maana åådtje meatan årrodh jïh hoksetsiehkesne sjæjsjalidh. Maanan reakta jïjtje sjæjsjalidh ektesne jis maana guarkoe maam deahpede jïh man geerve sjæjsjalimmie jïh guktie dam maanan healsoem tsevtsie.

Gosse maana byjjene jïh båarasåbpoe sjædta, dellie daamhtaj dovne maana jïh eejtegh tjuerieh jååhkesjidh, jiehtieh jaavoe, hoksese maam dïsse faala. Dah gïeh dïedtem hoksen åvteste utnieh aaj dah gïeh vierhtiedieh gåessie maana maahta meatan årrodh jïh hoksetsiehkesne sjæjsjalidh.

Vuesiehtimmieh mïsse maanan reaktam hoksesne åtna:

• Aktem eejhtegijstie åådtje dan luvnie årrodh, gosse maana hoksegoevtesisnie/skïemtjegåetesne. Maana edtja voestes iereste maanagoevtesisnie hoksem åadtjodh, gusnie barkijh gååvnesieh giej sjïere maahtoem maanaj bïjre, skuvleööhpehtimmie, stååkegaevnieh jïh jeatjah darjomh eejehtimmesne.
• Jis sæjhta dellie maahta maana goerehtimmesne jallh båehtjierdimmesne jiehtedh ij edtjh dejnie jåerhkedh jis sæjhta lïegkedidh jallh dan mænngan viht voejhkelidh.
• Jalhts eejhtegh eah meatan båarasåbpoe maanah daamhtaj reaktam utnieh hoksebarkijigujmie soptsestidh jïh dah eah tjuerieh eejhtegidie bievnedh maam maana jiehteme.
• Båarasåbpoe maanah daamhtaj rekatam urnieh hoksem ohtsedidh jïjtje initiatijvine jïh reaktam utnieh healsoeraeriestimmiem åadtjodh gosse eah eejhtegh meatan jallh dah tjuerieh illeldahken jallh båehtjierdimmien bïjre daejredh.
• Jis maana hoksegoevtesisnie/skïemtjegåetesne, jïh jïjtje sæjhta, maehtieh åerpenh båetedh guessine jallh desnie jïjjedidh.
• Baernie reaktam åtna bïevnesh åadtjodh mij "omskärelse" lea jïh aaj nænnoste jis sæjhta dam sjïdtedh jallh ij sjïdth. Baernie gie sjædta "omskuren" reaktam åtna baaktjesem læjnoedidh. Darjomem edtja legitemeereme dåaktere darjodh jallh almetje gïen sjïere luhpiedimmie.
• Gaajhkh "omskärelse" nïejtine jallh nyjsenæjjine lea Sveerjesne nihteme, jïlhts nïejte darjoemasse jååhkesjamme.
• Maanaj reaktah åtna dåarjose, raeride jïh bïevnesh jis akte eejhtegijstie lea svïhtjemeheaptoe, geerve laarhkeme, fysihken skïemtje, psykihken stuvreme, jovkije jallh jeatjah nåhtegh sæjhta jallh jaemieji.
• Ij daarpejsh skåltoem maeksedh, ovmaakseme hoksi åvteste. Eejhtegh tjuerieh maeksedh gosse ij hokse namhtah.

Vuesiehtimmieh maam maanah maehtieh meatan årrodh jïh nænnoestidh hoksesne:

• Guktie maana sæjhta dan daalhkesh vaeltedh, vuesiehtimmien gaavhtan tabledtine, stolpillerine jallh dam jovkedh.
• Mij soermide jallh gïetede edtja baskehtidh jïh jis maana sæjhta læjnoedimmiebadtjam njaltese åvteli baskehtidh.
• Jis maana sæjhta cellh jallh doneeredh.
• Båarasåbpoe maanah jïjtje sjæjsjalieh jis dah sijhtieh bïevnesh sov healsoetsiehkien bïjre vedtedh jïh gïese. Bielelen dagkerh bïevnesh mah daarpesjieh goerehtæmman sosijaalehealsoedïenesjisnie jallh miedtemegoerehtimmesne.
• Båarasåbpoe maanah reaktam utnieh journaalebïevnesh heerredh jeatjah hoksevedtijidie jallh hoksesijjide, vuesiehtimmien gaavhtan jis dïhte lea noeredåastovisnie guessine orreme.

Vuesiehtimmieh mah maanah eah reaktam utnieh meatan årrodh jïh sjæjsjalidh:

• Geervebe sjæjsjalimmieh mah daarpesjieh medisijneles maahtoem vuesiehtimmien gaavhtan jis edtja operasjovnem, båehtjierdimmiem jallh goerehtimmiem darjodh jallh ij edtjh. Maanah daamhtaj maehtieh meatan årrodh jïh tsevtsedh bieliem dejstie hoksedarjomijstie.
• Maana jïh noerh eah maehtieh jiehtedh ijje hoksese jis dah hoksem utnieh smittskyddslagen/laanestimmielaaken mietie, laaken man lea sjïere nænnoestimmieh gosse noerh hoksedh (LVU) jallh laake psykiatrijen tjoeremehoksen bïjre (LPT). Maahta dejtie nænnoestimmide klååkedh.
• Eah maanah jïjtje sjæjsjelh jis dej leah dan båeries maehtieh meatan årrodh sjæjsjalidh. Dïhte lea dïhte gie dïedtem åtna hoksen åvteste gie vierhtede gåessie maana maahta meatan årrodh jïh hoksen bïjre nænnoste.

Åeline lea daamhtaj reakta gaajhkh digkiedimmine jïh sjæjsjalimmine meatan årrodh mah leah jïjtse maanan bïjre. Iktesth maam bööremes maanese mij stuvrie. Maanaj aaj reakta meatan årrodh gosse sjæjsjalidh jis guarka maam deahpede.

Muvhtene geerve tsiehkieh sjidtieh gosse galkede sjæjsjalidh, sjïere gosse idie siemedh mij lea "bööremes" maanese. Muvhtene ij naan rïekte hijven alternatijvem gååvnesh. Juktie ektine vaestiedassem gaevnieh lea hijven jis eejhtegi leah nuekies bïevnesh, vuesiehtimmien gaavhtan bïevnesh lohkedh jallh barkijidie gihtjedh jïh daejredh mestie dah ovmessie nænnoestimmieh båata.

Vuesiehtimmieh mejtie åelieh reaktam utnieh jïh maehtieh meatan årrodh jïh sjæjsjalidh:

• Sjæjsjalieh jis edtja maanam hoksedh jallh ij. Ij leah gåessie hoksem åtna smittskyddslagen/laanestimmielaaken mietie, laaken man lea sjïere nænnoestimmieh gosse noerh hoksedh (LVU) jallh laake psykiatrijen tjoeremehoksen bïjre (LPT).
• Våaromeprinsibpe gåabpegh åelieh edtjijægan hoksese jååhkesjidh. Akute tsiehkine jallh vaenebe vihkeles gyhtjelassine maahta ryöhkedh jis aktem dejstie jååhkesje. Jis eah åelieh seamedh maahta maanan vååjnoe nænnoestidh. Jis åelieh eah maehtieh seamadidh maanan hoksen bïjre dellie maahta eejnegen vuekie aktem dejstie åådtje oktegh hoksemem. Jis ij akte göökteste åelijste sïjhth maana edtja psykiatrijen jallh psykologijen goerehtimmiem jallh båehtjierdimmiem HSL:en mietie åadtjodh, maahta sosiaalemoenehtse sjæjsjele læjhkan numhtie sjædta.
• Bïevnesh åådtje maanan healsoetsiehkien bïjre, mah goerehtimmieh, båehtjierdimmieh jïh vuekieh mah maehtieh aktuelleles sjïdtedh jïh maam deahpede jis ij båehtjerh.
• Jïjtje uvtelassh jïh vuajnoeh hoksen bïjre buakta.
• Goerehtimmiem orreje jallh jeahta ijje goerehtæmman jallh daalhkesidie. Ij leah gåessie hoksem åtna smittskyddslagen/laanestimmielaaken mietie, laaken man lea sjïere nænnoestimmieh gosse noerh hoksedh (LVU) jallh laake psykiatrijen tjoeremehoksen bïjre (LPT).
• Slyöhpoe desnie årrodh jallh maanam steeredh nåake goerehtimmesne jallh båehtjierdimmesne. Maahta dan lïhke årrodh jïh maanam jaskehtidh jïh dåarjodh dan åvteli jïh dan mænngan.
• Hokse/skïemtjegåetesne jïjjehtovvedh jis maana desnie hoksesåvva.
• Vuesiehtimmiem hoksegoevtesistie/skïemtjegåeteste åadtjodh jïh aaj buerkiestimmie rutijni jïh njoelkedassi bïjre.
• Dåarjoem åadtjodh viehkine årrodh maanan hoksese gosse dïhte hoksegoevtesisnie/skïemtjegåetesne.
• Gïele- jallh goltelimmietoelhkem åadtjodh.
• Nænnoestidh jis maana edtja dotkemeprosjektesne årrodh jallh ij.
• Nænnoestidh jis persovnh ööhpehtimmesne åadtjoeh meatan årrodh jallh vuartasjidh gosse maanam gïetedidh jallh goerehtidh.
• Eejhtegi reaktam utnieh jååhkesjieh hoksese dåarjojne laakeste man sjïere nænnoestimmieh gosse noerh hoksedh (LVU). Vuesiehtimmien gaavhtan jis dej lea noere gie hoksem jïh/jallh daalhkesem daarpesje, mohte gie ij sïjhth båehtjierdimmiem åadtjodh. Eejhtegh maehtieh jïjtje sosiaalemoenehtsem bïeljelidh mij maahta noerem veedtjedh jallh förvaltningsreaktam ohtsede hoksem dåarjojne LVU:este. Sosiaalemoenehtse maahta dan mænngan fuelhkiem viehkiehtidh reakta hoksese.
• Guelmiehtimmiem maanan journaleste åadtjodh. Mohte båarasåbpoe maanah tjuerieh siemedidh journaleguelmiehtimmieh olkese vedtedh. Sjïere tsiehkine maahta aaj sekretessem årrodh maanam vaarjelidh åelijste.
• Jis maanan geerve skïemtje jallh edtja komplisereles hoksedarjomisnie årrodh lea reakta åadtjodh mubpien goerehtimmiem akte spesialiste lissine.
• Eejhteghmaaksoem boelhkem åådtje gosse ij baalhkam åadtjoeh jis aktem eejhtegijstie lea maanan luvnie skïemtjegåetesne orreme.
• Ekonomeles maaksoe åadtjodh patienförsäkringen/skïemtjijetjirkemen tjïrrh jallh läkemedelsförsäkringen/daalhkeshtjirkemen tjïrrh jis maana hoksesne jallh båehtjierdimmesne laarhkeni.
• Jis hoksebarkijh vuarjasjieh jiemien healsoem aajhta dan gaavhtan nåajsan nyjsenæjjan persovneles tsiehkijste maehtieh barkijh sosiaaledïenesjem bieljielidh. Sosiaaledïenesje maahta nåajsan nyjsenæjjese dåarjoem jïh viehkiem faaledh.
• Nåajsan nyjsenæjja sjæjsjele jis edtja jiemiem opereeredh jallh båehtjierdidh.

Vuesiehtimmieh mejtie eah eejtegh reaktam utnieh:

• Eah eejhtegh reaktam utnieh båehtjierdimmiem maanese krïevedh jis båehtjierdimmie lea daajroen vööste jïh dååjrehti vööste hoksesne.
• Eah eejhtegh reaktam utnieh nyöjhkedh jis maana hïegkebeerkeme båehtjierdimmiem daarpesje.
• Eah eejhtegh reaktam utnieh nyöjhkedh jis maana medisijneles hoksem jïh båehtjierdimmiem daarpesje voen vaahreles sjïdtedh maanan healsose jallh evtiedæmman. Hoksebarkijh bievnieh sosiaalemoenehtsasse mij maahta dåarjojne laakeste man sjïere nænnoestimmieh gosse noerh hoksedh (LVU). Sosiaalemoenehtse dellie åeliej dïedtem vaalta jïh hoksetïjjesne dïhte sjæjsjele.
• Eah eejhtegh reaktam utnieh ijje jiehtedh hoksese jis maanan ålvas laanestimmieskïemtjelasse jïh edtja laanestimmievaarjelimmielaaken mietie hoksedh.
• Eah eejhtegh reaktam utnieh ijje jiehtedh hoksese jis maanam håksa laaken psykiatrijen tjoeremehokse mietie (LPT).
• Jis skïemtjehoksebarkijh suvmieh maana maahta ålvas vuekine laarhkenidh jis bievnesh eejhtegasse vedtieh, eah dah tjoerh dejtie eejhtegasse vedtedh.
• Eah eejhtegh reaktam utnieh guelmiehtimmiem båarasåapboe maanan journaaleste åadtjodh. Båarasåbpoe maanah tjuerieh dïsse jååhkesjidh jis edtjieh journaaleguelmiehtimmieh vedtedh.
• Eah eejhtegh reaktam utnieh bïevnesh heerredh jeatjah hoksevedtiejidie.

Daah maam gohtje skïemtjijereaktah ij jiehtieh eejhteginie maahta dåapmoestovlese vaedtsedh jïh dan maanan "reaktam" krïevedh. Mohte nuepiem åtna skïemtjijemoenehtse bïeljelidh man gaskem jeatjebem edtja skïemtjijh viehkiehtidh bïevnesh åadtjodh maam daarpesjieh juktie dej ierieh healsoe- jïh skïemtjehoksesne geehtedidh.

Jis veanhta maanam fïejle hoksem jallh båehtjierdimmiem åadtjoeji edtja voestes iereste gaskesadtedh dan dåastoevasse jallh goevtese gusnie maanam båehtjierdamme. Dej dïedtem utnieh goerehtidh maam deahpadi. Maahta aaj patientnämnden skïemtjijemoenehtsem jallh anmälan till Socialstyrelsen Sosiaaleståvrose bæjhkoehtidh.

Maahta aaj ekonomeles goerpemaaksoem åadtjodh jis gaskesadta Patientförsäkringen jallh Läkemedelsförsäkringen. Jis eejhteginie meala maana miedtiesovvi maahta dam polijsese bæjhkohte. Dellie maahta maam deahpadamme dåapmestovlesne pryövedh.