{#nsr.no}∞{url}
#21.04.2012

{Hálida}${conm,d-id|Háliida} ođđa sámi mátkkoštanplána

(Govven: Inga Sámi Siida / Inger M. Evjen)

Sámediggi juolluda doarjaga sámi mátkkošteapmái. Man {lahkai}${vowc,a-á|láhkai} {kvalitehtasihkkarastá}¢{conc,r-rr|kvalitehtasihkkarastá} Sámediggi ahte lea sámi buvtta man Sámediggi doarju, {jeara}¢{vowlat,a-á|jearrá} NSR.

Almmuhuvvon: 20.04.2012

– Maŋimuš sámi mátkkoštanplána lea jagi 2000 rájes, dadjá NSR/SáB Nuortaguovllu {válgabiire}¢{conc,ir-irr|válgabiirre} sámediggeáirras Trond Are Anti. Anti muitala ahte NSR evttohii Sámedikkis juovlamánu 2008 ođđa áššin álggahit barggu ráhkadit ođđa ollislaš sámi mátkkoštanplána, ja {jearra}${vowlat,a-á|jearrá} dan ektui maid Sámediggi lea {bárgan}${vowc,á-a|bargan} dan ášši olis.

– Maid lea sámediggeráđđi bargan {dan}£{case,gen-com|dainna} áššiin, jurdila Anti. – Leago ráđis áigumuš ráhkadit ođđa ollislaš sámi mátkkoštanplána, ja goas {boahta}${vowlat,a-á|boahtá} dieđáhus mo sámi mátkkošteapmi doaibmá?

– Sámediggi juolluda doarjaga sámi mátkkošteapmái. Man {lahkai}${vowc,a-á|láhkai} kvalitehtasihkkarastá Sámediggi ahte lea sámi buvtta man Sámediggi doarju, loahpaha Anti.

Oktasaš cealkámuš riddoássiid vuoigatvuođain

NSR oaččui doarjaga oktasaš Sámedikke cealkámuššii riddoássiid vuoigatvuođain. Dál {váilo}¢{vowlat,o-u|váilu} vel dat duođalaš bargu, ja NSR lea gearggus bargat ulbmillaččat Stuorradikke ektui.

Almmuhuvvon: 20.04.2012

Leai stuorra eahpesihkkarvuohta das ahte oažžu go Sámediggi meannudit láhkaproposišuvnna 70L; láhkaevttohusas gártet stuorra váikkuhusat riddoássiide miehtá Sámi. Ášši ii lean áššelisttus, muhto NSR {fitnii}${conc,tn-dn|fidnii} gáibidit oktasaš cealkámuša mii čielggada maid Sámediggi oaivvilda áššis.

Mii leat ilus go NSR {fitnii}${conc,tn-dn|fidnii} doarjaga oktasaš cealkámuššii riddoássiid vuoigatvuođain. Sámedikke posišuvdna fihttii viimmat loahpas ahte Sámediggi oažžu garrasat {mándáhta}${vowc,á-a|mandáhta} go hállo ovttain, čielga jienain Stuorradikke ektui, dadjá Geir Tommy Pedersen, {guolástuspolitihkálaš}${vowlat,á-a|guolástuspolitihkalaš} ovddasteaddji {NSR:as}${acro,suf|NSR:s}.

– Stuorradiggi dárbbaša oažžut čielga rávvagiid Sámedikkis ahte historjjálaš vuoigatvuođaid galget dohkkehuvvot lágalaččat, joatká Pedersen.

Dát lea čielga signála {NSR:ii}${acro,suf|NSR:i} ahte Sámedikki mielas ráđđehusa láhkaproposišuvdna Riddoguolástanlávdegotti árvalusa maŋŋá lea menddo heittot. – Ráđđehus iská dahkat riddogátti olbmuid {vuoigtavuođaid}${typo|vuoigatvuođaid} haga, go biehttalit historjjálaš guolástanrievtti sidjiide geat {asset}${vowc,a-á|ásset} vuotnagáttiin, dadjá Pedersen. – Ráđđehus lea čájehan ahte sii eai dohkket historjjálaš {guolastusvuoigatvuođaid}${vowlat,a-á|guolástusvuoigatvuođaid} Finnmárkui eaige eará vuonaide mearragáttis, ja danin fertet mii bargat garrasit {oažžundihte}${cmp,1-2|oažžun dihte} dohkkehuvvot dáid go de proposišuvdna galgá šaddat láhkan Stuorradikkis, loahpaha Pedersen.

Báhčaveaivuotna billistuvvo mirkobázahusaid luoitima geažil

{Girkkonjárgga}${conc,rkk-rk|Girkonjárga} ja Báhčaveaivuotna

– Nationála luondduluossavuotna Báhčaveaivuotna billistuvvo go Mátta-Várjjaga {ruvkkit}${vowlat,i-e|ruvkket} luitet dohko bázahusaid main leat mirkkot

Almmuhuvvon: 19.04.2012

NSR/SáB Nuortaguovllu {válgabiire}¢{conc,ir-irr|válgabiirre} sámediggeáirras Trond Are Anti čilge ahte dát hástalus lea ovddiduvvon ođđa {áššiin}¢{fin,in-n|áššin} ja jerron ovdalis ráđis Sámedikki dievasčoahkkimis.

Dán olis jearrá Anti sámediggeráđis maid lea sámediggeráđđi bargan bissehit dan ahte nationála luondduluossavuotna, Báhčaveaivuotna, ii {billistuvvošii}£{verb,kongr,sg3-conneg|billistuvvoše} mirkobázahusaid geažil maid Mátta-Várjjaga ruvkedoaibma luoitá?

Gažaldat ráđđái {doaibmabijut}£{case,nom-loc|doaibmabijuin} sámiide geat ásset gávpogiin

Sámediggeáirras Geir Tommy Pedersen {jearra}${vowlat,a-á|jearrá} mainna lágiin sámediggeráđđi lea jurddašan buoridit sámiid dili {stuorát}£{infl,comp-pos|stuorra} {gávpugiin}${vowlat,u-o|gávpogiin} gávpogiin.

Almmuhuvvon: 18.04.2012

{Dáđistaga}${vowc,á-a|Dađistaga} ásaiduvvet eanet ja eanet sápmelaččat gávpogiidda go ássanminsttar lea rievdan. Dát mielddisbuktá maiddái dan ahte gávpogat váldet badjelasaset ovddasvástádusa láhčit bálvalusaid sámi álbmoga várás. {Šallošit}${vowc,a-á|Šállošit} go Romssa ođđa gávpotstivra gesii eret ohcama ahte laktit Romssa sámegiela hálddašanguvlui, dán {šalloša}${vowc,a-á|šálloša} NSR sakka.

Dasto oaidnit mii ahte Oslos ii leat sámi deaivvadanbáiki sámiide geat {asset}${vowc,a-á|ásset} Oslo guovllus.

Eará gávpogiin eai measta oppa gávdnoge dohkálaš fálaldagat sámiide.

{Šallošit}${vowc,a-á|Šállošit} go Sámediggeráđđi lea dihtomielalaččat hilgon {áŋgiruššamis}£{case,loc-acc|áŋgiruššama} sámi gávpotpolitihkalaš {plantain}${typo|plánain}.

Dán oktavuođas jearrá NSR ahte mainna lágiin lea ráđđi konkrehta jurddašan buoridit sámiid dili {stuorát}£{infl,comp-pos|stuorra} gávpogiin ja makkár váikkuhangaskaoamit biddjojuvvojit.


Norsk versjon / {Dárugillii}${vowlat,u-o|Dárogillii}

Sámi kulturmuitohálddašeapmi: Riggodat dahje boahtteáiggi giksi?

Sámediggeáirras Rolf Johansen



NSR oaivvilda ahte sámi kulturmuitohálddašeapmi ferte árvvoštallojuvvot. Ahte sámi kulturmuittut leat automáhtalaččat suddjejuvvon go 100 jagi leat gollan sáhttá boahtteáiggis dagahit hástalusaid dan ektui ahte mii gohčoduvvo kulturmuitun.  NSR lea maid fuolastuvvan ahte ovttaskas olbmot ieža fertejit máksit min oktasaš kulturárbbi iskkademiid ja registreremiid ovddas.

Almmuhuvvon: 17.04.2012

- Mii oaivvildat ahte kulturmuitohálddašeapmi ferte guorahallojuvvot, dadjá Rolf Johansen, sámediggeáirras {Ivggus}${conc,vgg-vg|Ivgus} eret. - NSR oaidná dehálažžan ahte sámi kulturmuittut {lea}£{verb,kongr,sg-pl|leat} suddjejuvvon nu oanehis áiggi maŋŋá go 100 jagi.  Sámi kultuvra ii leat guođđán nu stuorra luottaid lundui ja servodahkii, ja galgá váldit {vara}¢{vowc,a-á|vára} dan veaháš mii gávdno.  Muhto boahtteáiggis lea hástalus, dadjá Rolf, ja čilge: - Jus otná njuolggadusat, mas buot mii lea sámi ja badjel 100 jagi automáhtalaččat suddjejuvvo, maiddá doibmet boahtteáiggis, de sáhttit mii ovdamearkka dihte oažžut stuorra hástalusaid ođđaáiggi {eanandoalureaidduid}${case,gen-nom|eanandoalloreaidduid} ja skohteriid ektui.  - Danne fertet mii oažžut čielggadeami njuolggadusain dan ektui ahte maid {hálidat}${conm,d-id|háliidat} suddjet, dadjá son.

Nubbi {poeŋga}${vowc,diph|poeaŋga} lea ahte otná ortnegis lea ovttaskas olbmuin ovddasvástádus ruhtadit kulturmuittuid iskkademiid ja registreremiid huksenprošeavttaid oktavuođas. - Dát lea máksinprinsihppa mii duohtavuođas mearkkaša ahte oktasaš kulturárbi máksojuvvo olbmuid priváhta burssas, čilge Johansen. NSR ballá ahte dát áiggi mielde sáhttá heajosmahttit dehálaš kulturmuittuid registrerema ja áimmahuššama. - Lea go álbmot ovttaoaivilis dáinna ortnegiin, vai sáhttá go nu geavvat ahte olbmot válljejit ahte eai atte dieđuid suddjejuvvon kulturmuittuid birra go dat dagaha váttisvuođaid, ja njulgestaga olggosgoluid guovlluid, visttiid ja dávviriid geavaheami hárrái, imaštallá Rolf Johansen.

NSR buktá dán ođđa áššin Sámedikki dievasčoahkkimii dán vahku, ja sávvá ahte Sámediggeráđđi {čuovvolahttá}${vowlat,o-u|čuovvulahttá} dan ja gieđahallá dan albma láhkái.




{Iinnásullos}${vowlat,á-a|Iinnasullos} ferte geaidnohuksema olis vuhtiiváldit boazodoalu

NSR oaivvilda ahte ferte váldit boazodoalu vuhtii go Stáhta geaidnolágádus galgá mearridit gos dat ođđa E10-geaidnu Evenášši ja {Suorttáid}${vowlat,á-a;number,pl-sg|Suortta} gaskka galgá huksejuvvot.

Almmuhuvvon: 18.04.2012

Stáhta geaidnolágádusa almmuhuvvon {konsepta-lávedgottičielggadus}${vowc,diph;typo;case,gen-nom|konseapta-lávdegoddečielggadus} lea čájehan ahte viiddis guovllut {Evenáššis}£{case,loc-gen|Evenášši}, {Dielddanuoris}£{case,loc-gen|Dielddanuori} ja {Lodegiin}£{case,loc-gen|Lodegiid} gielddain leat meroštallon boazoguohtunguovlun. NSR diehtá dan ahte geainnu áigot hukset hui dehálaš boazoguohtuneatnamiidda mat gusket {Iinnásullo}${vowlat,á-a|Iinnasullo} orohahkii {Ganasvuotna}${vowc,a-á|Gánasvuotna}/{Lulli-Iinná}${vowlat,á-a|Lulli-Iinna}.

{Sámedikkeáirras}${case,gen-nom|Sámediggeáirras} Ann-Mari Thomassen {NSRas}${acro,suf|NSR:s} oaivvilda dát čoavddus fuolastuhttá. – Geaidnu botke dehálaš johtin- ja bálgangeainnu bohccuide {{Ganasvuotna}${vowc,a-á|Gánasvuotna}/{Lulli-Iinná}${vowlat,á-a|Lulli-Iinna} orohagas}£{case,nom-gen|Gánasvuona/Lulli-Iinna orohagas}. Nu guhká go boazodoallu lea leamaš guovllus de leat bohccot geavahan justa dán gaskka jođáhahkan sivas dan baskkes gutko/johtinsaji Guollevuona ja {Ganasvuona}${vowc,a-á|Gánasvuona}, čilge Thomassen. Son njulgestaga ballá duođalaš váikkuhusain guovllu boazodollui: – {Dát}£{case,nom-gen|Dán} gáržžes johtinsaji geažil ii leat bohccuin eará báiki johtit go justa dakko gosa geainnu leat áigumin, ja dát sáhttá váikkuhit garrasit ja heittogit boazodollui.

NSR ovddida ihttin ođđa ášši Sámedikkis, gos {sámedikkeráđđi}${case,gen-nom|sámediggeráđđi} bivdo váikkuhit áššis nu ahte válljejuvvo dat molssaeaktu mas lea {boazodollui}£{case,ill-nom|boazodoallu}. – Sámedikkis lea váikkuhanvejolašvuohta go sáhttet bivdit konsultašuvnnaid Stáhta geaidnolágádusain. Mii vuordit ahte ráđđi dál ávkkástallá dáinna vejolašvuođain cealkit čielgasit ahte boazodoallu galgá vuhtiiváldot, gáibida Thomassen.

Borjadat lea vástádus

{Cealkamuš}${vowlat,a-á|Cealkámuš} {NSRas}${acro,suf|NSR:s} maŋŋel go ráđđehus lea {ovdánbuktan}${vowlat,a-á|ovdanbuktán} {stuoradikkiproposišuvnnai}${case,gen-nom;fin,i-id|stuoradiggeproposišuvnnaid} {čuovvoleami}${vowlat,o-u|čuovvuleami} {Riddoguolastuslávdegotti}${vowlat,a-á|Riddoguolástuslávdegotti} evttohussii.

Almmuhuvvon: 29.03.2012

NSR lea diibmá juo hilgon šiehtadusa Ráđđehusa ja Sámedikki {gaska}¢{conc,sk-skk|gaskka} mii guoská {čuovvolit}${vowlat,o-u|čuovvulit} Riddoguolástuslávdegotti evttohusa dáiguin ákkastagaiguin:

Šiehtaduvvon evttohus šiehtadussii ii {árvvusane}${cmp,1-2|árvvus ane} daid historjjálaš rivttiid mat min álbmogis leat guolásteapmái.

Sámedikkis ii leat ollislašfápmu šiehtadallat eret historjjálaš rivttiid guolástit min álbmoga ovddas.

Šiehtadus ovddasta hilguma {Ridduguolástusalávdegotti}${vowlat,u-o|Riddoguolástuslávdegotti} ovttajienalaš evttohusa

Šiehtadus ii leat álbmotrivttiid unnimusstandárda siskkobealde.

Fátmmastit {šiehtadussii}£{case,ill-acc|šiehtadusa} sáhttá {atnot}¢{conc,tn-dn|adnot} sámi {vuoigatvuođaeaiggadiid}${vowlat,a-á|vuoigatvuođaeaiggádiid} {vuosttá}¢{conc,stt-st|vuostá}, ja eará álgoálbmogiid sullasaš vuoigatvuođaiguin boahttevaš riekteproseassain.

Vejolaš doaimmaid {nannendihte}${cmp,1-2|nannen dihte} dili mearrasámi guovlluin sáhttá {dahkkát}¢{conc,hkk-hk;vowlat,á-a|dahkat} vaikko eai šatta láhkarievdadusat
NSR oaidná ahte dát vuođđudusat {čuččot}¢{conc,čč-žž|čužžot} ain. NSR šálloša garrasit go {vánis}£{infl,nom-attr|vátna} eanetlohku Sámedikkis mearridii šiehtadusa. (Dál go proposišuvdna lea gárvvis ollislaččat berre leat vuođđu váldit ášši fas bajás Sámedikkis ođđa meannudeapmái.) NSR šálloša maid go presideanta Egil Olli šiehtadusa máidnu, iige namutge buot daid várrehusaid maid {vánis}£{infl,nom-attr|vátna} eanetlohku bijai šiehtadussii.

Egil Olli ja Bb lea ovdal {cealkkan}¢{conc,lkk-lk;vowlat,a-á|cealkán} ahte Sámediggi galgá bargat {viidáseabbo}${conc,bb-pp;fin,0-t|viidáseappot} áššiin Stuoradikki ektui ja gaskariikkalaš orgánaide, cuiggoda Geir Tommy Pedersen, {nubbinjođiheaddji}${case,ess-nom|nubbijođiheaddji} Sámedikki Kultur- ja ealáhuslávdegottis ja parlamentáralaš {nubbinjođiheaddji}${case,ess-nom|nubbijođiheaddji} {NSRas}${acro,suf|NSR:s}. – Makkár luohttevašvuohta lea sus dán áššis go son illuda iige jurddaš várrehusaid birra? Movt sáhttá son dál kritihkalaš {leahket}${vowlat,e-i|leahkit} Ráđđehusa hilgumii, go son medias ovdanbuktojuvvo dáinna {lágin}${fin,n-in|lágiin}?

NSR gáibida čielggadeami mii lea Sámedikki strategiija dán áššis, sihke Stuoradikki ektui ja gaskariikkalaš orgánaide, ja áigu bivdit dán Sámedikki dievasčoahkkimis cuoŋománus.

NSR áigu maiddái ovdanbidjat ođđa meannudeami Borjadat evttohusa – sierra vuoruheapmi {sihkarastindihte}${cmp,1-2|sihkkarastin dihte} mearrasámiid riektevuođu. Dát evttohus hilgojuvvui Sámedikki eanetlogus bušeahtta 2012 meannudeami vuolde juovlamánus diibmá, dainna {ákkastallamin}¢{fin,n-in|ákkastallamiin} ahte ášši ii lean loahpalaččat meannudan {Stuoradikkis}${conc,r-rr|Stuorradikkis}. Dás sáhtát lohkat Borjadaga birra ja {NSRa}${acro,suf|NSR} bušeahttaevttohusa.

Evttohus maid ráđđehus lea bidjan ovdan duođašta ahte lea dárbu {viidáseabbo}${conc,bb-pp;fin,0-t|viidáseappot} bargat {sihkarastindihte}${cmp,1-2|sihkkarastin dihte} mearrasámi kultuvrra riektevuođu, dadjá {NSRa}${acro,suf|NSR} {nubbinjođiheaddji}${case,ess-nom|nubbijođiheaddji} Gunn-Britt Retter. – Borjadat lea min vástádus dán hástalussii. Dat lea prošeakta mas lea ulbmil hukset ovttasbargoguimmiid {našunála}${conc,š-ti;vowlat,u-o|nationála} ja gaskariikkalaš dásis, {sihkarastit}${conc,hk-hkk|sihkkarastit} riektevuođu ja vuođu ovdánit mearrasámi guovlluin. Mii ovddidit dán evttohusa ja bivdit ođđa meannudeami Sámedikkis.



Gulahallanolbmot:

Geir Tommy Pedersen, 915 43 995

Gunn-Britt Retter, 913 59 222

Ásahit ruhtadanortnegiid sámi skuvllaide

Ann-Mari Thomassen, {NSRa}${acro,suf|NSR} {sámedikkeáirras}${case,gen-nom|sámediggeáirras}, lea čuvvon mielde ja {vuorjašuvva}${vowlat,a-á|vuorjašuvvá} go skuvllat heaittihuvvojit sámi giliin ja guovlluin.

Almmuhuvvon: 19.03.2012

-Heaittihit giliskuvllaid vaikke gos leaš šaddá váikkuhit {mánáid}£{case,acc-ill|mánáide} ja dan {gili}£{case,acc-ill|gillái} gos sii orrot máŋgga láhkái. Gielalaččat ja kultuvrralaččat šaddá čuohcat go giliskuvllat heaittihuvvojit sámi giliin, dadjá Thomassen.

Thomassen lea oahpaheaddji, ja lea áŋgiruššan erenoamážiid {Vatnjávári}${vowlat,á-a|Vatnjavári} {{skovlá}${vowc,o-u;vowlat,á-a|skuvla}}£{case,nom-gen|skuvlla} heaittiheamis {Skánit}£{case,nom-gen|Skániid} suohkanis, guovlu maid son dovdá bures. – Ledjen {guhkimusat}€{w|olles áiggi} doivon ahte suohkan {ipmirdii}£{infl,pres-pret|ipmirda} ahte {Vatnjávári}${vowlat,á-a|Vatnjavári} {skåvla}${vowc,å-u|skuvla} ferte bissut go dat lea nu dehálaš sámi institušuvdna {Skánihis}${infl,sg-pl|Skániin}, gos sámegiella ja kultuvra {leaba}£{verb,kongr,du-pl|leat} vuođđogeađggit oahpahusas, dadjá Thomassen, ja muitala {NSRa}${acro,suf|NSR} strategiija {viidáseabbo}${conc,bb-pp;fin,0-t|viidáseappot}: - Mii leat ovddidan ášši Sámedikkis gos mii bivdit {Sámedikkiráđi}${case,gen-nom|Sámediggeráđi} guorahallat ruhtadanortnegiid skuvllaide gos lea sámi sisdoallu. – Mis lea buorre jurdda ahte Máhttolokten sámegiella galgá leat vuođđogeađgi oahpahusas dain skuvllain, joatká Ann-Mari Thomassen áŋgirit.

Thomassen čilge ášši lagabut: - {Skánit}£{case,nom-gen|Skániid} suohkana bušeahtta {2012is}${num,suf|2012:s} lea {bidjon}¢{conc,dj-ddj|biddjon} ahte háliidit ekonomalaš seastima go heaittihit {Vatnjávári}${vowlat,á-a|Vatnjavári} {{skovlá}${vowc,o-u;vowlat,á-a|skuvla}}£{case,nom-acc|skuvlla}, váikko suohkan ii leat geahččan servvodatbeliid heaittiheames {márkagiliskuvlla}${vowlat,a-o|márkogiliskuvlla}. Vuhtiiváldojuvvojit go sámi kulturguoddit jus fárreha ohppiid {{márkagiliskuvla}${vowlat,a-o|márkogiliskuvla}}£{case,acc-loc|márkogiliskuvllas} guovddášskuvlii?

Thomassen oaivvilda ahte suohkanis {váilo}¢{vowlat,o-u|váilu} ipmárdus dasa ahte {Vatnjávári}${vowlat,á-a|Vatnjavári} {skovlá}${vowc,o-u;vowlat,á-a|skuvla} lea hui {dehálaš}¥{dehálaš ja} sihke dikšu ja ovddida sámegiela. – skuvla lea dat maŋemus skuvlabáiki {márkagiliin}${vowlat,a-o|márkogiliin} {Skánihis}${infl,sg-pl|Skániin} ja Evenáššis, ja davábealde suohkana leat skuvlaheaittiheamit mielddisbuktán eretfárremiid sámi gilážiin. – {Márkagilit}${vowlat,a-o|Márkogilit} mat leat {lulabealde}${vowlat,a-á|lulábealde} {Skánit}£{case,nom-gen|Skániid} suohkana leat stuorrume, leat eanet {aht}${vowlat,0-e|ahte} eanet nuorat mat fárrejit ruovttoluotta ruovttusuohkanii maŋŋel oahpugazzamis. Márkománák sámi mánáidgárdi ja {Vatnjávári}${vowlat,á-a|Vatnjavári} {skovlá}${vowc,o-u;vowlat,á-a|skuvla} leat dehálaš bealit ásaheamis {márkagiliin}${vowlat,a-o|márkogiliin}, juste dan dihte go lea oadjebas {bajašaddandilli}${vowlat,a-á;conwb,š-sš|bajásšaddandilli} mánáide gos lagasbirrasis lea sámegiella ja kultuvra lunddolaš oassi. – movt {jurddašeaba}£{verb,kongr,du-pl|jurddašit} suohkan ja eiseválddit ahte galget fievrredit beroštumi ja {duosttilvuođa}${conc,stt-st|duostilvuođa} atnit sámegiela? imašta son.

NSR lea heaittiheami {duogažis}${vowlat,a-á|duogážis} evttohan ahte sámediggeráđđi ferte gulahallat váhnemiiguin {geas}£{kongr,sg-pl|geain} leat mánát geain lea sámegiella skuvllas ja {Skánit}£{case,nom-gen|Skániid} suohkaniin} doalahit ja {nannet Vatnjavári {skovlá}${vowc,o-u;vowlat,á-a|skuvla}}£{case,nom-acc|nannet Vatnjavári skuvlla} {nugo}¥{redun|} sámi {ressursaskuvlan}${conm,ss-s|resursaskuvlan} gos mihttu lea oažžut guovttegielat mánáid. Sámediggi berre guorahallat vejolašvuođa ásahit {ruhttadanortnega}${conc,htt-ht|ruhtadanortnega} go skuvllat ásahit gos lea pedagogalaš vuođđu {Mahttolokten}${vowc,a-á|Máhttolokten} sámegiella {sihkkarastindihte}${cmp,1-2|sihkkarastin dihte} ohppiid sámegiel oahpu. Dát berre váldot {bajas}${vowlat,a-á|bajás} {Mahttodepartamentain}${vowc,a-á;vowc,diph;conc,nt-ntt|Máhttodepartemeanttain} go stáhta oassi berre leat guoddi ruhtadeapmi.

Ann-Mari Thomassen ii {hálit}${fin,t-it|háliit} {vuollánit}${vowc,a-á|vuollánit} gádjut Vatnjavári skuvlla. – Jus suohkan ii meine váldit {ovddasvástadusa}${vowlat,a-á|ovddasvástádusa} sámegielas ja kultuvrras suohkanis fertet mii leat čeahpit ja gávdnat eará čovdosiid.
#– Mus lea doainna skuvlii!, loahpaha Ann-Mari Thomassen.


Nissonbeaivvi dearvvuođat

{NSRa}${acro,suf|NSR} jođiheaddji  Aili Keskitalo {čujuha iežas njukčamánu 8.beaivve-dearvvuođaiguin {veahkáválddalašvuođa}${vowlat,á-a|veahkaválddálašvuođa} nissonolbmuid ja mánáid vuosttá}¢{conc,st-stt|čujuha iežas njukčamánu 8.beaivve-dearvvuođaiguin veahkaválddálašvuođa nissonolbmuid ja mánáid vuostá} leamen dat stuorámus eaŋkilhástalus.



Almmuhuvvon: 08.03.2012

Odne, njukčamánu 8.beaivvi, ávvudit mii gaskariikkalaš nissonbeaivvi. {Nissonbeaivi lea leamaš beaivi gos muitit}¢{vowc,diph|Nissonbeaivi lea leamaš beaivi goas muitit} rahčamušaid dásseárvvu ja nissonáššiid dihte. Bargu nissoniid vuoigatvuođaid ja sámi vuoigatvuođaid dihte lea huksejuvvon seamma vuođđojurdagis: {dásseárvu ii atte álohii seammaláganvuođa}€{w|dásseárvu ii atte álohii ovttaláganvuođa}, ja solidaritehta lea dehálaš.

{Dásseárvohástalusat}£{case,nom-acc|Dásseárvohástalusaid} dálá dáčča ja sámi servvodagas lea váddásut {fáhttet}¢{conc,htt-ht|fáhtet} go dalle go nissonbeaivi ásahuvvui. Dat ii mearkkaš ahte ii gávdno, ja iige mearkkaš ahte ii gáibiduvvo servvodatáŋgirvuohta ja politihkalaš váikkuhangaskaoamit {sihkkárastindihte}${cmp,1-2|sihkkarastin dihte} dásseárvvu. Muhtin beliin min servvodagas, nugo dáčča ealáhusas, lea {ovdamearkadihti}${cmp,1-2;case,nom-gen|ovdamearkka dihte} vátni bajimušhoavddaid gaskkas mat leat nissonat. Servvodatdigaštallan lea lihkká rievdan, ja otne ii leat dušše nissoniid vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid birra sáhka, muhto maiddái dievdoolbmuid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid birra nugo {bearášpolitihkkas}${vowlat,á-a;conc,hkk-hk|bearašpolitihkas}. Sámi servvodagas várra oaidnit ahte stuorámus erohusat sohkabeliid {gaskas}${conc,sk-skk|gaskkas} {lea}£{verb,kongr,sg-pl|leat} {čatnon}${conc,tn-dn|čadnon} skuvlejupmái ja virgegullevašvuhtii. Mielddisbuktá go dat váikkuhusaid min báikkálaš servvodagaide? Dan birra diehtit menddo unnán otne.

Nissonbeaivi lea gaskariikkalaš solidaritehtabeaivi, ja eará osiin máilmmis lea mihá {álkibut}£{adj,kongr,pl-sg|álkit} oaidnit eahpevuoiggalašvuođa mii {guoskká}${conc,skk-sk|guoská} fámuid ja árvvuid juolludeami sohkabeliid {gaskas}${conc,sk-skk|gaskkas}. Nissonolbmot {dahkket}¢{conc,hkk-hk|dahket} otne stuorámus oassi {barggu}£{case,acc-loc|barggus} máilmmis, muhto sii eai oamas eanet go 1 proseantta máilmmi {riggodagaid}£{case,acc-loc|riggodagain}. Nissonolbmuid vuoigatvuođat, vejolašvuođat ja friddjavuohta lea garrasit gáržžiduvvon ollu osiin máilmmis. Stuorámus eaŋkilhástalus lea áin veahkaválddálašvuohta nissonolbmuid ja mánáid {vuosttá}¢{conc,stt-st|vuostá}, ja {erenoamážiid}€{w,adj-adv|erenoamážit} lea veahkaváldin soahtedoaimmaid oktavuođain maid mii diehtit gevvet nissoniid {vuosttá}¢{conc,st-stt|vuostá}, muhto mii čuohcá sin bearrašiidda ja báikkálaš servvodahkii. {Eat}£{verb,kongr,number,pl-sg|Ii} ábut vajálduhttit dan nissonbeaivvi!


Sámegiella ja {riektesihkkárvuohta}${vowlat,á-a|riektesihkkarvuohta}

Aili Keskitalo, {NSRa}${acro,suf|NSR} parlamentáralaš jođiheaddji lea smiehtadan leago riektesihkkarvuohta {Sis-Finnmárkus}${conc,rk-rkk|Sis-Finnmárkkus} doarvái buorre sámegielagiidda.

Almmuhuvvon: 07.03.2012

Lei stuora lávki {ovddasguvlui}${cmp,1-2|ovddas guvlui} sámi gillii go riektelágádus {Sis-Finnmárku diggegoddi ásahuvvui}£{case,nom-gen|Sis-Finnmárkku diggegoddi ásahuvvui}, čilge Keskitalo. – Dál lea vejolaš gulahallat diggegottiin sihke sámegillii ja dárogillii, riekteráđđádallamat dulkojuvvojit, ja muhtin háviid leat áššit vuddjojuvvon dušše sámegillii go sihke duopmár, mielduopmárat, áktorat, advokáhtat ja {vihttánat}¢{conc,htt-ht;vowlat,á-a|vihtanat} ja eará berošteaddjit leat sámegielagat. – Dat nanne riektesihkkarvuođa sidjiide {geasa}£{kongr,sg-pl|geaidda} {guoskka}¢{conc,skk-sk;vowlat,a-á|guoská} ášši go sii sáhttet atnit iežaset giela go leat riektelágádusain gulahallamii, dat lea diehttelas, dadjá son.

Maiddái politiija- ja leansmánneossodat lea {geatnegáhtton}${vowc,á-a|geatnegahtton} giellalága mielde go sii barget {siskobealde}${conc,sk-skk|siskkobealde} sámi {giellahálddašanguovllus}£{case,loc-gen|giellahálddašanguovllu}. Keskitalo lea bidjan merkii ahte virgealmmuhusat čájehit ahte sámegiella lea dušše lassigelbbolašvuohta, iige leat {mearkašahtti}${conc,rk-rkk|mearkkašahtti} gelbbolašvuohta dahje gáibádus jus áigu bargat guovlluin gos stuora oassin álbmogis leat sámegielagat. – Maid bargá ossodat {sihkkarastindihte}${cmp,1-2|sihkkarastin dihte} ahte sii oččodit ja váldet vára dan gelbbolašvuođa maid sii dárbbašit vai bearráigehččet sámiid riektesihkkarvuođa, jearrá son. – Lea vuorjašahtti jus ossodat ii beroš eanet {sihkkarastindihtte}${cmp,1-2;conc,htt-ht|sihkkarastin dihte} buori gulahallama dainna servvodagain maid sii {leat bidjon bálvalit}¢{conc,dj-ddj|leat biddjon bálvalit}.

{NSRa}${acro,suf|NSR} jođiheaddji vásiha ahte lea {unnan}${vowlat,a-á|unnán} ipmárdus ahte giella- ja kulturipmárdus lea dehálaš máhttu politiijaossodagas. – NSR evttoha ahte Sámediggi váldá oktavuođa {justisministáriin}${vowlat,á-a|justisministariin} ja Politiijadirektoráhtain {digaštallandihte}${cmp,1-2|digaštallan dihte} movt sáhttá buoridit {riektesihkkárvuođa}${vowlat,á-a|riektesihkkarvuođa} sámi álbmogii ja ovttaskas sápmelažžii mas lea oktavuohta politiijain ja riektevuogádagain, loahpaha Aili Keskitalo.

Giellahálddašanguovlu lea buorre!

{NSRa}${acro,suf|NSR} {sámedikkeáirras}${case,gen-nom|sámediggeáirras} Silje Karine Muotka háliida ahte Sámediggi {guorahalla}${vowlat,a-á|guorahallá} makkár váikkuhusat šaddet suohkanii jus {šadda}${vowlat,a-á|šaddá} mielde sámi {giellahálddašanguovlui}${vowc,mono|giellahálddašanguvlui}.

Almmuhuvvon: 02.03.2012

Muotka háliida dáinna čuvget daid váttisvuođaid maid giellahálddašansuohkanat vásihit daid ruđalaš beliid oktavuođas. – Sámediggi berre oainnusindahkat buot beliid mat gusket go lea mielde sámi giellahálddašanguovllus dakkár {váikkuhusguorahallamin}¢{fin,n-in|váikkuhusguorahallamiin}, dadjá Muotka. – Mun hirpmástuvan sakka jus guorahallan muitala ahte lea eará go dušše positiivvalaš bealit suohkanii leat mielde hálddašanortnegis.

Ollu oktavuođain {dadjo}¢{conc,dj-ddj|daddjo} ahte hálddašansuohkanat eai oaččo doarvái ruđaid nu ahte besset bearráigeahččat iežaset barggu go lea hálddašansuohkan, ja dat galgá dieđusge váldot duođalažžan, dadjá son. – Muhto rehketbihttá lea {čatnon}¢{conc,tn-dn|čadnon} máŋga {dilálašvuhtii}£{case,nom-gen|dilálašvuhtii}, ja daid berre Sámediggi veahkkin bidjat ovdán. Muotka {oaivvilda váikkuhusguorahallan attašii ollislaš gova}¢{vowlat,a-á|oaivvilda váikkuhusguorahallan attášii ollislaš gova} maid giellahálddašanortnet mielddisbuktá báikkálaš servvodahkii.

-Mii leat {máŋgemuš}${vowc,á-a;conc,ŋg-ŋ|maŋemuš} áiggiid oaidnán olu digaštallamiid {stuorat}£{infl,comp-pos|stuora} gávpogiin maid giellahálddašanguovllu mielddisbuktá. Ja daid oktavuođas leat digaštallamat mat gusket ekonomalaš váikkuhusaide {bidjon}¢{conc,dj-ddj|biddjon} váttisvuohtan. Muotka joatká: - {Viidáseabbo}${conc,bb-pp;fin,0-t|Viidáseappot} lea maŋŋel suohkanválggaid šaddan áigeguovdil hástalus dat go muhtin hálddašansuohkanat leat digaštallan jus galggašii geassádit sámi giellahálddašanguovllus. – Mun jáhkán buohkat fertejit veahkehit gilvit ipmárdusa dán ortnega birra, muhto maiddái makkár {buori}£{adj,kongr,sg-pl|buriid} váikkuhusaid ortnet addá, leat dehálaš bealit dakkár debáhtain, loahpaha Muotka.



Sámi bearráigeahčču, bagadalli- ja diehtojuohkinorgána

{Sámedikkeáirras}${case,gen-nom|Sámediggeáirras} Trond Are Anti háliida ahte ásahuvvo sámi bearráigeahčču, bagadalli- ja diehtojuohkinorgána

Almmuhuvvon: 01.03.2012

Sámelága giellanjuolggadusaid mielde galget almmolaš bálvalusaid geavaheaddjit sámi giellahálddašanguovlluin hálddašuvvot sámegillii, sihke {čálalažžat}${conc,žž-čč|čálalaččat} ja {njálmmálažžat}${conc,žž-čč|njálmmálaččat}, dadjá Trond Are Anti, ja muittuha ahte Sámediggi juohke jagi juolluda {guovttegielatruđaid}${der,0-vuođa|guovttegielatvuođaruđaid} suohkaniidda ja {fylkasuohkaniidda}${conc,lk-lkk|fylkkasuohkaniidda} mat leat sámi giellahálddašanguovllus. – Mii {NSRas}${acro,suf|NSR:s} ja {Sámealbmot}${vowc,a-á|Sámeálbmot} bellodagas evttohit ahte dál ásahuvvo bearráigeahčči mii galgá čuovvut mielde {guovttegielatruđaid}${der,0-vuođa|guovttegielatvuođaruđaid} geavaheami. – Dakkár bearráigeahčču sáhttá muitalit gosa manne dat 46 miljovnna maid Sámediggi juolludii 2012, dadjá Anti.

{Sámedikkeáirras}${case,gen-nom|Sámediggeáirras} Trond Are Anti evttoha ahte Sámediggi guorahallá ásaheamis dakkár bearráigeahču. – Guorahallan (berre leat sajis čakčamánu dievasčoahkkimii ja {bidjot}¢{conc,dj-ddj|biddjot} ovdán das mas lea mihttun ásahit orgána {2013is}${num,suf|2013:s} mii lea {našunálálaš}${conc,š-ti;vowlat,u-o;vowlat,á-a|nationálalaš} {giellajahk}${typo|giellajahki}.

--

Giellajagi 2013 ektui bargame

Stuora sátni saji ohcá


NSR lea guovvamánu {sámedikkedievasčoahkkimis}${case,gen-nom|sámediggedievasčoahkkimis} ovddidan 9 ođđa ášši mat njuolga dahje muhtin mearrái gusket sámegiela ja makkár vejolašvuođat olbmuin lea {oaččut}¢{conc,čč-žž|oažžut} bálvalusaid iežaset gillii dahje geavahit gielaset iešguđetge {dilalašvuođain}${vowlat,a-á|dilálašvuođain}.

Almmuhuvvon: 01.03.2012

{Našunála}${conc,š-ti;vowlat,u-o|Nationála} giellajahki 2013: NSR háliida bidjat fuomášumi jagi {2013ái}${num,suf|2013:i} mii lea {nášunalalaš}${conc,š-ti;vowlat,u-o|nationálalaš} giellajahki, ja bivdá Sámedikki {sihkarastit}${conc,hk-hkk|sihkkarastit} ahte dát šaddá maid sámi giellajahki gos giellaguovddážat, suohkanat, organisašuvnnat ja institušuvnnat oassálastet.

Sámi {e-girje vuoruheapmi}¢{cmp,2-1|e-girjevuoruheapmi}: NSR háliida ahte sámegiel girjjit {juogaduvvot}£{verb,kongr,inf-pl3|juogaduvvojit} digitálalaččat ja bivdá Sámedikki ovttasbargat sámi lágádusaiguin guorahallat leago vejolaš sámi e-girjjiid vuoruhit {nu}€{w|vai} sáhttá leat válmmas boahtte jagi bušeahttameannudeapmái.

Sámi bearráigeahčči: NSR evttoha ahte ásahuvvo sámi bearráigeahčči, mii doaibmá bearráigeahččun, {bagadallin-}${vowlat,i-a|bagadallan-} ja diehtojuohkinorgánan. Bearráigeahču rolla lea čuovvut mielde movt {guovttegielatruđat}${der,0-vuođa|guovttegielatvuođaruđat} geavahuvvojit Sámelága njuolggadusaid ektui, ja maiddái dieđuid juohkit {sámegiela}¥{sámegiela birra} ja makkár vuoigatvuođat giellageavaheddjiin leat. {NSRas}${acro,suf|NSR:s} lea doaivva ahte dakkár bearráigeahčči boahtá sadjái {našunála}${conc,š-ti;vowlat,u-o|nationála} giellajahkái 2013. Loga eanet dán {bearráigeahčču jurdaga}${cmp,2-1|bearráigeahččojurdaga} birra DÁPPE.

Guorahallat sámi institušuvnnaid giellabálvalusaid: NSR háliida geahččat ahte institušuvnnat mat ruhtaduvvojit Sámedikki {bušeahtta}¢{conc,htt-ht|bušeahta} bokte fállet doarvái buori giellafálaldaga. Jus galgá sáhttit bidjat doaimmaid johtui sidjiide geat {oččot}¢{conc,čč-žž|ožžot} doarjaga háliida NSR guorahallat movt dat institušuvnnat geat ruhtaduvvojit Sámedikki ruđaid bokte, sámegillii doibmet ja fállet bálvalusaid. Movt ja manne jurddahuvvo guorahallat sáhtát lohkat DÁPPE.

Gudnijahttit {mánáidgárddeovdagálliid}${case,gen-nom|mánáidgárdeovdagálliid}: NSR háliida ahte Sámediggi galgá gudnijahttit álggaheddjiid, eaiggádiid ja bargiid geat ledje daid vuosttaš sámegiel mánáidgárddiid ásaheami duogábealde 1970-logus. Dát mánáidgárddit bidje vuođu dan obbalaš fálaldahkii sámegillii ja kultuvrii, ja bearráigehčče giellaseailluheami ja giellaovdáneami. Sámi mánáidgárddit leat dehálaš báikkit gos giellageavaheaddjit lassánit, ja gudnijahttin lea NSR mielas hui heivvolaš 2013 giellajagis.

Sámegiella ja riektesihkkarastin: NSR háliida sihkkarastit riektesihkkarvuođa sámegielagiidda. Berre geahčadit movt vejolašvuohta lea atnit sámegiela ja movt dat lea čanastuvvon riektevuđđui. Leago vejolaš geavahit sámegiela juohke sajis politiija- ja riektevuogádagas ja man bures politiijaetáhta vuoruha sámegiela- ja kulturmáhtu {dego}¥{redun|} dehálaš máhttun. DÁPPE lea {vuđoleabbo}€{w,adj-adv|vuđoleappot} ášši birra.

VIVAT sámegillii: NSR háliida VIVAT sámegillii, heivejuvvon kultuvrralaččat ja {gielalažžat}${conc,žž-čč|gielalaččat}. VIVAT lea Dearvvašvuođadirektoráhta doaibma mii galgá {easttadit}¢{conc,stt-st|eastadit} {iešsorbmema}${case,acc-loc|iešsorbmemis}.

Giellahálddašansuohkaniid váikkuhusguorahallan: NSR háliida ahte {bidjo}¢{conc,dj-ddj|biddjo} johtui váikkuhusguorahallan suohkaniin mat leat siskkobealde sámegiela hálddašanguovllu {čuvgendihte}${cmp,1-2|čuvgen dihte} movt dát váikkuha eanet go sámegielat bálvalusaide. Dakkár guorahallan sáhttá leat mielde čuvget daid ruđalaš váttisvuođa beliid mat vásihuvvojit go lea giellahálddašansuohkan. Loga DÁS eanet.

Sámi boarrásat galget beassat hupmat gielaset: NSR háliida ahte sámediggeráđđi {ságastalla}${vowlat,a-á|ságastallá} Divttasvuona {suohkanin}¢{fin,n-in|suohkaniin} {sihkarastit}${conc,hk-hkk|sihkkarastit} {nu}¥{redun|} ahte sii geat orrot {buohcci-}${vowlat,i-e|buohcce-} ja boarrásiidsiiddas besset gulahallat iežaset eatnigillii maŋŋel go suohkan lea váldán eret giellavirggi institušuvnnas. Loga eanet DÁPPE.