#8.12.12


Ilo ja davviriikkalaš {sámisoahpamuš}${vowlat,i-e|sámesoahpamuš}

Mannan vahku loahppa manai Helssegis. Oassálasten davviriikkalaš {sámisoahpamuša}${vowlat,i-e|sámesoahpamuša} Suoma sáttagotti čoakkámii duorastaga. Čoakkán válmmaštalai čuovvovaš aitosaš ráđđádallangotti čoakkáma, mii dollojuvvo juovlamánu nuppi vahku Helssegis. Dan ovdal lea maid sámi parlamentáralaš ráđi ( {SPR:a}${suf|SPR} ) stivrra čoakkán. SPR lea šiehttan, ahte sápmelaččat šihttet oktasaš oainnu SPR:s. Joatkkaráđđádallamat leat dál {goalmmat}${vowlat,a-á|goalmmát} logus, mii gieđahallá sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. Lohku lea árvvoštallojuvvon {sámisoahpamuša}${vowlat,i-e|sámesoahpamuša} álkimussan.

Duorastaga čoakkámis gieđahallojuvvoje stáhtaid bargan nuppástusevttohusat soahpamušhápmosii ja {luonddolaččat}${vowc,uo-u|lunddolaččat} maid sámedikkis ledje smávva rievdadusevttohusat soahpamušdekstii, muhto {eanasin}${infl,ess|eatnasin} kommenteriimet stáhtaid evttohusaid. Suoma sámediggi ja SPR leaba cealkán, ahte davviriikkalaš {sámisoahpamuš}${vowlat,i-e|sámesoahpamuš} galgá čuovvut nu guhkás go vejolaš áššedovdibargojoavkku hápmosa {sámisoahpamuššan}${vowlat,i-e|sámesoahpamuššan}. Vaikko lohku lea árvvoštallojuvvon álkimussan, de stáhtain ledje goitge teknihkalašlundosaš divvunevttohusaid lassin dakkár nuppástusevttohusat soahpamušdekstii, masa Suoma sámediggi ii sáhttán čatnasit. Muhto, jáhkán liikká, ahte beassat áššis kompromissii ráđđádallamiid mielde.

Bearjadaga dollen sága olmmošriektesáttagotti ja davviriikkalaš olmmošriekteáššiid ráđđádallangotti (IONK) lágidan semináras. Seminára fáddán lei Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Supmii addin ávžžuhusat ja daid {olláhuhttin}${vowlat,á-a|ollahuhttin}. Áittardeaddji lea ee. ávžžuhan Suoma ratifiseret Ilo 169-soahpamuša, suokkardallat sámedikki evttohusa vuođđudit parlamentáralaš sámedikki ja ráđđehusbellodagaid dásseárvosaš bargojoavku válmmaštallat soahpamuša ratifiserema sihke dorvvastit sámi boazodoaluin bargama vejolašvuođaid. Ávžžuhusaid, mat guske sápmelaččaid, kommentereje {vuoigatvuohtaministeriija}${conc,ht-đ|vuoigatvuođaministeriija} sihke eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjit. Dađi bahábut ministeriija ovddasteddjiin eai lean evttohusat ávžžuhusaid {olláhuhttimis}${vowlat,á-a|ollahuhttimis}, muhto ministeriijaid ovddasteaddjit manne dušše čađa gustojeaddji lágaid, ráđđehusprográmma linnjemiid ja giđđat celkojuvvon cealkámušaid Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis.

Dilálašvuođa allaárvoseamos ságastalli, {olgoáššiidministtar}€{w|olgoriikaministtar} Erkki Tuomioja doalai earenoamáš buori sága semináras. Tuomioja dovddastii rahpasit, go lea maid dutki, ahte Suopma lea kritihka čuozáhahkan sápmelaččaid sajádagas riikkaidgaskasaš arenain. Ministtar anii olmmošriekteáittardeaddji cealkámuša hui čielggasin. Tuomioja lei hui fuolalaččat vuojulduvvan olmmošriekteáittardeaddji raportii ja son deattuhii ságastis boazodoalu dehálašvuođa sámi kultuvrii. Ministtar dajai čielgasit, ahte Suopma galgá dorvvastit sápmelaččaid árbevirolaš vuoigatvuođaid boazodollui unnimusat stáhta eatnamiin sámiid ruovttuguovllus. Tuomioja deattuhii, ahte dál lea áigi {áddit}${vowc,á-a|addit} sierravuoigatvuođaid sápmelaččaide ILO 169-soahpamuššii {laktasemiin}${vowlat,a-á|laktásemiin}. Ministara sáhkavuorru lei humána, dehálaš ja das lei hui alla árvu. Riikkaidgaskasaš soahpamušathan gullet {olgoáššiidministeriija}€{w|olgoriikaministeriija} doaibmaváldái.

Mu iežan sáhkavuorru gieđahalai sámedikki linnjemiid soahpamuša ratifiserema várás, sápmelaš meroštallama ja {diehtelas}${conc,ht-htt|diehttelas} áittardeaddji raportta ávžžuhusaid. Mu sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Seminára sámedikki ovddasteaddjit dolle mávssolaš ja dehálaš sáhkavuoruid. Hánno Heaika, Heikki Paltto, dievasmáhtii ministtar Tuomioja sága nu ahte muitalii sámi boazodoalus ja dan mávssolašvuođas sámi kultuvrras ja mot dat spiehkasta ollásit suopmelaš boazodoalus. Heaikka Juhána Ásllat Heandaraga Ullá, Ulla Magga geavahii dehálaš sáhkavuoru ja muitalii mot sápmelaččat ieža dihtet geat sii leat ja diđolašvuođaset sámi servošii. Magga muitalii, ahte {duššebeare}${cmp,1-2|dušše beare} sámegiela máhttin ii daga geasge sápmelačča, muhto kultuvrii galgá šaddat birrasis, {masa gullá lunddolaš oassin sámi kultuvrra ja sámegiella}£{case,acc-nom|masa gullá lunddolaš oassin sámi kultuvra ja sámegiella}.

Loahppavahkku gollá fas Helssegis čoakkámiin. Gaskavahkko lea sámediggeláhkabargojoavkku čoakkán. Fáddán lea sámedikki válgavuogádaga gárgeheapmi. Duorastaga mus lea gudni oassálastit Dásseválddi Presideantta {iehčanasvuohtabeaivvi}${conc,ht-đ|iehčanasvuođabeaivvi} vuostáiváldimii. Sotnabeaivve lea {SPR:a}${suf|SPR} stivrra čoakkán davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin.