Vaejlie lea kråahpen temperatuvre jollebe enn maam pråvhka årrodh. Ij leah vaarege mohte kråahpen vaarjelimmie ovlemidie. Maanah aelhkieslaakan vaejliem åadtjoeh jïh voestes iereste ovlemh mestie virusi sjïekeste, novh goh sovhte, gossehtahke jïh tjeapohke saejrede, maam dorje kråahpetemperatuvrem bæjjene. Temperatuvre aaj maahta jieniedidh jis maana reejredh jallh verviestidh. Muvhtene maahta vaejlie vuesehte ålvas skïemtjelassem.
Maana vaejliem åtna jis temperatuvre aeriedisnie jallh bielietæjmoem lïegkesen mænngan lea bijjebe 38 graadh.
Daamhtaj aajhtsa jis maana vaejliem åtna. Jis geakesje maahta maanan tempem vaeltedh, mohte vihkielommes vuejnedh guktie maanine lea. Jis ussjede skïemtjehoksem bïeljelidh hijven jis temperatuvrem joe mööleme.
Vihtiesommes kråahpetemperatuvrem bahtesne. Gååvnese aaj bieljietermometere, mij hijven jis dam reaktoeslaakan utnedh. Dam lea gïerve maanetjem nåhtadidh juktie bieljieraejkie dan gaertjies.
Baajh maanam lïegkedidh jïh jïjnjh jovkedh
Maana gie vaejliem åtna daarpesje gåetesne årrodh, jïh ij skuvlesne jallh aarehskuvlesne, jïh lïegkedidh jïh starnedh. Maana ij daarpesjh seangkosne vealasjidh, mohte ij byörh verviestidh. Bööremes baaja maanam jïjtje nænnostidh man jïjnjh ååjse.
Maana daarpesje jïjnjh jovkedh. Juktie nuekies edtja sjïdtedh hijven jis maanese jovkemsh faala. Vedtieh maanese maam lyjhkoe jïh jïjtje sæjhta byöpmedidh jallh jovkedh, vuesiehtimmien gaavhtan tjastem, gïhpem jallh joptsem. Jis ij maana sïjhth byöpmedidh dellie ij daarpesjh beapmoeh byöpmedidh. Ij maam akt darjoeh jis barre ånnetji byöpmede såemies biejjiej. Jis ij sïjhth gadtjedh jallh lea sæjloes jïh samhtjan dellie kaanne maana dan ohtje lea jovkeme.
Voejhkele lyjhkedelaakan maanese darjodh
Jis maana tuhtjie hijven maahta baajedh dam åeredh jissehts gaptjesem jallh barre sisnjeldsvaarjojne. Mohte jis maana galma, mij maahta darjodh gosse vaejlie bæjjene, maahta gaptjesem dïsse bïejedh jïh voejhkele lyjhkedelaakan darjodh.
Reseptehts daalhkesh
Ij daarpesjh daamhtaj vaejliem båehtjierdidh vaejlievualanimmie daalhkesigujmie. Jeenjemes maanah vaejliem måedtie biejjieh utnieh jïh ij daarpesjh dan ålvas årrodh. Mohte maahta vaejlievualanimmie daalhkesidie jis maana sagkes skeajmede vaejleste sjædta, vuesiehtimmien gaavhtan kråahpe baektjede, nyjhkestalla, ij sïjhth byöpmedidh jallh jovkedh, gåårelaakan åara jallh vïevtjerostoe.
Ij edtjh maanah nuerebe govhte askh mij vaejliem åtna daalhkesigujmie båehtjierdidh bielelen voestes hoksem gaskesadtedh.
Vaejlien vööste gååvnese maanide båarasåbpoe golme askh daalhkesh man sisvege paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil. Govhte aski aalteren raejeste maahta maana daalhkesh åadtjodh man sisvege ibuprofen, maam duaka vuesiehtimmien gaavhtan nommi nuelesne Ipren jallh Ibumetin. Daalhkesh gååvnesieh dovne galkijes hammosne jallh stolpillerinie, maam maanan bahten sïjse rijtie, reaktoe dose smaave maanide. Båarasåbpoe maanide gååvnese aaj tabledth. Lohkh bïhkedimmiem aeskesne eensilaakan. Aellieh ovmessie daalhkesidie pleenth. Maana nuerebe 18 jaepien gie vaejliem åtna ij edtjh vaejlievualanimmie daalhkesidie acetylsalisylsyrine, vuesiehtimmien gaavhtan Magnecyl, Treo jallh Albyl.
Maahta daarpesjidh hoksem bïeljelidh
Dïhte voestes iereste vuarjesje guktie maanine lea mij nænnoste jis edtja hoksejarngem gaskesadtedh jallh ij. Maahta eejnegen skïemtjehokseraeriestimmiem jallh hoksejarngem ringkedh jis ij daejrieh, jis maana jeatjah vaejvieh åtna seammasïenten vaejline joekoen vihkeles.
Byöroe hoksem riektese hoksejarngesne jallh aktuedåastoevisnie ohtsedidh jis maana vaejliem åtna jïh dam, jallh dejtie, vaejvieh:
- Ij seamma gaskesem vadta goh daamhtaj.
- Nahkeren jïh samhtjan jïh ij åajsoeh jovkedh.
- Temperatuvrem bijjebe 41 graadh åtna.
Byöroe eejnegen hoksejarngem jallh jouredåastovem bïeljelidh jis maana
- nuerebe goh golme askh jïh vaejliem bijjebe 38 graadh åtna
- golme jïh govhte aski gaskem jïh vaejliem bijjebe 39 graadh åtna.
Byöroe hoksem gaskesadtedh jis ij vaejliem vualenh njieljie dygni mænngan, jïlhts man båeries maana.
