Skïemtjijemaaksovh
Patientavgift

Jeenemes dåakteremïnnemen åvteste maaksa

Healsoe- jïh skïemtjehoksem Sveerjesne maaksa stööremes bieliem laantedigkie- jïh tjïelteskaehtijste. Maaksovem maam maaksa gosse dåakterem mïnnedh barre bieliem åeseste.

Numhtie ij leah privaate hoksesne, vuesiehtimmien gaavhtan plastikkirurgije, mij ij leah medisijneles skreejrehtamme. Dellie ellies maaksovem jïjtje maaksa.

Ovmessie maaksovh ovmessie laantedigkine jïh tjïeltine

Laantedigkieh jïh tjïelth maehtieh jïjtje nænnoestieh mah maaksovh edtja maeksedh gosse dåakteren luvnie jallh jeatjah dïenesji åvteste hoksesne. Dah leah mahte seamma ovmessie laantedigkine. Jis daarpesje jïjnjh hoksem bijjiemaaksoevaarjelimmiem gååvnese, mejnie lïhkebe buerkeste båetije kapihtelisnie.

Healsoe- jïh skïemtjehokse åesehts mahte gaajhkine laantedigkine jïh regijovnine jis nuerebe 20 jaepien.

Dennie nuelesne medtielaakan maaksovh lea dan byjjes hoksesne jïh privaate hoksevedtiejinie mah latjkoem laantedigkiem utnieh.

Gosse skïemtjegåetesne maaksa dygnemaaksovem mij laaken mietie jollemes 100 kråvnah.

Gosse dåakteren luvnie hoksejarngesne maaksovh 100 jïh 300 kråvnah gaskem. Gynekologen jïh maanadåakteren luvnie maaksovh 200 jïh 350 kråvnah gaskem. Jis dennie dåaktereguessine remissem åådtje röntgenegoerehtæmman jallh seammalaakan goerehtimmide dellie ij daarpesjh jienebe maeksedh. Gosse jeatjah dåakterespesialisti luvnie maaksa 150 jïh 350 kråvnah gaskem. Jis akutedåastoevassem skïemtjegåetesne mænna dellie 220 – 380 kråvnah maaksa. Jis skïemtjesåjhterem jïh skïemtjegymnastem mænna maaksa gaskem 20 – 220 kråvnah fïerhten aejkien.

Mammografije juktie aareh njammacancerem aajhtsa jïh seammalaakan cellepryövoegoerehtimmie boernegåetientjeahpohkistie, guktie gohtje gynekologen healsoevaaksjome, medtie 200 kråvnah maaksa.

Såemies laantedigkie maaksovem vaalta jis skïemtjebïjline jallh ruevtiehaepkine fealadidh.

Naan laantedigkijste maaksovem bååstide maaksa jis tjuara vuertedh guhkiem latjkeme tïjjen mænngan. Jis ij jiehtieh ij tïjje sjïehth jallh ij båetieh tæjmose maam latjkeme maahta læjhkan maaksovem maeksedh.

Jeatjah hoksevedtijh maahta jeatjah maaksoeh utnedh

Dïhte gie privaate jallh dan barkoevedtijen tjïrrh skïemtjehoksetjirkemem åtna maahta jeatjah njoelkedassh utnedh mah maaksovh edtja maeksedh.

Tjïelten healsoe- jïh skïemtjehoksesne, voeresidie guhkiem skiemtjieh, ovmessie maaksovh hoksen åvtese gååvnesieh mah skïemtjesåjhteristie åådtje.

Sveerjen Tjïelth jïh Laantedigkieh webbesæjrosne adressh gååvnesieh tjïeltide, laantedigkide jïh regijovnide. Desnie bïevnesh dej maaksovigujmie gaavna.

Maaksovh ålkoerïjhken otnegidie

Ålkoerïjhken otnegh reaktam utnedh akute hoksese Sveerjesne.

Båata jeatjah EU-laanteste, EES-laanteste jallh Schweiz:ste edtja europeijen skïemtjetjirkemekåarhte utnedh, mij vuesehte reaktam åtna akute hoksese jïh daamhtaj skïemtjijemaaksovem maaksa. Jis ij kåarhtem utnieh kaanne tjuara ellies hoksemaaksovem maeksedh.

Jis sæjhta hoksem mij ij akute jïh ij sïjhth jienebe enn skïemtjijemaaksovem maeksedh edtja tjirkemem utnedh mij vuesehte hïejmelaante hoksem maaksa. Jis ij dam utnieh ellies maaksovem jïjtje maaksa.

Jïenesh mah laantijste EU:en, EES:en jïh Schweizen ålkolen åadtjoeh ellies maaksovem jïjtje maeksedh dovne jis akute hokse.

Jis sveerjen otnege ålkoelaantesne skeamtja

Dïhte europeijen skïemtjetjirkemekåarhte, maam maahta Försäkringskassan luvhtie dongkedh sveerjen otnegidie reaktam vadta akute skïemtjehoksese jeatjah EU-, EES-laantine jïh Schweizesne seamma ekonomijeles tsiehkine mah laanten jïjtse otnegh utnieh. Dennie noerhten laantine ij daarpesjh kåarhtem vuesiehtieh.

Jis hoksem daarpesje EU:en, EES-laanti jïh Schweizen ålkolen ij maehtieh jeenjemes laantine goerpemaaksovh åadtjodh, ij gænnahSveerjeste jallh dehtie laanteste gusnie orre. Dïhte lea dan gaavhtan vihkeles privaate feelemetjirkemem utnedh mij maaksovh dåårje vuesiehtimmien gaavhtan feeleme. Jis gåetietjirkemem åtna dan sisnie daamhtaj pråvhka feelemevaarjelimmiem årrodh mij bieliem maaksovistie dåårje.

Försäkringskassan webbesijjesne vielie bïevnesh hoksen bïjre gosse ålkoelaantesne.

Frijjekåarhtem åådtje gosse rehpiem jaksa

Rehpie gååvnese man jïjnjh daarpesje healsoe- jïh skïemtjehoksen åvteste. Dam gohtje bijjiemaaksoevaarjelimmie jïh lea seammalaakan gaajhkine laantedigkine. Dïhte aaj seamma jis hoksem jeatjah laantedigkesne jallh regijovnesne ohtsede enn gusnie årroeminie.

Bijjiemaaksoevaarjelimmie lea gosse boelhkem, 12 aski mïeresne ektine bijjemes 1 100 kråvnah maaksa skïemtjijemaaksovine. Voestes mïnnemistie aalka ryöknedh, seamma goss-akt jaepesne dam dorjesåvva. Gåessie 1 100 kråvnah maakseme frijjekåarhtem åådtje maam luhkiegöökte aski-boelhken jåhta. Gosse luhkiegöökte askh vaaseme aalka viht maeksedh guesiehtimmiej åvtese goske viht 1 100 kråvnah jaksa.

Bijjiemaaksoevaarjelimmesne daamhtaj ij dah lea meatan

• dah maaksovh mejtie fïerhten biejjien maaksa gosse skïemtjegåetesne
• vaksinasjovnh
• tjirkemh jïh healsoegoerehtimmieh
• jeatjah åvtelhbodti hokse, vuesiehtimmien gaavhtan mammografijevaaksjome
• maaksove jis ij båetieh dongkeme tæjmose
• maaksove kopijen åvteste journaleste
• ekspedisjovnemaaksove, maam vaalta gosse kreditine maaksa jallh åådtje fakturam gåatan seedteme

Ij baeniehoksem daamhtaj meatan skïemtjehoksen bijjiemaaksoevaarjelimmesne.

Mohte baeniehoksem meatan bijjiemaaksoevaarjelimmesne gosse jis åtna stoerre jïh guhkiem daarpoem persovneles hoksese biejjieladtje jieliemisnie. Bijjiemaaksoevaarjelimmesne maahta aaj jis skïemtjelassem åtna gusnie baeniehokse bieliem medisijneles båehtjierdimmesne. Jis skïemtjelassem åtna man mietie stuerebe vaahra baenieskaarah sjidtieh jallh jis dåeriesmoerem åtna njaelmiehygijenem sujhtedh maahta aaj baeniehoksem åadtjodh skïemtjehoksemaaksoven åasa mij bijjiemaaksoevaarjelimmesne.

Daalhkesh mah dåaktere, skïemtjesåjhtere jallh jeatjah barkijh hoksesne lea olkese tjaaleme gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie maam bijjemes 2 200 kråvnah fïerhten luhkiegöökteaskeboelhkem maaksa. Daalhkesh reseptem bielelen ij leah dan bijjiemaaksoevaarjelimmien sisnie.

Aaj gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie skïemtjefeelemi jïh teknihken viehkievearhtaj åvteste maam laantedigkieh sjæjsjalieh. Dellie kaanne dah njoelkedassh ovmessie laantedigki gaskem jeerehtse.

Naan healsoe- jïh skïemtjehoksh maehtieh åesehts årrodh naan laantedigkine. Daalhkesh mah olkese tjaala dennie hoksemïnnemisnie åådtje dej gaavhtan maeksedh.

Mïnnemh ietniehokse- jïh maanahoksedåastoevisnie (MVC jïh BVC) åesehts ellies laantesne.

Skuvlehealsoehoksesne ij naan mïnnememaaksovem maeksieh jïh dah vaksinasjovnh mah desnie faala leah åesehts .

Jeenemes laantedigkine eah maanah jïh noerh 20-jaepiebiejjien raajan maeksieh naan maaksoven rïhpes healsoe- jïh skïemtjehoksesne, vuesiehtimmien gaavhtan mïnnemem hoksejarngesne jïh noeredåastoevisnie.

Hokse jïh daalhkesh mah daarpesje gosse båehtjerde guktie gohtje sïejhmevaarege skïemtjelassem Suetievaarjelimmielaaken mietie dïhte lea åesehts.