Gynekologijen cellepryövenassevaalteme
Gynekologisk cellprovtagning

Gosse daamhtaj gynekologijen cellepryövenassem vadta maahta boernengåetiecanceren vööste vaarjelidh. Cellepryövenassem boernengåetientappeste vaalta jïh maahta aareh vuesiehtidh jis cellejeatjahtehtemh åtna mestie maahta boernengåetietjeahpohkencancerem åadtjodh.

Jeenjemes cellejeatjahtehtemh mejtie aajhtsa leah geehpebe jeatjahtehtemh mejtie sjïdtehtidh, mohte naan dejstie tjuara destie vaeltedh. Joekoen sveekes aamhtesinie maahta cellepryövenasse vuesehte cancerem åtna. Dellie pråvhka cancere aalkovisnie orre jïh båehtjierdimmie maahta aelhkebe sjïdtedh jïh vaenie lissiehdåårresinie.

Nyjsenæjjah Sveerjesne daamhtaj gynekologijen cellepryövenasesvaaltemasse bööresuvvieh, maam gohtje screeninge. Jis 23 jïh 50 jaepiej gaskem dellie gohtjeme fïerhten gåalmeden jaepien båata. Dan mænngan daamhtaj fïerhten vïjhteden jaepien goske 60 jaepien båeries sjædta. Jis båarasåbpoe 50 jaepieh maahta rutijnh ovmessie vuekine årrodh dan mietie gusnie årroeminie.

Maahta aaj cellepryövenassem vedtedh gosse tsegkietnien jallh gynekologen luvnie jis gynekologijen goerehtimmiem darjoeh jeatjah sjïekenistie.

Åvtelhbodti

Ij daarpesjh maam akt sjïere åvtelhbodti darjodh, mohte hijven jis idtji boetjeme jallh såemies badtjam nåhtadamme dygnem goerehtimmien åvteli. Jïlhts pryövenassem maahta gïervebe sjïdtedh lohkedh. Ij edtjh pryövenassem vedtedh gosse gujnelemmiem åtna.

Guktie goerehtimmiem darjodh?

Gosse pryövenassem edtja vaeltedh tjuara vaarjoeh noeledh vueliekråahpesne jïh gynekologijen goerehtimmiestovlese tjihkedidh. Dåaktere jallh tsegkietnie maahta pryövenassem vaeltedh ovmessie vuekine. Damtemes ohtje spatelem nåhtede mij boernengåetietappen vööste deehkehtidh jïh dan mænngan ohtje seepine boernengåetiekanalen vueliehkommes bielesne.

Daamhtaj aaj naan gyhtjelasside vaestiedidh gosse pryövenassem vedtedh. Vaestiedassh lea vihkeles guktie pryövenassem reaktoe vuekine analyseeredh.

Goerehtimmie ij bååktjedh jïh barre måedtie minudtine tjïrrehtidh. Cellepryövenassen vaestiedassem daamhtaj pråvhka åadtjodh govhte våhkoej mïeresne.

Guktie damta dan mænngan?

Ij naan vaahrah pryövenassine. Muvhtene maahta ånnetji bertedh mohte ij leah vaahreles.

Cellepryövenassem vedtedh

Gynekologijen cellepryövenasse lea pryövenasse maam boernengåetien vueliehkommes bieleste vaalta maam gohtje boernengåetietappe jïh mij tsïnnese gietjedh. Pryövenasse maahta aareh vuesiehtidh jis cellejeatjahtehtemh åtna mestie maahta boernengåetietjeapohkecancerem åadtjodh. Jeenjemes cellejeatjahtehtemh mejtie aajhtsa leah geehpebe jeatjahtehtemh mejtie jïjtje sjïdtehtidh, mohte naan dejstie tjuara destie vaeltedh. Cellepryövenasse maahta cancerem vuesiehtidh, mohte dïhte joekoen sveekes.

Jis daamhtaj cellepryövenassem vadta åådtje tjarki vaarjelimmiem boernengåetiecancerem vööste dan mietie cellejeatjahtehtemidie aajhtsa åvteli cancerem sjïdtedh.

Cellepryövenassem vueliehkommes boernengåetietjeahpohken bieleste vaalta, boernengåetietappeste mij tsïnnese gietjedh.

Livmoder = Boernengåetie
Äggstock = Munniestuehkie
Livmoderhals = Boernengåetietjeapohke
Livmodertapp = Boernengåetietappe
Slida = Tsïnne

Jaabnan vååksjedh

Gynekologijen cellepryövenasse meatan dennie healsoevååksjeminie, maam gohtje screeninge, maam nyjsenæjjide Sveerjesne jaabnan böörie. Cellejeatjahtehtemh maahta dellie aajhtsedh jïh aareh båehtjierdidh, destie sjædta boernengåetietjeapohkecancere vaenede dej minngemes 40 jaepieh.

Cellepryövenasse jeatjah tsiehkine

Maahta aaj gynekologijen cellepryövenassem vedtedh gosse tsegkietnien jallh gynekologen luvnie jïh gynekologijen goerehtimmiem darjodh jeatjah sjïekenistie. Muvhtene maahta cellepryövenasse bieliem gynekologen goerehtimmeste jis vuesiehtimmien gaavhtan bertedh, bene maahta hijven årrodh aaj screeningepryövenassem vedtedh. Sjïehteles jis edtja pryövenassem vedtedh, jallh jis tïjje dam dellie darjodh.

Cellejeatjahtehtemh jïh cancere

Cellejeatjahtehtemh maehtieh sjïdtedh jis irritasjovne njevlieskïeltesne mij bakterijistie jallh viruseinfeksjovneste sjædta. Daamhtemes type cellejeatjahtehtemistie maahta jïjtje sjïdtehtidh. Jeatjah cellejeatjahtehtemh mestie boernengåetiecancerem sjædta, maahta unnebe operasjovnine laahpehtidh.

Jis cellepryövenassem åtna mij ij leah normaale dellie goerehtimmiem darjodh jïh dellie dåakteregoerehtæmman gohtje. Dellie maahta evtiedidh dah cellejeatjahtehtemh laahpehtidh jallh vuertedh jïh vuejnedh jis dah jeatjahtehtemh jïjtje sjïdtehtidh.

Guhkiem åvteli cellejeatjahtehtemh boenengåetiecancerem sjidtieh, daamhtemes luhkie jallh luhkievïjhte jaepieh. Dïhte dan ovsïejhme joe evtiedamme cancerem aajhtsa gosse cellepryövenassem vaeltedh, mohte gujht deahpede. Dellie pråvhka cancerem aareh stadijumesne årrodh jïh båehtjierdimmie maahta aelhkebe sjædta vaenie lissiehdåårresinie.

Fïerhten jaepien mahte 450 sveerjen nyjsenæjjah boernengåetiecancerem åadtjoeh, mearan jïjnjebh, medtie 30 000 nyjsenæjjah dïerem åadtjoeh dej cellejeatjahtehtemh.

Nyjsenæjjah fïerhten gåalmeden jaepien gohtje

Gaajhkh nyjsenæjjah 23 jïh 50 jaepiej gaskem åadtjoeh gohtjemem cellepryövenassese fïerhten gåalmeden jaepien. Dan mænngan gohtjemem åådtje fïerhten vïjhteden jaepien gosse 50 jïh 60 jaepiej gaskem. Jis båarasåbpoe 50 jaepeste maahta tïjje gohtjemi gaskem jeatjahtahta destie gusnie laantesne årroeminie. Nyjsenæjjah gïeh aarebi leah cellejeatjahtehtemi åvteste gïetedamme maehtieh cellepryövenassevååksjemh daarpesjidh aaj mænngan 60 jaepiej ïlleme.

Gohtjemem adressese seedtie gusnie åålmegetjaaleme jïh frijjes jis sæjhta meatan årrodh.

Mij dåastoevidie pryövenassem vedtedh?

Gosse gohtjemem åådtjeme cellepryövenassem tsegkietnie vaalta lïhkemes tsegkietniedåastoevisnie maam aaj gohtje ietniehoksejarnge. Daamhtemes sjïere tïjjem åådtje maam maahta jeatjahtehtedh. Såemies sijjine maahta aaj tïjjem dængkodh jeatjah dåastoevisnie.

Jis cellepryövenassem vadta gosse gynekologijen goerehtimmiem darjodh, vuesiehtimmien gaavhtan gynekologesne jallh gosse preventijvevierhtiejgujmie raeriestidh, pryövenasside registreradidh guktie aaj faalenassem cellepryövenassevååksjemasse gosse golme jallh vïjhte jaepieh vaaseme.

Dah gïeh nuerebe 23 jïh båarasåbpoe 60 eah gohtjesuvvieh

Jis nuerebe 23 jaepieh ij cellepryövenasside gohtjesuvvieh. Cellejeatjahtehtemh gååvnesieh gujht åvteli 23 jaepien båeries, mohte jeenjemes gaarvanieh dej noere nyjsenæjjine. Dïhte ekstremeles ovdaamhtaj boernengåetietjeapohkecancerem evtiedidh dan aareh.
Jis lea meatan orreme gynekologijen cellepryövenassevååksjemisnie jïh gellie normaale cellepryövenasside åtneme gosse 60 jaepieh illeme lea dan onne vaahra boernengåetietjeapohkecancerem åådtje dan mænngan.

Dah gïeh eah seksem utnieh eah daarpesjh pryövenassem vedtedh

Jis idtji seksem utnieh ij daarpesjh cellepryövenassem vedtedh. Boernengåetiecancere ajve nyjsenæjjide sjædta dejtie gïeh seksem åtneme jïh laanestamme sjïere typine HPV:este, humaneles papillomviruse.

Jis homoseksuelle

Jis homoseksuelle dellie hijven daamhtaj cellepryövenassevååksjemasse vuelkedh juktie viruse mestie cellejeatjahtehtemidie sjïdtedh aaj maahta nyjsenæjjeste nyjsenæjjese laanestidh.

Jis boernengåetiem operasjovnine laahpehtidh

Jis abpe boernengåetiem operasjovnine laahpehtamme, maam gohtje hysterektomije, ij daarpesjh cellepryövenassevååksjemasse båetedh, dan gaavhtan boernengåetietappem aaj lea operasjovnine laahpehtamme. Mohte jis operasjovnem dorjeme boernengåetietjeapohkecanceren jallh jeatjahtehtemi åvteste boernengåetietjeapohkisnie byöroe jåerhkedh dam vååksjedh. Dellie pryövenassem tsïnnen bijjemes bieleste vaalta.

Jis ij leah vihties mij operasjovnide lea tjïrrehtamme jallh maam lea laahpehtamme maahta klinihkesne gihtjedh gusnie operasjovnem dorjeme. Tsegkietnie tsegkietniedåastoevisnie jallh ietniehoksejarngesne maahta aaj viehkiehtidh dejtie bïevnesidie gaavnedh. Jis ij leah vihties dellie buerebe pryövenassem vaeltedh vihtiesvoeten gaavhtan.

Åvtelhbodti

Ij daarpesjh sjïere vuekine ryöjredidh åvtelhbodti cellepryövenassem vadta, bene ij boetjh jallh naan badtja tsïnnen sïjse nåhtadidh dygnem goerehtimmien åvteli. Cellepryövenasse maahta ellien sjædta gïerve toelhkedh. Ij edtjh pryövenassem vedtedh gosse gujnelemmie.

Pryövenasse boernengåetietappeste

Goerehtimmien åvteli tjuara vaarjoeh noeledh vueliekråahpesne jïh gynekologijen goerehtimmiestovlese tjihkedidh. Pryövenassevaaltije, gie tsegkietnie jallh dåaktere, mojhteleslaakan tsïnnevïedtjide rïhpeste gynekologijen dïrreginie mej leah kråahpetemperatuvre.

Guktie pryövenassem vaalta maahta jeatjahtehtedh dåastoevistie dåastoevasse. Damtemes ohtje spatelem nåhtede mij boernengåetietappen vööste deehkehtidh jïh dan mænngan ohtje seepine boernengåetiekanalen vueliehkommes bielesne.

Pryövenassem varki vaeltedh jïh daamhtaj barre naan minudtesne. Ij provhkh baektjiedidh. Naakene maahta vaejviem damtedh mohte varki orrije.

Gyhtjelassh mejtie vaestiedidh

Daamhtaj aaj åådtje vaestiedidh naan gyhtjelasside gosse pryövenassem vaeltedh, vuesiehtimmien gaavhtan

• gåessie minngemes gujnelemmien voestes biejjie, jallh jis gujnelemmie orriji
• jis preventijvevierhtieh nåhtede jïh jis naemhtie mij dejstie
• jis hormonigujmie båehtjierdidh klimakterijedåeriesmoeri vööste
• jis nåajsan jallh baersieldamme minngemes jaepesne.

Dah bïevnesh pryövenassen ektesne seedtie jïh dorje aelhkebe sjædta laboratovrijesedej vuarjasjimmiem darjodh.

Dan mænngan maahta onne ovvaahreles vïrremem åadtjodh

Boernengåetietjeapohken njevlieskïelte aelhkie barta jïh sïejhme onne jïh ovvaahreles bertemem åådtje goerehtimmien mænngan. Vïrreme galhkoe naan biejjien mænngan.

Jis nåajsan maahta aaj pryövenassem vedtedh

Pryövenassevaalteme lea vaahraj namhtah jïh hijven gåarede pryövenassem vaeltedh jis nåajsan. Pråvhka jiehtieh buerie jis pryövenassem vedtedh minngemes 15 nåajsanvåhkosne dan gaavhtan goerehtimmie sveehkeme pryövenasseste maahta gïervebe sjïdtedh jis guhkebe nåajsan orreme.

Jeenjemes vaestiedassh eah naan jeatjahtehtemh vuesehth

Govhte våhkoej raejesne byöroe prieviem pryövenassevaestiedassine åådtjeme, mohte muvhtene maahta guhkebe tïjjem vaasedh. Medtie 95 pryövenassh 100 pryövenassijste leah cellejeatjatehtemh namhtah jïh normaaline vuarjasjidh. Vaestiedassem åådtje rïekte gåetide laboratovrijeste seedtedh.

Jis pryövenassem vadteme gynekologedåastoevisnie jallh preventijvevierhtiedåastoevisnie dellie daamhtaj dïhte gie pryövenassem vaalteme gïen dïedte vaestiedassem vedtedh.

Ovsïejhme tsiehkine idtji maehtieh pryövenassem analyseeredh, vuesiehtimmien gaavhtan jis jïjnjh gujnelemmievïrrem dan sisnie. Dellie orre cellepryövenassese gohtje.

Jis pryövenassesne cellejeatjahtehtemh

Jis pryövenasse cellejeatjahtehtemh vuesehte dellie dam vijresåbpoe goerehtidh. Jis geehpes cellejeatjahtehtemh åtna jïh 30 jallh 35 jaepieh illeme, aaltereraaste jeatjahtahta gusnie årroeminie laantesne, dellie pryövenasse daamhtaj viruseteestine goerehtidh. Teeste vååksjede jis HPV typem åtna, humaneles papillomviruse, maam vaahra boernengåetiecancerasse vadta. Ajve dejtie giej seammasïenten daam HPV-typem utnieh tjuerieh goerehtæmman båetedh. Jis geehpebe cellejeatjahtehtemh åtna man ij dagkeres virusem utnieh daarpesje barre orre cellepryövenassem jaepien mænngan vaeltedh.

Gaajhkh cellejeatjahtehtemi bïjre nyjsenæjjine gïeh nuerebe 30 jallh 35 jaepieh daelie dejtie jiehtieh buerie jis gynekologe dejtie goerehte, mohte aaj såemies sijjine laantesne dan sijjeste gohtje orre cellepryövenassevadtemasse tsegkietnien luvnie. Nyjsenæjjah båarasåbpoe 30 jallh 35 jaepieh gïeh jeatjah cellejeatjahtehtmh utnieh goh dejtie geehpemes, rekommanderade gynekologe edtja dejtie goerehtidh.

Cellepryövenassevaeltemh eah ellies vaarjelimmiem vedtieh canceren vööste

Jaabnan cellepryövenassevååksjemh vedtieh tjarki vaarjelimmiem boernengåetietjeapohkecanceren vööste, mohte ij leah ellies. Maahta boernengåetietjeapohkecancerem åadtjodh jïlhts cellepryövenasse normaale orreme, mohte dïhte dan ovsïejhmes. Jaabnan cellepryövenassevååksjemen lissine byöroe åålegh dan gaavhtan hoksem ohtsedidh jis bertedh gosse boetjedh, jis gellien aejkien bertedh gujnelemmiej gaskem, jallh aalka bertedh dan mænngan gujnelemmie orriji.

Maahta åålegh skïemtjehokseraeriestæmman ringkedh jïh raeriem åadtjodh jïh dejnie soptsestalledh.

Maahta aerkies damtedh åvteli pryövenasse vaeltedh jïh pryövenassevaestiedassem åadtjodh

Cellepryövenassem vedtedh maahta vaejvie damtedh Maahta vuesiehtimmien gaavhtan aerkies damtedh dan tïjjen gosse pryövenassevaestiedimmiem vuertedh. Dellie hijven ussjedidh cellepryövenassevaalteme hijven vuekie canceren vööste vaarjelidh. Dah jeatjahtehtemh mejtie aajhtsa maahta daamhtaj aelhkies operasjovnine laahpehtidh guktie ij cancere evtedh båetije aejkien.

Dïhte dan ovsïejhme pryövenasse vuesehte evtiedamme cancerem åtna. Gosse cancerem aajhtsa cellepryövenassevååksjemen tjïrrh dellie pråvhka dan aareh tsiehkine årrodh båehtjierdimmie aelkebe jïh vaenebe lissiehdåårresinie. Cellepryövenassen tjïrrh maahta skïemtjelassem aajhtsedh jïh vaarha alvas skïemtjedidh unnede.

Jïjtje nænnoste jis pryövenassh edtjieh vöörhkedh

Pryövenasse maam cellepryövenassevaaltemisnie veelti pråvhka vöörhkedh. Vuesiehtimmien gaavhtan maahta båeries pryövenassh mohtedidh båeries pryövenasside jïh ovmessie dåeriedimmieh darjodh. Pryövenasside maehtieh aaj dotkemasse jallh jeatjah aajkojde nåhtadidh mejtie dotkemeetiken dåehkie dåhkasjahteme. Jis ij sïjhth pryövenassem båetije biejjide vöörhkedh maahta dam jiehtedh dïsse gie pryövenassem vaalta, jïh pryövenassem dan mænngan bihtedidh.

Bïevnesh pryövenassevaaltemen bïjre aaj kvaliteeteregisterisnie vöörhkedh maam nåhtadidh gosse hoksem buaranidh. Jis ij sïjhth jïjtje bïevnesh edtjieh dejtie nåhtadidh maahta krïevedh dejtie destie vaeltieh.