Maanah gïeh sovhtine leah daamhtaj samhtjas, vearijes, nahkeren jïh nyjhkestellieh dej voestes biejjiej. Dah pruvhkieh snoelkine årrodh jïh maahta måasaridh jïh tjeapohke saejrede jallh bieljie-naavlehtahkem åtna. Maehtieh aaj gossestidh jïh muvhtene vaejliem utnedh.
Voestenahkeste snoelke tjïelkes jïh muvhti biejjiej mænngan söökebe sjædta, jïh viskes jallh kruana.
Dej voestes biejjiej raejesne gosse gååledi dellie nåekemes damti. Akten vuj göökten våhkoej mænngan dellie buerebe sjædta. Sovhten sjïeke daamhtaj viruse, jïh virusen vööste ij gååvnesh naan daalhkesh maam maahta vaeltedh guktie varkebe vervies sjïdtedh.
Maana gie lea samhtjan jïh vaejliem åtna byöroe gåetesne årrodh
Maana gie vaejliem åtna jallh nahkeren jïh samhtjan byöroe gåetesne årrodh jïh lïegkedidh. Jïjnjh maanah aaj daarpesjieh gåetesne voestes biejjien årrodh gosse vaejlehts, bielelen vaejlievualanimmie daalhkesidie vaalteme. Dah daarpesjieh dan vervesne sjïdtedh juktie skuvlem jallh aarehskuvlem åajsoeh.
Daarpesje lïegkedidh
Hijven maana lïegkede. Mohte ij daarpesjh seangkosne gællasjidh. Maana jïjtje damta man jïjnjh ååjse.
Maahta aelhkebe damtedh voejngehtidh jïh åeredh jis gellie dåvnah åejjien nuelesne åtna gosse åarajidh. Voestenahkeste båarasåbpoe maanaj bïjre gïeh gællasjieh. Maanetjh maahta guadtastahkine guedtedh, maanatjahkesinie jallh eskesne tjahkesjidh.
Vaajtelimmiebeapmoeh jïh jovkemsh lissine
Gellie maanah ij dan byöpmijes gosse skïemtjes. Maahta maanese vedtedh maam sæjhta, vuesiehtimmien gaavhtan joptsem, yoghurtem jallh tjastem. Jis maana vaejliem åtna dellie hijven jovkemsh lissine vedtedh.
Doelteme saelhtietjaetsiem jallh njueniesprejje gosse snoelken
Jis maana snoelken maahta doelteme saelhtietjaetsiem njuanan gååjhkestidh, mestie snoelkem laehkiedidh. Aaj snoelkem aarjeleslaakan vuekine njuvvtielidh. Doelteme saelhtietjaetsiem maahta apotehkesne åestedh. Maahta aaj dam jïjtje darjodh, bïejh akte millilijtere – akte krodtemööleme – saelhtiem akte desilijtere tjaetsien sïjse. Maahta saelhtietjaetsiem bommulladtjine gååjhkestidh maanan njuanan.
Jis maana dan snoelken maahta maanese njuenietrahpenassh jallh njueniesprejjem vedtedh. Dejtie daalhkesidie maahta reseptehts åestedh jïh aellieh guhkebe goh luhkie biejjiej nuhtjh. Njueniesprejjh jïh njuenietrahpenassh leah sjïehtedamme ovmessie aalteri mietie, mij aeskesne tjåådtje.
Reseptehts vaejlievualanimmie daalhkesh
Ij daarpesjh daamhtaj vaejliem båehtjierdidh vaejlievualanimmie daalhkesigujmie. Jeenjemes maanah vaejliem måedtie biejjieh utnieh jïh ij daarpesjh dan ålvas årrodh. Mohte maahta vaejlievualanimmie daalhkesidie maanese vedtedh jis sagkes skeajmede vaejleste sjædta, vuesiehtimmien gaavhtan kråahpe baektjede, nyjhkestalla, ij sïjhth byöpmedidh jallh jovkedh, gåårelaakan åara jallh vïevtjerostoe.
Ij edtjh maanah nuerebe govhte askh båehtjierdidh jis vaejliem åtna daalhkesigujmie bielelen voestes hoksem gaskesadtedh.
Maanide båarasåbpoe golme askh daalhkesh vaejlien vööste gååvnesieh man sisvege paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil. Govhte aski aalteren raejeste maahta maana daalhkesh åadtjodh man sisvege ibuprofen, maam duaka vuesiehtimmien gaavhtan nommi nuelesne Ipren jallh Ibumetin. Daalhkesh gååvnesieh dovne galkijes hammosne jallh stolpillere, maam maanan bahten sïjse rijtie, reaktoe dose smaave maanide. Båarasåbpoe maanide gååvnese aaj tabledth. Lohkh bïhkedimmem aeskesne eensilaakan. Aellieh ovmessie daalhkesidie pleenth. Maana nuerebe 18 jaepien gie vaejliem åtna ij edtjh vaejlievualanimmie daalhkesidie acetylsalisylsyrine, vuesiehtimmien gaavhtan Magnecyl, Treo jallh Albyl.
Reseptehts gossehtahkedaalhkesh
Eah reseptehts gossehtahkedaalhkesh provhkh viehkiehtidh. Jis maana gossehtahkem åtna vihkeles maana njohkem gurhkeste juktie gïrsem reejnie. Gossehtahkevualanimmie daalhkesh gïervebe maanese darjoeh njohkem gurhkiestidh. Njohkelaehkiedimmie daalhkesh ovvihties effektem utnieh. Guktie gossehtahkem læjnoedehtedh maahta pryövedh dan gaavhtan baahkes jallh galme jovkemsem vedtedh. Maanide nuerebe göökte jaepiej ij edtjh gossehtahkedaalhkesem vedtedh jïlhts ij leah dåakterinie dejnie rååresjamme.
Guktie maahta suetiem heerredidh?
Guktie suetiem heerrede hijven maanide lïerehte gaejnelasse gesnedh jïh gossedh jïh paehperelijniem nåhtadidh. Maahta vuartasjidh dah gïetide bïssieh gellien aejkien fïerhten biejjien. Voejhkele aaj maanam lïerehtidh aellieh njuanan jallh tjelmide doehtedh. Dïhte lea daesnie virusem aelhkemes dabrene jïh haasene. Aaj suetiem heerrede jis eah maanah stååkedh dej ektesne gïeh joe sovhtine. Baajh maanah ålkine årrodh, aaj daelvege.
Ussjedh maanah gïeh dågkasoevine gåetesne årroeminie, dah aelhkebe sovhtine sjidtieh.
Maahta daarpesjidh hoksem bïeljelidh
Hijven våårkehke årrodh guktie lea maanine. Edtja hoksem ryöktese ohtsedidh hoksejarngesne jallh akutedåastoevisnie jis maana eevre sæjloes jïh ij åajsoeh jovkedh. Seamma jis gïerve voejngem sigkedh jallh jis maana gossehtahkem åtna mij vïerrebe sjædta, joekoen jis govloe huhtije.
Jis maam akt bieljeste gurkie byöroe hoksejarngem jallh jouredåastovem bïeljelidh, guktie maanam desnie goerehte.
Jis maana bieljie-naavlehtahkem åtna, jïh ij orrijh, byöroe hoksejarngem bïeljelidh dygnem raejesne guktie maanam desnie goerehte.
