Jo, dejpeli. Goh ij daate kristendomme båateme bæjjese dejtie vaeride. Dellie båeries almetjh soptsestieh, ahte tjigkuvh utni. Dïhte tjigkuve lea desnie, dle sjealadieh bovtsh jïh soelph dovne jïh dovne reagkah, dejtie maam jis aaj tuhtjie sjeahta. Jïh dunnie ååhpetje ierkiebielesne, Giertentjahken johken jällehtje bielesne lea desnie aaj tjigkuve.

Dle mov jyöne Kleamma, dïhte lij noere baahtje, dlie dïhte gujht aaj govleme dan tjigkuven bijre jïh deejri aaj gusnie dle. Dle jeahta, ja manne tjoerem vaedtsedh dejtie soelpide vaeltedh. Jijnje soelpide desnie trïsseme lea bovtsen tråervide, dovne maalja, tsovvehtahkh dovne, dan soe jijnje lij gujht desnie.

Dah båeries almetjh jiehtieh, aellieh amma maa datne dahkoe jïh saajvojde goh neeredh.
Lea gujht amma skjeamtjoe vaedtsedh dagkaride stïelline jïh sajvojde goh neerrehtidh. Im maa manne dijjine ohtje saajvetjh. Im maa manne maam dah sajvojde jaehkieh för daelie lea maa upplyste tijje, jïh daelie amma kristendomme lea amma mijjide bijjeles ij amma dah amma naan faamoe utnieh amma mijjen bijjelen. Jaa, åadtjoeh gujht vuejnedh men aellieh amma maa dahkoe.

Men gåajkoe dïhte vualka dahka. Akten biejjien dle lea vualkeme dahkoe jïh dle vaalteme ohtje skåerjie-voessetje meatan jïh dle gaajhkide dejtie soelpide dehtie tjåervijste vaalteme jïh tsaakeme don voessese jïh dlie gujht båata gåetide. Jïh dle soptseste dle vuesehte. Vuejnede maam manne leam vearadamme jïh vaalteme daejtie. Mannasinie edtjieh dah dubpene arredh. Jïh daejtie maa maahtam manne vedtedh dovne nïejtide dovne jïh. Jaa, men dle gujht dle dah båeries almetjh giehtelieh håjjieh. Jaa, men ij leah amma daate reaktoe. Ja, men dle goh jijje aalka vuetjedh dellie damta dle aalka geabjoejidh. Jïh nimhtie dle aalka prägkodh, dle dihte karre dle alvesedtieh gujht dle dah jis dle almejth.

 
Dle akte laedtie dunnie Invikebielesne, dïhte jis båeries lea gujht hööltieh goh dam goh, nåejties laaketje råvna dellie.
Novh maa  bööremes aktemaa ruahta varki dan gåajkoe jïh.

-Guktie don laedtien nomme?

-Dan ladtien gåhtjoejin laedtie Aamon Gåvva.

Jïh nåejties laaketje lij gujht laedtie jïh deejri gujht dïhte jijnjebh jïh jeatja. Dle dïhte båvroe gosse båata don laedtien gåajkoe jïh soptseste guktie, guktie lea vearadamme dubpene jïh guktie, hel idtji direkte dallegh vearadamme, men goh dïhte laedtie gåvla guktie dïhte skïemtje jis,
dellie gihtjie lie. Ij leah gusnie vearadamme, gusnie ij luhpiem utnieh? Joo, vearadamme hov dunnie luvlijisnie tjigkuven luvnie jïh vaalteme gaajhkide dejtie soelpide dehtie tjigkuvistie. Jaa, råvna jeahta. Vaarrh amma varki datne bååstede jïh jiehtieh edtjh barre varki bååstede
dejtie guedtedh för feerlege. Jis ij leah amma guadteme don jïh don tïjjese så maahta jaemede båetedh.
Doete gujht amma dle båvra dïhte gujht dle ruahta jïh naa gujht guhkie, men ruahta gujht barre tjilleste goske vitnie dej gåetiej gåajkoe. Doete gujht dle pååjke lea gujht barre åerieminie jimmerdeminie, hulvehteminie jïh pragkoeminie dïhte eltie kråahpe. Jïh dle jeahta…

 Ja lie hov maa jiehtieminie ja goh dïhte båvra dle  båata bååstede jïh dle soptsesti guktie lij. Ja dïhte gujht dle pååjke jeahta jaa men guktie jis se satne åajsedh vaedtsedh jïh dahkoe  bååstede dej (gåajka)? Ja men tjoerh vaedtsedh, för jis ij vaedtsieh så dle ij boernjh gænnah utan jaemede de dutnjan sjædta. Ja men dle gujht dle tjuedtjele gujht dle bæjjese jïh kråavvoeh dle jïh dle gujht dle vae.. vaalta dam dle maejkievoessem jïh dle gujht dle vaadtseje dejnie. Jïh åå jïh damta satne goh buere buerebe sjædta dle gujht geerjene (gierjene) sjædta annegh maahta vaedtsedh. Jih nimhtie gujht vaarra dahkoe jïh lie dellie båata dahka nimhtie dlie hajkehte dam dlie maejkievoessem dan dle tjigkuvasse (tjigkuvse). Jïh dle ruahta bååstede dle aalh te maa ne ååjse nimhtie gåetide. Jïh goh gået/, naan gåetiem jaksa dlie åajaldahteme dam sov skiemtjielassem jïh dlie gujht dle lea saemma laakan guktie åvtesne.