Saemien sijjienommh

Saemien sijjienommh båata saemiej jielemistie, vijremistie, gøølemistie jih båatsoejste.

Dah nommh soptseste guktie dihte eatneme lea. Soptseste man aelhkie desnie baahtsedh vg. Suohpajohka mij lea gaelemejohke Sveerjesne, jih guktie gåatome vg. Sidnoajvve mij lea kraesiebaektie. Vihkeles nommh aaj tjahkine mah soptseste guktie jåhtadahkh. (http://www.sofi.se/1717)

Gosse Nøørjen naasjovne edtji bigkesovvedh dle saemien sijjienommh daaroen sijjienommi gujmie låtnesovvi.Uniontijjen minngiegietjie dle ij leah luhpie saemiestidh jih tjoerin barre daaroestidh, jih daate 1900 raajese vaasi. Finnmarkesne dle dah saemien nommh daaroen nommi gujmie låtnesovvi. Daate lij politigken vihkelelommes vierhtie faamoem dajvesne åadtjodh, Kaisa Rautio Helander Saemien jolleskuvlesne jeahta. (til forskning.no) Kaisa Rautio Helander lea saemien-nommide dotkijamme jih dåaktoregraadem aamhtsesne åtna. (http://www.forskning.no/artikler/2008/juni/187309)

1800 raejeste jih 1900 raajan dle lij ”fornorskning” Nøørjesne. Eah lin snåaloe vierhtiej gujmie gåessie edtjin dam ”stoerre naasjonale barkoem” buektiehtidh, jih gaajhkh tjoerin viehkiehtidh- gærhkoe, skuvle, liense, meedija, reereme jih politihkerh.Nyøjhkin saemiestidh. Daate saemien øøvtiedimmiem skilki jih aaj saemiej domtenasside. Stoerre dajvine dam saemien-gielem skilkin, joekoen dennie kystegaedtesne. Saemien sijjienommh daaroengielese jarkoestin jallh urresth nommi gujmie låtnin. Goevtegeajnoe Kautokeinose jorkesovvi jih Deatnu Tanase.

Jaepien 1902 orre laake bøøti, gaajhkh eekinommh edtji daaroen gielesne årrodh. Dan mænngan idtjin åadtjoeh saemien sijjienommh nuhtjedh.Mubpeden veartenedåaroen mænngan dle dihte nommepolitigke jorkesovvi.Mænngan sijjienommelaake jaepien 1990 bøøti, dle lin tjarki barkeme saemien sijjienommh bååstide jih dejtie bæjhkoehtidh(http://www.forskning.no/artikler/2008/juni/187309)

Dihte sijjienomme Hjemmeluft Altasne ij utnieh maam gåetine darjodh, mohtebaåta dehtie Jiemmaluohteste. Jiemma lea nåervieaarhte jih luofta lea luokte. Jijnjh dagkeres vuesehtimmieh gååvnese. (Magga, Ole Henrik.2001.Sàpmi. http://www.hundrearsmarkeringen.no/pdf/impulser_068-073.pdf)

Dah mah sijhtieh vielie saemiej sijjienommi bijre lohkedh, maehtieh dam bieliem vuartasjidh: (http://www2.sofi.se/daum/katta/katta12/katta12.pdf)

Sveerjen turistesibrien bielesne: http://www.stfturist.se/sv/Inspiration/Vandring/Allman-fjallinformation/Samiska-ortsnamn/

Kroessebaakoe saemien sijjiennommi gujmie daennie bielesne gååvnese: http://www.uta.fi/~km56049/same/puzzles/puzplac.html

 

Publisert av Martin Marstrander. Sist endret 30.04.2013
 
padlock