Fra internettsiden:
{http://....}∞{url}
Lastet ned 26.04.2012


Nedtetjaalege {njammemen}€{der,0-caus|njammehtimmien} bïjre

{Njammemeviehkie}£{der,0-caus|njammehtimmieviehkie} daam nedtetjaalegem
dorjeme {edtja}¥{} {dutnjien mij}£{kongr|dutnjien gie} {njammehte}¢{infl,prssg3-prssg2,agr|njammehth} maahtoeh jïh raerieh vedtedh {njammemen}£{der,0-caus|njammehtimmien} bïjre. Njammemeviehkien baakoe lea: Viehkije baakoe
tjidtjeste tjædtjan. {Ij}£{infl,prssg1-prspl3,neg,kongr|Eah} leah naan
gyhtjelassh {fer}€{foreign|fagkan} smaave mijjese. Mijjieh gujht datnem
dåarjelibie jïh viehkiehtibie.

{{Mannasinie}£{case,ess-gen|Man}}¥{Man åvteste} hijven {njammedh}€{der,0-caus|njammehtidh}
Ietnienmielhkie dïhte {bøøremes}${vowc,øø-öö|bööremes} beapmoe
{sliedtide}${vowc,ie-ïe|slïedtide}, juktie mielhkien sisvege jïh veahka
fïerhten aejkien leah sjïehtesjamme {maanan}¢{case,gen-ill|maanese}
daerpiesvoetese. {{Njammeme}£{der,0-caus|njammehtimmie}}¥{Dïhte njammehtimmie} dutnjien jïh maanese {gïetskiesvoetem}${vowc,ïe-ie|gietskiesvoetem} vadta, guktie doh {baanth}£{foreign|veadtah} dotnen
gaskem nænnoesåbpoe {sjïdtieh}${vowc,ï-i|sjidtieh}. Dotkeme vuesiehtamme
{njammeme}£{der,0-caus|njammehtimmie} maanam vaarjele gellie skïemtjelassi
{vøøste}${vowc,øø-öö|vööste}, vuesiehtimmien gaavhtan {{{bieljie-naavlehtahke}${hyph-0|bieljienaavlehtahke} voejngeovlemh jïh {tjåejjie-tjåelieovlemh}${hyph-0|tjåejjietjåelieovleme}}£{infl,nom-gen|bieljienaavlehtahki, voejngeovlemi jïh
tjåejjie-tjåelieovlemi}}¥{bieljienaavlehtahki, voejngeovlemi jïh tjåejjietjåelieovlemi vööste}

{Guhkiebasse maahta vååjnedh}¥{Vååjnoe} goh {njammeme}£{der,0-caus|njammehtimmie} aaj hijven gyssehkevoeten,
{sohkejaamedhgæbjan}${|sohkerejaamedhgæbjan}, allergijen jïh mietsk-{åedtjien}${vowc,i-ï;hyph-0|mïetskåedtjien} {vøøste}${vowc,øø-öö|vööste}.
Ietnienmielhkie maahta maanese aktem buerebe fysihken jïh {mentale}${vowlat,a-aa|mentaale} evtiedimmiem vedtedh, jïh lea joekoen hijven aajlan
evtiedæmman. {{njammeme}£{der,0-caus|njammehtimmie}}¥{Dïhte njaamehtimmie}
ij tjirkh maana ij naan aejkien skeamtjoeh, bene ietnienmielhkie dam
vaahram vaenede.

Dutnjien {die}¥{} {njammehtimmie}¥{dïhte njammehtimmie} hijven njamma-{mietskhåedtjien}${vow|njammamïetskåedtjien},
{{eggstokkreft}${noun,mix|eggstokkreefte} jïh daektiehiejjiesvoeten {vøøste}${vowc,øø-öö|vööste}}£{x,x,x,x,x|eggstokkreeften jïh daektiehiejjiesvoeten vööste}.

Minngemes, bene ij uhtjemes, ietnienmielhkie {namhtah}¥{} iktegisth
{fierske}${vowc,ie-ïe|fïerske} jïh gaervies åtnose vaeltedh!

Guktie {njammedh}£{der,0-caus|njammehtidh} jïh guktie njammese
{biejedh}${vowc,i-ï|bïejedh}
Baajh maanam ånnetji njaelmine ohtsedidh {{åvtelen}¢{xxx|aarebi}}¥{aarebi goh}
njammam åådtje. Gosse njaelmiem geehpie, datne maanam dov
{lïhke}€{pp|bealese} {geasah}€{verb|bïejh}. Dellie maanan {njaelmie}¢{infl,nom-ill|njaalman} {njammine}¢{infl,com-acc|njammam} {deava}€{verb|tsagka} gosse
jïjtje njammam vaalta. Gosse maanam dov lïhke steerh mearan åejjie loeves,
{edtja}¥{} maanan gaejpie dov njamman {sontere}¢{pp|bealesne} {årrodh}€{verb|lea}.
Dellie mielhkie hijvenlaakan galka. Maanan åejjie sæjhta ånnetji byjngese
årrodh guktie njuenie jallan låaptjode. Naemhtie maana åådtje voejngehtidh
bielelen¢(pp| datne daarpesjh njammam maanan njueneste steeredh.

1. Steerh njammam {bielhkine}${conc,lhk-lk|bielkine} bijjiebielesne jïh
soermide nuelesne, ¥guktie {goh}¥{} {akte}¥{} stoerre {C-baakoe}${infl,nom- ess|C-baakojne}¥sjædta.
Doh soermh eah edtjh dennie provne njammasijjesne årrodh {{areola}${conc,l-vl;fin,a-e|areovle})
2. Skreejrehth maanam {tjarki}¥{} geehpedh guktie datne maanan
{bangsh}${vowlat,|bangsemh}
{njammevahterinie}${noun,vowc|njammavaahterinie} tjogkeldh, njueneste
{vueliebangsen}${fin,en-emen|vueliebangsemen} {vøøste}${vowc,øø- öö|vööste}. {Njammavahtere}${vowc,a-aa|Njammavaahtere} lea
{øøvre}${vowc,øø-öö|öövre} maanan njuenien lïhke.
3. Gosse maana {tjarki}¥{} geehpie, dellie maanam dov lïhkebasse geasah.

Guktie sïejhme tjahkasjidh jallh gællasjidh gosse njammehteminie
{Saaht-guktie}${hyph,0;cmp,2-1|Saaht guktie} datne {veeljh}¢{verb|sïjhth}
tjahkasjidh jallh gællasjidh, dle {vihkeles}£{infl,attr-pred|vihkele} datne
{njaelkieslaakan}¢{adv|hijvenlaakan} tjahkesjh jallh gællesjh. Jis ih
buektehth {liegkedidh}${vowc,i-ï|lïegkedidh} dellie datne {sæjloes}€{adj-verb|sæjloeh} gosse ({{njammeme}£{der,0-caus|njammehtimmie}}£{case,sgnom-sgcom|njammehtimmine} galhkeme). Maana tjuara eevre dov njamman
{lïhke}¢{pp|bealesne} årrodh, olles njammavaahterisnie ”gævnjan” sjïdth.
Dellie aelhkie saejrine sjïdtedh.

Sïejhme suvhtijevuekie:
Maana {sæjrosne}¥{} dov faerhmesne {gællesje}¢{verb|vealesje}, tjåejjine dov
tjåejjien {vøøste}${vowc,øø-öö|vööste}, jïh {åejjine byjngese}¥{maanan
åejjie} dov {{vueliegïeten}¢{noun|gïeten} nelnie}¢{xxx|faerhmesne lea}. Maana
dov åelkies vueliegïetesne gællesje gosse åelkiesnjammam njamma. Maanan
vueliegïete edtja dov gaskebullen bïjre årrodh. Datne maanan rudtjem
vueliegïetine dåvta, jïh ravvem jallh juelkide gïetine steerh.

{Jøømmetjevuekie}${vowc,i-ï|Jöömmetjevuekie}:
Maana {sæjrosne gællesje}¥{verb|vealesje}, tjåejjine dov {sæjroen}¥{}
{vøøste}${vowc,øø-öö|vööste} akten dåvnan nelnie jïh {juelkide}¢{case,placc-plnom|juelkieh} byjngese. Datne maanam dov gïetine steerh. Maanan tjovrese/
rudtje dov gïetesne veelede guktie datne maahtah maanam bæjjese njammese
lutnjedh. Åelkiesgïete maanan nelnie gosse åelkiesnjammesne njamma. Maanan
ravve jïh juelkieh {liegkedieh}${vowc,øø-öö|lïegkedieh} stovlen rudtjesne.
Dïhte mubpie gïete lutnjie jïh njammam sjïehtesje.

Hijven jöömmetjevuekine låtnoehtidh dan {dïehre}¢{pp|åvteste}:

• Maana njammam jeatjahlaakan vaalta.

• Gosse njammavaahterh saejrine, {jøømmetjevuekie}${vowc,øø- öö|jöömmetjevuekie} maahta dom saejries sijjiem aarjoehtidh.

• Jis maana tjabra njammam vaeltedh, daate vuekie maahta hijven årrodh,
juktie dejnie dov aktine gïetine maahtah dovne maanan åejjiem jïh
njammam stuvredh, jïh ”iktedidh” gosse sjeahta.

• Daate vuekie aaj hijven jis dov stoerre jïh leevles njammah, dellie
maahtah duvtedh jïh
njammam {C-vuekine}¢{noun|C-hammojne} sjïehtesjidh {{gïete}¢{case,sgnom-sggen|gïeten} nuelesne, {bielhkie}${conc,lhk-lk|bielkie} loeves njamman
bijjiebielesne).

• Jis dov {jøømmetjh}${vowc,øø-öö|jöömmetjh}, maahtah
{gåabpatjahkh}¢{case,plnom-placc|gåabpatjahkide} njammehtidh seamma
aejkien.

• Daate akte hijven {njammemevuekie}£{der,0-caus|njammehtimmievuekie}
dejtie maanide mah Frejkan dåvnesne gællasjieh.

{Gællan vuekie}¢{xxx|guktie gællasjidh}:
Datne sæjrosne gællesjh, juelkiejgujmie ånnetji kråavvode guktie datne
{stynkehke}¢{adv|eensilaakan} jïh
njaelkieslaakan gællesjh, ajve åejjine dåvnan nelnie. Maana {sæjrosne
gællesje}¢{verb|vealesje}, tjåejjine dov {vøøste}${vowc,øø-öö|vööste}, dov
kråahpen lïhke. Maanan {åejjie}¢{case,nom-acc|åejjiem} jïh {rudtje}¢{case,nom-acc|rudtjem} maahtah gïetine jallh aktine onne dåvnine duvtedh. Datne
maahtah dom bijjemes/ jeatjah njammam njammehtidh bielelen jeatjahlaakan
gilledidh, ajve kråahpem {njijkedh}${verb,con|njihkedh}, guktie dïhte
bijjemes njamma våålese båata maanese. Maana maahta aaj akten dåvnan nelnie
gællasjidh, naemhtie dïhte maahta dov bijjemes njammam njammedh bielelen
datne daarpesjh jeatjahlaakan gilledidh seangkosne. Daate aaj akte hijven
vuekie {keisersnitten}${noun,con|keisersnihten} mænngan jïh gosse daektie
loevenamme, dan åvteste datne ih daarpesjh seangkosne jårrestalledh.
Lissine daate akte hijven vuekie jis maana Frejkan dåvnesne gællesje.

Man daamtaj jïh man guhkiem edtja maana njammedh?
Aaj aadtjetje reakadamme maanah {joekehts}£{infl,attr-adv|joekehtslaakan}. Naaken smaave jïh daamtaj
maalestahkh
daarpesjieh, mearan jeatjebh jïjnjem {byøpmedieh}${vowc,øø-öö|byöpmedieh} jïh
eah daarpesjh dan daamtaj {byøpmedidh}${vowc,øø-öö|byöpmedidh}. Maana
{byøroe}${vowc,øø-öö|byöroe} njammam åadtjodh fïerhten aejkien satne vuesehte
dam sæjhta. Dam daajrah gosse maana njaelmine ohtsede jallh altese soermide
njamma. Gosse {tjyøre}${vowc,øø-öö|tjyöre}, dellie
{njealkoes}${adj,con|nealkoes} guhkiem orreme, jïh datne {byørh}${vowc,øø-öö|byörh} maanese njammam vedtedh åvtelen dïhte dan bårrestohtoe. Baajh
maanam njammedh dan guhkiem sæjhta. Naemhtie njammide skreejrehth dan
jïjnjem mielhkiejgujmie båetedh maam dov maana daarpesje. Dastegh maana
varki nahkeste, maahtah maanam skreejrehtidh njammedh jis maanan gïeten-{låapoeh}${noun,x|gïetenlåapoeh} knugkh jallh juelkiej nuelesne, gaejpien
nuelesne jallh {vueliegingsen}${vowc,øø-öö|vueliegïngsen} nuelesne. Baajh
maanam nuekies {tijjem}${vowc,øø-öö|tïjjem} åadtjodh dejnie aktine njammine
galhkedh åvtelen dom mubpiem faalah. Gosse maana jïjtje åådtje sjïehtesjidh
man daamtaj jïh man guhkiem satne sæjhta njammedh, dellie ih gujht datne
dååjrehth fer vaenie mielhkiem utnedh. Ietnienmielhkie lea geehpes
vejtiestidh, jïh varki tjåejjien tjïrrh jåhta. Akten våhkoen mænngan doh
jeenjemes maanah {sïjhtieh}${verb,vow|sijhtieh} medtie 12 maalestahkh utnedh
dygnesne. Mænngan sveekebe sæjhta.

Guktie daajram maana nuekies beapmoem åådtje?
{Vihkelommes}${adj,svow|Vihkielommes} lea maanan raajhpesh vuartasjidh. Maana
mij lea 0-4 våhkoen båeries jïh ajve ietnienmielhkiem åådtje, paakede
fïerhten biejjien jïh raajhpesi {sijse}${vowc,øø-öö|sïjse} gadtja unnemes 6
aejkieh dygnesne, mænngan dïhte mielhkiedorjese hijvenlaakan aalkeme. Jis
datne damth njammah 8 {myøvhkebe}${vowc,øø-öömyövhkebe}
{sjïdtieh}${verb,vow|sjidtieh} mænngan datne njammehtamme, govlh maana
{njiehpelde}${verb,vow|njihpelde} jïh maana {faahkes}${adj,vowc|fahkes} jïh
fuakeds vååjnoe, dellie gujht maana nuekies beapmoem åådtje. Jis ih leah
læjhkan seekere, maahtah maanam meatan vaeltedh starnegåetien gåajkoe jïh
maanam {viekesjidh}${vowc,øø-öö|vïekesjidh}. Gosse njammehth, dellie datne
ånnetji vielie beapmoeh daarpesjh enn mij lea sïejhme. Datne edtjh jovkedh
gosse gojhkelovvh, jïh tjaetsiem utnedh dov baalte gosse njammehteminie. Ij
leah naan goerehtallemh mah maehtieh {vihtestidh}${verb,svow|vihtiestidh}
jienebem mielhkiem åådtje jis jïjnjem jåvka.

{Fer}€{foreign|faagkan} vaenie mielhkie?
Gosse maana sjïdtede {dellie sæjhta vielie mielhkiem
{daarpesjidh}¥{}}¥{wo|dellie vielie mielhkiem sæjhta}. Maana sæjhta
daamtajåbpoe njammedh 2-3 biejjieh, edtja njammide viehkiehtidh
mielhkiedorjese lissehte. Dam gohtje læssanimmiebiejjieh, jïh maahta årrodh
dan daamtaj goh fïerhten 14. biejjien, bene stoerre joekehts maaneste
maanese.

{Galkehtimmiereflekse}${noun,vow|Galkehtimmierefleekse}
Gosse maana njammam njamma, dellie bïevnesh aajlan gåajkoe juhtieh, mij
aktem {hormonem}${conc,n-vn|hormovnem} loevene (Oxytocin). Daate
{hormone}${conc,n-vn|hormovne} dorje guktie doh åedtjieh
{mielhkieruavsaj}${noun,vowc| mielhkieraavsaj} bïjre snårhpoeh, guktie
mielhkie olkese galka. {Jijnjh}${vowc,i-ï|Jïjnjh} nyjsenæjjah demtieh goh
njamma tjogkelde jallh {snerrie}${vowc,e-ee|sneerrie}. Doh voestes våhkoeh
reakadimmien mænngan mielhkie maahta aelkedh galkedh gosse gåvla maanah
tjearoeh jallh maanese ussjede.
{Galkehtimmiereflekse}${noun,vow|Galkehtimmierefleekse} maahta aaj nåakebe
sjïdtedh jis datne sæjloes, naskoes, skabroeh jallh hujnesne. Dellie maahta
geervebe maanese årrodh mielhkiem olkese
{buektiehtiedh}${typos|buektiehtidh}. Vihkeles datne voejhkelh
{liegkedidh}${vowc,ie-ïe|lïegkedidh} jïh {{misse-akt}${x,x|misseakt}¥0 murreds
ussjedidh. {Jienebidie}${vowlat,e-ie|Jieniebidie} maahta viehkiehtidh njammam
ånnetji knugkedh, jïh {njammavahterem}${vowc,a-aa|njammavaahterem}
vååregelaakan soermi gaskem jårrehtidh {åvtelen}¢{adv|aarebi goh} maanam
njammese beaja.

Baahkes gaptjesh jïh {maam akt}¥{cmp,2-1|maamakt} baahkes jovkedh maahta
darjodh guktie mielhkie olkese galka. Ih {byørh}${vowc,yø-yö|byörh} gelmedh!

Gïetine buhtjedh jïh pumpadidh
Dastegh ih maehtieh maanam njammehtidh dan åvteste dïhte fer varki
reakasovveme jallh skïemtjine, maahtah gïetine buhtjedh jallh aktem
njammapumpem nuhtjedh dam mielhkiem olkese buektedh.

Gïetine buhtjedh

• Skreejrehth {galkehtimmierefleksem}${noun,vow|galkehtimmierefleeksem}
guktie aarebi {neebneme}¢{verb|neebnesovveme}.

• {Biejh}${vowc,ie-ïe|Bïejh} {bielhkiem}${conc,lhk-lk|bielkiem}
{njammavahteren}${noun,vowc|njammavaahteren} {bijjiebielesne}${cmp,ie-h|biejjhbielesne}, jïh tjovtehkem seamma sæjjan
{njammavahteren}${noun,vowc|njammavaahteren} nuelesne.

• {Biejh}${vowc,ie-ïe|Bïejh} doh jeatjah soermh dan provne sijjien
ålkoelisnie.

• Diedtieh soermide {riekte}${vowc,i-ï|rïekte} boengen {vøøste}${vowc,øø-öö|vööste}, jïh tjaabrh dle soermide vååregelaakan tjåanghkan mearan
dejtie vihth åvtese jårrehte. Darjoeh dam {jievkehtslaakan}${vowv,i-ï|jïevkehtslaakan} {gellie aejkieh}¢{infl,sgpl-sggen,agr|gellien
aejkien}.

• Gosse mielhkie galka jallh sjåavkele edtjh jåerhkedh buhtjedh dan
guhkiem mielhkie båata.

• Juhtieh dan mænngan dejtie soermide {bïjre-jaarkan}${indef,vow|bïjre-jarkan} goske gaajhke {myøvhkes}${vowc,ø-ö|myövhkes}.

• Aellieh baajh soermide njaltjesne njalhkedidh, bene njaamh jis lovves
sjædta.

Pumpadidh
{Bøøremes}${vowc,øø-ööBööremes} jis datne {gåabpegh}¢{xxx|gåabpatjahkh} njammah
pumpedh seamma aejkien, dellie {tijjem}${vowc,i-ï|tïjjem} spåårh
{jïh}¢{xxx|guktie} maahta vielie {mielhkiem}¢{infl,acc-nom|mielhkie} sjïdtedh.
{Bissh}${vowc,i-ï|Bïssh} gïetide. {Skreejrehth}¢{verb|jestehth} njammam guktie
{galkehtimmiereflekse}${noun,vow|galkehtimmierefleekse} aalka.

Datne {byørh}${vowc,ø-ö|byörh} pumpadidh jallh gïetine buhtjedh 7-8 aejkieh
dygnesne {jïs}${cs,vow|jis} maana aadtjen reakadamme, jïh medtie 15-20
minudth provhkedh fïerhten aejkien. Skuvlh, {bissh}${vowc,øø-öö|bïssh} jïh
voessjh dejtie aatide maam provhkeme raajnes tjaetsesne pumpadimmien
mænngan.

Ietnienmielhkie, maam olkese buhtjeme, maahta {tjiehtjelebaahkesne}${vowc,øø-öö|tjïehtjelebaahkesne} årrodh mahte 8 tæjmoeh. Datne maahtah dam
jueskiedahkesne {vøørhkedh}${vowc,øø-öö|vöörhkedh} 5 dygnh.
{Gelmiedahkesne}${vowc,e-i;vowlat,ie-e|gilmehtahkesne} gusnie - 20
{graaderh}${fin,erh-h|graadh}{maahta årrodh 6 askh}¥{wo|maahta 6 askh årrodh}
Leamkoehtamme mielhkie maahta 1 dygnem jueskiedahkesne årrodh. Baahkedh
mielhkiem tjaetsielaavkomisnie goske 37 {graaderh}${noun,x|graadh}. Aellieh
mielhkiem ikth vielie baahkedh.

Njaptja, {poehtele}${coninit,p-b|boehtele} jïh njammemesåmskoe
Maana joekehtslaakan njammesne njamma, enn guktie njaptjam jïh
{poehtelem}${coninit,p-b|boehtelem} njamma. Jïjnjh maanah eah buektehth
gåabpagidie njammemevuekide, jïh maehtieh såmskoes sjïdtedh. Daah maanah
maehtieh dåeriesmoerh åadtjodh radtjoeslaakan njammedh {jïs}${vowc,ï-i|jis}
{liereme}${vowc,ie-ïe|lïereme} njaptjam jallh {poehtelem}${coninit,p-b|boehtelem} njammedh {åvtelen}¢{xxx|aarebi goh} lïereme tjiehpieslaakan
njammedh. Dah eah {kanne}${vowc,a-aa|kaanne} sïjhth njammam naan aejkien
utnedh, jïh dïhte maahta geerve dutnjien sjïdtedh mij vaajtele njammehtidh.
Dan dïehre ih {byørh}${vowc,ø-ö|byörh} {aalkoevisnie}${vowlat,oe-o|aalkovisnie}
njaptjam jallh {poehtelem}${coninit,p-b|boehtelem} maanese vedtedh eannan
{datne}¥{xxx|datne leah} eevre {seekere}€{foreign|vihties} maana
{tjiehpieslaakan}¢{adv|hijvenlaakan} njammeste njamma jïh leevlebe sjædta.

Kåahpine {biepmehtidh}${vowc,øø-öö|bïepmehtidh}
Jis datne tjoerh maanam jeatjahlaakan {biepmehtidh}${vowc,øø-öö|bïepmehtidh}
enn njammehtidh aktene boelhkesne, die maahta vijsies årrodh kåahpeste
{biepmehtidh}${vowc,øø-öö|bïepmehtidh} sijjeste
{poehtelistie}${noun,con|boehtelistie}. Raaktan daate vuekie mahte
seammalaakan maam maana pråvhka gosse njamma. Gosse naemhtie darjoeh dle ij
maana njammemesåmskoes sjïdth. Baajh maanam dov eskesne tjahkasjidh jïh
duvtieh maanan rudtjem, tjovresem jïh åejjiem.

• {Biejh}${vowc,ie-ïe|Bïejh} aktem njaamelijniem maanan gïeti nille olles
maana kåahpem {leejhkh}¢{verb|gupmehth}.

• Provhkh aktem kåahpem, {njaptjapoehtelen}${coninit,p-b|njaptjaboehtelen}
{bijjiegïetjiem}${vowc,ïe-ie|bijjiegietjiem}, aktem dalhketjekåahpem
jallh plearoeh

• Baahkedh mielhkiem goske 37 {graaderh}${noun,x|graadh}, jïh dievhtesth
kåahpem {ånnetji vielie}¢{adj|jienebem goh} {enn}¥{}
{bieliedieves}${vowc,ie-ïe|bieliedïeves}

• Gurkh vååregelaakan goske mielhkie jallan maanan njoektjemen sontere
båata.

• Baajh maanam mielhkiem tjoekedh. Ih edtjh mielhkiem maanan
{sijse}${vowc,i-ï|sïjse} gurkedh. Datne vielie gurkh gosse vuajnah jïh
gåvla maana {njiehpelde}${verb,vow|njihpelde}. Maana dïhte, mij edtja
{giehtjedidh}${vowc,øø-öö|gïehtjedidh} jïh moenedh.

Mov maana ij sïjhth njammam vaeltedh
Muvhth maanah ånnetji guhkebem {tijjem}${vowc,øø-öö|tïjjem} daarpesjieh
{lieredh}${vowc,øø-öö|lïeredh} njammedh enn jeatjah maanah. Voejhkelh
astedallh, jïh aellieh baanhtsan sjïdth. Sigkh vaarjojde bijjiekråahpesne
jïh sigkh maanan vaarjoeh bielelen raajhpesem. Baajh maanam dov njaltjam
damtedh, jïh baajh maanam {njammavahterem}${noun,vowc|njammavaahterem}
hopsedh jïh maejstedh. Dennie gaskesne maahtah gïetine buhtjedh jallh
pumpadidh, jïh mielhkiem kåahpeste vedtedh. {Pryøvh}${vowc,yø-yö|Pryövh}
daamhtetje maanam njammese {biejedh}${vowc,ie-ïe|bïejedh}. Jis maana
{tjyøre}${vowc,yø-yö|tjyöre}, {soelkehth}¢{verb|seerehth} {åvtelen}¢{adv|aarebi
goh} njammese {biejh}${vowc,ie-ïe|bïejh}. {Vihkeles}¢{adj,pos-sup|vihkielommes}
ih maanam njammese trumhpesth. Aellieh vuertieh viehkien mietie gihtjedh
{baerselepoliklinihkeste}¢{infl,elat-acc|baerselepoliklinihkem},
starnesåjhteristie jallh {Ammehjelpen}€{foreign|Njammehtimmieviehkiem}
luvhtie jis dåeriesmoerh åadtjoeh.

Gåessie maana maahta aelkedh {byøpmedidh}${vowc,øø-öö|byöpmedidh}?
{Nøørjesne}${prop,ascii|Nöörjesne} juvnehte maanam ållesth njammehtidh 6
askh, ajve lissine D-vitamijneste (traane) 4 våhkoen raejeste. Dan mænngan
maahtah aelkiestidh jeatjah beapmoeh vååregelaakan vedtedh mearan datne
njammehteminie. Staaten raerie {biepmehtæmman}${vowc,øø-öö|bïepmehtæmman}
juvnehte edtja jåerhkedh njammehtidh abpe voestes jaepiem, jïh eeremasth
guhkebem. Jis maana ij leavloem lissehth jallh datne ov-{tråjjedh}${verb,x|ovtråjjedh} njammehtidh, maahtah garre beapmoejgujmie
aelkedh gosse maana 4 asken båeries. Jis maana nuerebe enn 4 askh jïh
lissiem daarpesje, edtjh ietnienmielhkie-{lotnegem}${noun,x|ietnienmielhkielotnegem} vedtedh. Jis maana båarasåbpoe
enn njieljien asken båeries, juvnehte garre beapmoem. Gaskesadth
starnegåetiem jïh digkedh dejgujmie jis daate akte {sjyøhtehke}${vowc,øø-öösjyöhtehke} dåeriesmoere dutnjien.

Maana {tjåejjie-baaktjesem}${noun,x|tjåejjiebaaktjesem}/
{kolikkem}${noun,con|kolihkem} åtna?
Maanah mah {tjåejjie-baaktjesem}${noun,x|tjåejjiebaaktjesem}/
{kolikkem}${noun,con|kolihkem} utnieh geerve soelkehtidh. Dah daamtaj
juelkide bæjjese {krøøhkestieh}${vowc,øø-öö|krööhkestieh} mij vuesehte
tjåejjie {bæktjede}${verb,vowc|baektjede}. Åvtelen daajrah mejtie maana
tjåejjiebaaktjesem/ {kolikkem}${noun,con|kolihkem} åtna, tjoerh jeatjah
fåantoeh laahpehtidh. Maana maahta tjearodh dannasinie bårrestohtoe jallh
fer jïjnjem {byøpmedamme}${vowc,øø-öö|byöpmedamme}. Jis tuhtjh maana fer
jïjnjem {tjyøre}${vowc,øø-öö|tjyöre}, dellie tjoerh maanam meatan vaeltedh
dåakteren gåajkoe edtjh {giehtjedidh}${vowc,øø-öö|gïehtjedidh} mejtie maana
skïemtjine. Akte maana mij ij gåaredh soelkedehtedh jïh vielie enn 3
tæjmoeh biejjege {tjyøre}${vowc,øø-öö|tjyöre}, golme biejjieh våhkosne jïh
dam dorjeme dej minngemes golme våhkoej, maahta
{sliedtetjåejjiebaaktjesem}${vowc,øø-öö|slïedtetjåejjiebaaktjesem} utnedh,
jis doh jeatjah fåantoeh laahpehtamme. Ij leah seekere man åvteste naan
maanah slïedtetjåejjiebaaktjesem åadtjoeh, bene sïejhmelaakan
{slïepkehte}${verb,vow|sliepkehte} golme askh mænngan. Daate akte streavere
{tijje}${vowc,øø-öö|tïjje} eejhtegidie, jïh dannasinie {vihkeles}£{infl,attr-pred|vihkele} nuekies
åeredh jïh {liegkedidh}${vowc,øø-öö|lïegkedidh}. Jis gåarede, dåastoeh
viehkiem fuelhkeste jïh voelpijste. Jis jueriedisnie {byørh}${vowc,øø-öö|byörh} starnesåjhterinie jallh {dåakterinie}${noun,svow|dåaktarinie}
raeriestidh.

Saejries {njammavahterh}${noun,vowc|njammavaahterh}
Jïjnjh tjidtjieh saejries {njammavahterh}${noun,vowc|njammavaahterh} åadtjoeh
dan voestes {tijjen}${vowc,øø-öö|tïjjen}. Jis maana tjiehpieslaakan njamma,
ij edtjh baektjiedidh dejnie voestes biejjine jallh saejries
{njammavahterh}${noun,vowc|njammavaahterh} vedtedh. Jis maana båajhtoeh-{laakan}${adv,x|båajhtoehlaakan} guhkebem njamma, dellie aelhkie saejries
{njammavahterh}${noun,vowc|njammavaahterh} åadtjodh.

• Tjïhkedh jallh gilledh guktie {liegkedh}${vowc,øø-öö|lïegkedh}, jïh
baajh maanam tjiehpieslaakan njammedh.

• Behtjedh ohtje ietnienmielhkiem
{njammavahterasse}${noun,vowc|njammavaahterasse}. Baajh gejhkedh.

• {Bissh}${vowc,øø-öö|Bïssh} gïetide veelelaakan olles bakterijh njamman
{sijse}${vowc,øø-öö|sïjse} båetieh saejriej jïh raajsi baaktoe.

Naakenidie maahta baektjiedidh gosse njammeminie jalhts
{njammavahterh}${noun,vowc|njammavaahterh} eah leah saejrine. Jis baektjede
aaj njammemen mænngan maahta aktem ovlemem årrodh mij lea båateme
goebperijstie jallh {bakterijistie}${noun,con|bakterijijstie}.
{Jijnjesh}${vowc,øø-ööJïjnjesh} buerkiestieh daejtie baektjiedimmide goh
njammesne baskehte. Jis njaelmiegoebperh maahta muvhten aejkien vuejnedh
maanan njaelmien {sis-bielie}${noun,x|sisbielie} lea veelkes. Nuhtjh
njammemeslampoeh mejtie maahtah sleengkedh jallh bissedh unnemes 60
{graaderinie}${noun,x|graadine}. Njaptjah jïh dagkeres gårvoetjåenieh tjoerh
aaj fïerhten biejjien voessjedh. Gaskesadth dåakterem jallh starnesåjhterem
edtjh goerehtidh mij lea, jïh guktie edtjh dam båehtjierdidh.

Jahtseldahke
Gosse mielhkie riktilaakan båata naan biejjiej mænngan, dellie jïjnjh
nyjsenæjjah dååjrehtieh njammah garres {sjïdtieh}${verb,vow|sjidtieh} jïh
baektjiedieh. {Bøøremes}${vowc,øø-ööBööremes} baajedh maanam daamtaj njammedh
ollh jahtseldahkem åadtjoeh. Maana maahta njammedh dan daamtaj jïh
{jijnjem}${vowc,øø-ööjïjnjem} satne sæjhta. Jis dåeriesmoerh saejrine, maana
ij daarpesjh njammedh ajve murredsvoeten åvteste, jïh datne {byørh}${vowc,øø-öö|byörh} {pryøvedh}${vowc,øø-öö|pryövedh} goerehtidh mannasinie saejrine
sjïdth. Ånnetji mænngan dellie njammah {sïjhtieh}${verb,x|sijhtieh} dan
jïjnjem mielhkine båetedh mij maana daarpesje.

Domhpes mielhkieåerieh
Gosse akte sijjie njammeste ij doemenh, maahta domtedh goh akte sååjrehke
jïh bankes sijjie. Datne maahtah aaj ånnetji gåalodh jïh vaejliem åadtjodh,
bene ajve ståantetjem. Dellie tjoerh daam sijjiem {døømedh}${vowc,øø-öö|döömedh} fïerhten mubpien tæjmoen biejjege jïh {gøøkth}${num,ascii|göökth}
{jijjen}${vowc,øø-öö|jïjjen}. {Bøøremes}${vowc,øø-ööBööremes} jis maana njamma,
bene datne maahtah aaj gïetine buhtjedh jallh njammemepumpam nuhtjedh.
Viehkehth guktie aalka galkedh goh aarebi buerkiestamme. Gosse njammehte
jallh pumpam nuhtjh, knugkh voestegh njammam vååregelaakan. Dam darjoeh
gosse stynkehkelaakan, bene vååregelaakan dom garre sijjiem deehkedh
{njammavahteren}${noun,vowc|njammavaahteren} {vøøste}${vowc,øø-öö|vööste}. Dam
edtjh ajve darjodh gosse mielhkie aalkeme galkedh. Ij edtjh båaloeh
knugkedh bielelen mielhkie galka, dellie maahtah mielhkiem njamman
{sijse}${vowc,øø-öö|sïjse} tjabredh jïh akte ij-{bakterijelle}${adj,mix|ijbakterieelle} ovleme maahta destie båetedh. Datne
maahtah aktem lijnies bådtjam jallh åljam nuhtjedh, dellie soermh
buerebelaakan njalhkedieh. Jis njammemeslampoeh ållojste nuhtjh jïh
baahketjaetsesne laavkoeh jallh {dussjedh}${verb,x|dusjedh} die maahta
buerebe sjïdtedh.

Naakenidie maahta gellie biejjieh {ryøhkedh}${vowc,øø-öö|ryöhkedh} eannan doh
båaloeh gaarvenieh. Ij leah vaarege dan guhkiem goh doh båaloeh unnebe
{sjïdtieh}${vowc,øø-öö|sjidtieh}. Jis båaloeh åtnah mah eah unnebe sjïdth
jalhts njammide daamtaj {døømh}${vowc,øø-öö|döömh}, jallh dah guhkiem årroeh,
{byørh}${vowc,øø-öö|byörh} {dåakterinie}${noun,svow|dåaktarinie} soptsestidh.

Njammaovleme
Njammaovleme maahta sjïdtedh jis ij jahtseldahkem jallh domhpes
mielhkieåerieh båehtjerdh, jïh/ jallh {baakterijh}${noun,vowc|bakterijh}
saejrine jïh raajsine båetieh
{njammavahterisnie}${noun,vowc|njammavaahterisnie}. Njamma maahta garres,
bankes, sååjrehke, baahkes jïh {røøpses}${vowc,øø-öörööpses} sjïdtedh. Datne
jolle vaejliem åadtjoeh jïh skïemtjine domth. Såemies nyjsenæjjah maehtieh
hijven vihth sjïdtedh akten dygnen mænngan jis buhtjieh (njammehtidh,
gïetine buhtjedh jallh pumpadidh) fïerhten mubpien tæjmoen biejjege jïh
{gøøkth}${num,ascii|göökth} {jijjen}${vowc,øø-öö|jïjjen}. Jis ih datne buerebe
sjïdth, {byørh}${vowc,øø-öö|byörh} dåakteren gåajkoe. {Kanne}${x,vowc|Kaanne}
datne antibiotikam daarpesjh edtjh tjarres sjïdtedh. {Liegkedh}${vowc,øø-öö|Lïegkedh} jïh jïjnjem åerieh, jïh baajh naan jeatjebh maanam sujhtedh.
Vijsies ohtje {mielhkiepryøvem}${vowc,øø-öö|mielhkiepryövem}
{dåakterasse}${noun,svow|dåaktarasse} vaeltedh.

Naemhtie {mielhkiepryøvem}${noun,mix|mielhkiepryövoem} vaaltah:

• {Bissh}${vowc,øø-öö|Bïssh} gïetide jïh njammam voestegh

• Skreejrehth guktie mielhkie aalka galkedh

• {Sleenghkh}${verb,con|Sleengkh} doh voestes {njøørehtassh}${vowc,øø-öö|njöörehtassh}

• Nuhtjh aktem onne raajnes klaasem/
{gadtjepryøveklaasem}${noun,mix|gadtjepryövoeklaasem} jïh sjåavkelh naan
{millimeeter}${noun,con|millimeeterh} mielhkeste klaasen {sijse}${vowc,øø-öö|sïjse}.

Tsapkeme
Gosse maana edtja njammine tsapkedh, die hijven dam soejmetjilaakan darjodh
ollh jahtseldahkem åadtjoeh. Orrijieh aktine maalestahkine naan biejjiej
gaskem, seamma aejkien goh datne maalestahkide åenebe darjoeh edtjh vaenebe
jïh vaenebe mielhkiem njammeste vaeltedh. Naemhtie sæjhta vaenebe mielhkie
sjïdtedh. {Jienebidie}${adj,svow|Jieniebidie} sæjhta medtie 14 biejjieh
{ryøhkedh}${vowc,øø-öö|ryöhkedh} maanam tsapkelidh, bene daate naa sjïere
fïereguhtese.

Njammedh jïh rïevhkestidh
Jïjnjh dejstie dilhkesijstie {sigarettine}${noun,con|sigaredtine}
ietnienmealhkan båetieh. Dan dïehre ih {byørh}${vowc,øø-öö|byörh}
rïevhkestidh dan guhkiem datne njammehteminie. Mænngan datne rïevhkestamme
dïhte veahka jollemes. Rïevhkestidh maahta darjodh guktie vaenebe mielhkie
sjædta, jïh doh maanah dejstie rïevhkestimmie
{tjidtjebijstie}${nooun,svow|tjidtjiebijstie} daamtajåbpoe tjåejjiebaaktjesem
åadtjoeh enn jeatjebh. Jalhts datne rïevhkesth dellie {byørh}${vowc,øø-öö|byörh} læjhkan njammehtidh, ihke ietnienmielhkie dan hijven. Datne
{byørh}${vowc,øø-öö|byörh} rïevhkestidh dan vaenie goh gåarede jïh
rïevhkestidh gosse njammehtamme, guktie jïjnjh dejstie dilhkesijstie
mielhkiem laahpeme åvtelen edtjh vihth njammehtidh. Aellieh rïevhkesth
seamma {tjiehtjielisnie}${noun,mix|tjïehtjelisnie} gusnie maana.

Njammedh jïh {alkohole}${noun,con|alkohovle}/ ruvsevierhtieh
{Alkohole}${noun,con|Alkohovle} ietnienmealhkan båata jïh mealhkan seamma
{alkoholeveahkam}${noun,con|alkohovleveahkam} vadta maam datne
{virresne}${vowc,øø-öö|vïrresne} åtnah. Akte aadtjen reakadamme maana
{alkoholem}${noun,con|alkohovlem} buerebelaakan damta enn akte geerve, jïh ij
dam vuelege raastem {skaaratsevtiedæmman}${noun,con|skaarasevtiedæmman}
daejrieh. Datne {byørh}${vowc,øø-öö|byörh} dan åvteste dan vaenie
{alkoholem}${noun,con|alkohovlem} jovkedh goh gåarede. Dov mielhkesne seamma
promille goh dov {virresne}${vowc,øø-öö|vïrresne}.

Gosse promille ij leah dov {virresne}${vowc,øø-öö|vïrresne} vielie jïh datne
maahtah {bijlem}${vowc,øø-öö|bïjlem} vuejedh, dellie mielhkeste aaj jåhteme
jïh datne maahtah njammehtidh. Aellieh jeatjah ruvsevierhtieh nuhtjh.

Njammedh jïh dalhketjh nuhtjedh
Gaajhkh dalhketjh ietnienmealhkan båetieh stuerebe- jallh unnebelaakan.
Jïjnjh dalhketjh maahta nuhtjedh gosse njammehteminie. Tjuara vuartasjidh
man hijven ietnienmielhkie lea jïh dam {viekesjidh}${vowc,øø-öö|vïekesjidh}
dalhketji nåakevoeti {vøøste}${vowc,øø-öö|vööste} jis ij sïjhth njammehtidh.
Jïjnjh bïevnesh gååvnese dalhketji jïh njammemen bïjre. Gaskesadth dan
åvteste starnebarkijh mah maehtieh dam {lihkebe}${vowc,øø-öölïhkebe}
{giehtjedidh}${vowc,øø-öö|gïehtjedidh}. Jis datne daarpesjh leahpanamhtah
dalhketjh provhkedh, lohkh iktegisth tjaalegem mij lea paahken sisnie
mejtie maahtah njammehtidh. Datne {byørh}${vowc,øø-öö|byörh} aaj dov
{dåakterinie}${noun,svow|dåaktarinie} raeriestidh jis jueriedisnie mejtie
maahtah njammehtidh.

Aehtjien sijjie
Aehtjine dov {jiïnjh}${vowc,i-ï|jïjnjh} vihkeles barkoeh {tijjen}${vowc,øø-öö|tïjjen} åvtese. ((Tjidtjie raeffiem jïh {{liegkedimmiem}¥{} daarpesje
reakadimmien mænngan.}¥{wo|Tjidtjie raeffiem daarpesje, jïh daarpesje
lïegkedidh mænngan goh lea maanam reakadahteme}) Daate {vihkeles}£{infl,attr-pred|vihkele}, jis
{tjidtjebe jïh maanebe}¢{xxx|tjædtjetjeguaktah} edtjijægan
{njammeminie}€{der,0-caus|njammehtimmine} læhkadidh.

Aavodh {tjidtjine}¢{xxx|tjidtjine ektesne} gosse {njammeme}€{der,0-caus|njammehtimmine} hijvenlaakan {jåhta}¢{verb|gåarede}, sijjeste vaajtelidh
datne maahteme maanam {biepmehtidh}${vowc,øø-öö|bïepmehtidh}. Murredh maanine
jïh årroeh {maanine}¥{maanine ektesne} gosse maana ij tjidtjien njammam
daarpesjh. Naemhtie datne lïerh maam maana sæjhta dan varki {goh
gåarede}¥{guktie buektehte}. Datne tjoerh jååhkesjidh njammeme lea maanan
jïh tjidtjien {eatneme}¢{noun|veartene}. Årroeh desnie dejgujmie, jïh
viehkehth gåetiebarkojne jïh stuerebe maanajgujmie. Mujhtieh datne leah
tjidtjien jïh maanan {vihkelommes}${adj,svow|vihkielommes}
{dåarjoelimmie}${vowlat,oe-e|dåarjelimmie}.

{Njammemeviehkie}€{der,0-caus|njammehtimmieviehkie}
{Njammemeviehkesne}€{der,0-caus|njammehtimmieviehkesne}
{tjidjtieh}${noun,x|tjidtjieh} {jijtsinie}${refl,ascii|jïjtsinie}
njammemedååjrehtimmine jïh mah {øøhpehtimmiem}${vowc,øø-öö|ööhpehtimmiem}
utnieh njammemen bïjre. Mijjen viehkie namhtah. Ij leah mijjen naan
{gaahpoehtijjh}${vowc,øø-öö|gaahpoehtïjjh}, bene viehkiem mijjen
{hiejmijste}${vowc,i-ï|hïejmijste} vedtebe eejehtallemisnie. Hijven jis datne
ih mijjese {jijjen}${vowc,i-ï|jïjjen} ringkh. Jis ibie buektehth datnem
viehkiehtidh, maahtah akten {jeatjabasse}¢{xxx|jeatjah} {læstosne}¢{infl,ine-ill|læstose} ringkedh. Jis datne raerieh daarpesjh {njammemen}€{der,0-caus|njammehtimmien} bïjre, maahtah mijjem gaskesadtedh
{tellefovnesne}${conc,ll-l|telefovnesne} jallh e-påastesne. Mijjen nummerh
gaavnh mijjen nedtesæjrosne {www.ammehjelpen.no}∞{url} jïh tjaaleginie mah
reakadimmiesijjine åadtjoeh.

Jis {datne}¥{} sïjhth {{lihtsegelohkem}${vowc,i-ï;fin,lohkem-0|lïhtsege}}¢{infl,acc-ess,agr|lïhtseginie} sjïdtedh, gaskesadth mijjen
{tjaelijesijjem}${noun,vow|tjaelijesijjiem} {tellefovnesne}${conc,ll-l|telefovnesne}: 62 45 52 51 jallh e-påaste
{ammehjelpen@ammehjelpen.no}∞{url}, dle vielie bïevnesh åadtjoeh.

{Lidteratuvre}${conc|Litteratuvre}
1. ”Telefonhandbok for ammespørsmål”, Sandra Jolley jïh Ellen Phillips-Angeles, Ammehjelpen
2. ”Mamma for første gang”, Gro Nylander
3. ”Håndbog i vellykket amming – en vejleder til sundhedspersonale”,
Sundhedsstyrelsen i Danmark
4. ”Amming”, Elisabet Helsing jïh Anne Bærug, Kolibri forlag
5. Hvordan du ammer ditt barn, {Sosijale-}${adj,vow|Sosijaale-} jïh
{Starnedirektovrate}${noun,mix|Starnedirektoraate} 2005


Gilda Bjørnson jïh Anita S. Schrøder daam Njammemeviehkien tjaalegem
dorjeme
Anne Brenneng guvvide dorjeme.
Golken 2005