Juktie edtja noerh vaarjelidh vaahrijste dågkam nåhtadidh, laake gååvnese mij jeahta ij åadtjoeh dågkam åestedh jis nuerebe 18 jaepien båeries.
Dågka
Maahta dågkam rïevhkestidh sigaredtinie, cigarrine, cigarilline, pæjhpojne jïh tjaetsiepæjhpojne. Sigaredth sïejhmemes. Sigaredten sisvege ij ajve dågka, soevenisnie tsïhkijahteme sigaredteste gååvnesieh medtie 4 000 kjemijen eebnh. Jïjnjh dejstie maehtieh cancerem vedtedh. Dah feerlegommes eebnh leah:
- Nikotijne, eebne mij ajve dåhkasjahteme dågkesne jïh produktine mah edtjieh viehkine årrodh dejtie gïeh sijhtieh rïevhkine jallh snohkine galhkedh. Nikotijne lea dan feerlege, jis nikotijne njieljie sigaredtijste ryöktesth vïrrese åådtje, dellie edtja jaemedh.
- Cyanväte, vaarege gasse.
- Kolmonoxide, vaarege gasse mij gaskem jeatjebem gååvnese gassesne bïjleste.
- Dervie, man sisvege jïjnjh eebnh, naan dejstie maahta cancerem vedtedh. Dam aaj asfaltese jïh klaeride nåhtadidh.
- Vuesiehtimmieh jeatjah feerlege eebnh plæjjoe, kadmiume, ammoniake, bensene jïh radijoaktijvele poloniume.
Mannasinie aalka rïevhkestidh?
Daamhtemes voelpigujmie voestes aejkien pryövoe rïevhkestidh. Sæjhta pryövedh guktie maejstedh jïh guktie domtedh. Kaanne tuhtjie alvas murreds. Mahte ij naan tuhtjh njaelkies maejstedh voestes aejkien.
Naan rïevhkeste juktie dah sijhtieh vååjnedh båarasåbpoe, jallh jïjtjeråårehke. Maahta aaj tuhtjedh aelhkebe jeatjajgujmie årrodh, dejgujmie gïeh aaj rïevhkestieh.
Jeanatjommes daejrieh dïhte feerlege.
Jeanatjommes daejrieh dïhte feerlege rïevhkestidh. Bene aelhkie ussjedidh im manne skïemtjes sjïdth, jallh edtja dejnie orrijidh åvteli feerlege sjædta.
Jis aalka rïevhkestidh dellie naan aath man dan varki aajhtsa, vuesiehtimmien gaavhtan nåakebe kondisjovnem åtna. Dïhte dan gaavhtan kråahpe nåakebe vuekine syrem aajmoste aajngehte gosse rïevhkeste, jïh nikotijne mij dågkine gååvnese dorje vaajmoe varkebe jïevkehte.
Dan aerebi jieliemisnie maam aalka rïevhkestidh, dellie stuerebe vaahrah sjidtieh dam jearohks sjïdtedh jïh skaarah jïh skïemtjelassh rïevhkestimmeste åadtjodh. Åvteli dah gablah skearkagieh tjuara dejtie tjeahpastalledh. Jïlhts ij gan maehtieh dågkam åestedh jis nuerebe 18 jaepien båeries, jïjnjh gïeh nuerebe aelkieh rïevhkestidh.
Passijve rïevhkestimmie
Jis lïhke orre persovnh gïeh rïevhkestieh, vuesiehtimmien gaavhtan seamma tjïehtjelisnie, dellie voejngehte dah gassh mah leah soevesne. Dïhte passijve rïevhkestimmiem gohtje. Dannasinie passijve rïevhkestimmie aaj lea feerlege ij leah luhpie rïevhkestidh beapmoehsijjine, barkoesijjine jïh byjjes sijjine gåetien sisnie.
Orrijidh rïevhkestidh
Dïhte lea aelhkies dågkam jearohks sjïdtedh. Barre naan sigaredti mænngan maahta aajla nikotijnem jearohks sjïdtedh. Dågkam jearohks årrodh lea kråahpe nikotijnem jearohks jïh kråahpe dam sæjhta, gierve sjædta jis ij rïevhkesth, maam gohtje abstinensedåeriesmoere. Maahta aaj darjomem jearohks sjædta, dïhte vaane sjædta rïevhkestidh.
Gïerve orrijidh rïevhkestidh, jïlhts dam sæjhta. Mohte gujht gåarede, jïh dan aarebi orrije rïevhkestidh buerebe sjædta. Jeenjemes skaarah jïh skïemtjelassh mah rïevhkestimmeste åådtje, maahta vaeniedidh jis orrije.
Hijven sjïekieh ij rïevhkesth:
- Beetnegh jeatjah aatide åtna, juktie dovres sjædta rïevhkestidh.
- Buerebe kondisjovne sjædta jis ij rïevhkesth.
- Frïeskebe sjædta sigaredti namhtah, dovne daelie jïh båetije aejkien.
- Veanhta guhkebe jielemem åådtje jis ij rïevhkesth.
- Slyöhpoe eejtegh jïh jeatjah måarehks jïh njåajjan darjodh.
- Slyöhpoe jearohks sjïdtedh jïh abstinensedåeriesmoerem damta, v.g. sæjhta rïevhkestidh, raessesne jallh stråarkan domtedh.
- Dah vaarjoeh eah rïevhkem hopsh.
- Ij daarpesjh voejngehtem vestieslaakan hopsedh jallh viskes baenieh åadtjodh.
- Jis lea nuerebe 18 jaepien båeries maahta lustebe aath darjodh enn dågkam ohtsedidh.
- Slyöhpoe strunhtjien åvtelhbodti sjïdtedh.
- Dågkasjïdteme byjresem eerjie gellie vuekine jïh dah sjædtoehtæjjah skaarah åadtjoeh daalhkes vierhtijste.
Jis juerede jis edtja rïevhkestidh jallh ij, maahta pryövedh læstoeh tjaeledh aevhkine jïh vaejvine. Stoerre jïh smaave aatigujmie, jïjtje jieliemisnie, jeatjah persovnh, byjrese jïh jeatjah. Daate dov læstoeh, jïh nænnoste man mietie edtja dåeriedidh, guktie sæjhta rïevhkestimmine darjodh.