Daamhtaj buerebe våhkoen raejesne
Dïhte sïejhme maanah tjelmie-ovlemh utnieh, daamhtaj viruseinfeksjovnen ektesne gosse sovhtine. Tjelmiengaahka rööpses jïh åvla jïh destie sirrelde, man daamhtemes viskesisse. Tjelmie aaj bankes vååjnoe. Daamhtemes buerebe sjædta våhkoem båehtjierdimmiej bielelen. Tjelmie-ovleme aelhkieslaakan laaneste.
Maana aaj ovlemh tjelmie jeatjah sjïekeste. Dïhte maahta allergijen reaksjovnem årrodh jallh maana tjelmiem laarhkanamme jallh tjelmesne guermiestamme Ovleme lea kråahpen vuekie vaarjedidh.
Maahta maana aarehskuvlese vaedtsedh?
Maana gie tjelmie-ovlemem åtna rööpses tjelmine jïh ånnetji sirrelde geehpebe sovhtine ij daarpesjh gåetesne årrodh aarehskuvleste jis dïhte jeatjahlaakan hïerven. Maanah aarehskuvlesne edtja dan vervesne årrodh guktie åajsoeh stååkedidh. Maanah allergijevaejvine tjelmine eah daarpesjh gåetesne årrodh.
Maana byöroe gåetesne årrodh jis tjelmieh njavsome
Jis maanan tjelmie njovseme jïh tjuara njovsh tjelmijste njaamedh gellie aejkien fïerhten biejjien dellie maana tjarki ovlemem åtna. Daamhtemes gåabpatjahkh tjelmide ovleminie jïh dïeves njovseste. Maana byöroe gåetesne aarehskuvleste årrodh juktie laanesteminie, jïh tjuara maanan tjelmide gellie aejkien fïerhten biejjien njaamedh. Maana maahta bååstide maanadåahkan gosse dan tjarke ovleme buerebe jïh eah tjelmieh njavsoeh.
Tjelmie-ovleme aelhkemes onne maanaj gaskem laanteste juktie dah dan lïhke sinsitniem stååkedieh. Suetie laaneste vuesiehtimmien gaavhtan gosse maana tjelmieh pruvvie jïh dan mænngan gævnjoeh jallh jeatjah maanah doehtede. Eah skuvlemaanah dan lïhke årroeh mohte jis tjarke tjelmie-ovleme åtna maahta læjhkan gåetesne årrodh jis tjelmide ovleminie.
Tjelmiem tjaetsine bïssh
Jis maana njovsh tjelmine hijven tjelmiem reejnes bïssedh dan jïjnjh maam daarpesje tjaetsine. Kompressem jallh bommullem nåhtedh jïh bïssh tjelmienkråavese.
Bïssh gïetide eensilaakan
Juktie tjelmie-ovlemh heerrede hijven gïetede eensilaakan bæssa jis jïjnjh voengesne sovhtine. Aaj hijven jis dovne gåetesne jïh aarehskuvlesne njaamelijnieh gellien aejkien molse.
Slïedth
Daamhtaj slïedth viskesisse njovsh tjelmine, dan sjïekeste dej gïknjeleåerieh gaertjebe enn båarasåbpoe maanaj jallh geervi. Bïssh tjelmiem reejnie tjelmienkråavese kompressine jallh bommullinie maam tjaetsine jallh doelteme saelhtietjaetsine låpsodh.
Maahta hoksem daarpesjidh bïeljelidh
Tjelmie-ovleme maam ij våhkoem buerebe sjïdth maahta daarpesjidh antibiotikam båehtjierdidh. Maahta hoksejarngem bïeljelidh. Göökte biejjiej mænngan antibiotikam båehtjierdamme ij ovleme laanesth jïh maana maahta bååstide aarehskuvlese vaedtsedh.
Ij byöroeh vuertedh hoksejarngem bïeljelidh jis maana dan tjarki ovlemem åtna jïh jïjnjh njovsh sjidtieh. Seamma jis maana geervebe sovhtevaejvine utnieh jallh tjelmijste sjïdtedh. Jis maana tjarke vaejvieh åtna ajve aktene tjelmesne jïh såvma maana tjelmiem laarhkanamme ij byöroeh vuertedh hoksem bïeljelidh.
Jis slïedte tjelmie-ovlemem åtna byöroe hoksem dallegh gaskesadtedh.
Maahta åålegh skïemtjehokseraeriestæmman ringkedh rååresjidh.
