#3.5.10

Oppalaš geahčastat

Girjás Sápmi

Sámi {kultuvrra}£{noun,subj,nomsg,accsg,case|kultuvra} lea vásihan jo logijagiid áigge stuorra nuppástumiid. 1970-logu rájes sápmelašvuohta lea ovdánan ođđa guvlui, mas árbevierru lea ovttastahtton ja suddaduvvon ođđa áiggi váikkuhusaide ja oainnuide. Sápmi lea maŋimuš logijagi áigge hábmen alcces {diđolačat}${adv,conc|diđolaččat} sámi álbmotlaš symbolaid, mat govvidit {sápmelačaid}${noun,conc|sápmelaččaid} oktilašvuođa ođđa máilmmis.

Alitruksesfiskes sámi leavga libarda konfereanssaid ja čoahkkimiid stákkuin. Sápp-Issát, Isak Saba jahkečuođi álggus čállin álbmotlávlla lea boahtán ođđasit atnui, vaikko dainna gilvalitge ođđa {"}${cit|”}álbmotluođit{"}${cit|”}. Historjjás ohcet stuorra sámi dáhpáhusaid ja {mearkašahtti}${adj,conc|mearkkašahtti} sámi olbmuid.

Sámieatnama ovddasteaddjit johtet jahkásaččat virggálaš álgoálbmotkonfereanssain miehtá máilmmi. Sápmelaččain leat dál čieža virggálaš leavgabeaivvi ja álbmotbeaivin lea guovvamánu 6. beaivi. Dat ávvuduvvo vuosttas, jagis 1917 čoahkkanan davviriikkalaš sámečoahkkima gudnin.

Sámi identiteahta olggosbuktin symbolalaš dásis laktása maŋimuš {guovttelogiviđa}${num,conc|guoktelogivihtta} jagi áigge dáhpáhuvvan sámi álbmotlaš {"}‰{cit|”}morráneapmái{"}‰{cit|”}. Dat, ahte nuorra sápmelaččat 1970-logu álggus fuobmágohte sámi árbbiset ja dáistalit dan beales, lei reakšuvdnan guhkes suddadanprosessii. Soahte- ja ođđasithuksenáigi, {geaidnofierbmádaga}${noun,conc|geaidnofierpmádaga} ja diehtojuohkindiliid buorráneapmi, dábiid nuppástuvvan, skuvlalágádus - buot lei dáhpáhuvvan váldoálbmoga ovdagovaid ja árvvuid mielde.

Nuorra sámi skuvlejuvvon luohká {guovddáš ulbmilin}¥{noun,cmp|guovddášulbmilin} lei gitta álggu rájes hukset oktavuođa árbevieru ja dálá áiggi, boares eallinoainnuid ja {moderna}${adj,vowc|modearna} servodaga váikkuhusaid gaskii. Ođđa oassálastinhámit riegádedje johtilit: ođđalágan sámi {politihkká}${noun,a|politihkka}, sámi diehtojuohkin ja sámi dáidda. Stuorámus jorggáldagat politihkalaš-kultuvrralaš historjjás ledje Álaheaieanu dulvadeami vuostálastimii {laktasan}${verb,á|laktásan} stuimmit 1980-logu doadjimis. Dat virkkosmahtii sámi kultuvrra ja dagahii mearkkašahtti nuppástusaid Norgga sámepolitihkkii.

Vaikke ođđa lágat ja {sámepolihkalaš}${adj,typo|sámepolitihkalaš} diđolašvuohta leat bajidan sámi kultuvrra árvvusatnima, de dilli lea árgabeaivve dásis ruossalassii. Sámi kultuvra lea juohkásan njealji stáhta sisa, {ja dan eai}¥{clause,negfoc|eaige dan} suddje nana ja čielga ráját. Sámegiella gáibida velá gievrrat sajádaga. Suddadanmuddu, mii álggii sođiid maŋŋá, buvttii máŋgga sápmelažžii heajos iešdovddu, masa čuohcci váttisvuođat hehttejit ainge ovdamearkka dihte jurddašanvuogi sámegielas.

Rájáin rihkkojuvvon {álbmot}‰{punct|álbmot.} Sápmelaččat leat Eurohpa Uniovnna siste áidna álgoálbmogin meroštallon etnihkalaš joavku. Sii leat maiddái njealji stáhta siste orru veahádat, mas lea iežas giella ja kultuvra. Sápmelaččaid mearri lea rehkenastinvuogi mielde 60 000 - 100 000 olbmo. Sápmelaččaid orrunguovlu, Sápmi ollá Gaska-Norggas ja {-Ruotas}${prop,ascii|-Ruoŧas} Suoma davvioasi badjel gitta Guoládatnjárgii.

Eanaš sápmelaččat, sullii 40 000 - 45 000, orrot Norgga stáhta siste, bealli sis Finnmárkkus. Ruoŧas sápmelaččat leat 15 000 - 25 000, Suomas badjel 6000 ja Ruošša bealde sullii 2000. Suomas, Ruoŧas ja Norggas sápmelaččat válljejit válggain iešguđet riikkas Sámedikki, mas lea ráđđeaddi sajádat.

Suoma sápmelaččain sullii 4000 orrot {sápmelačaid}${noun,conc|sápmelaččaid} ruovttuguovllus, masa gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat sihke Soađegili gieldda davvioassi. Guovlu lea 35 000 {njealjahaskilomehtera}${noun,svow|njealjehaskilomehtera} sturrosaš. Dasa gullá earenoamáš nuortalašguovlu, gos orrot nuppi máilmmisoađi maŋŋá Supmii fárren nuortalaččat. {Goalmmátoassi}${noun,notcmp|Goalmmát oassi} guovllu buot ássiin leat sápmelaččat. Ain ovdal nuppi {máilmmesoađi}${noun,cmp,svow|máilmmisoađi} sii ledje sullii bealli olmmošlogus. Ohcejoga gielddas sápmelaččat leat eanetlohkun, eará sajiin unnitlohkun.

Suomas, Norggas ja Ruoŧas sápmelažžan lea árbevirolaččat meroštallon olmmoš, guhte atná iežas sápmelažžan ja geasa sámegiella lea juogo eatnigiella dahjege unnimustá okta su vánhemiin dahjege okta ádjáin/áhkuin lea hállan sámegiela eatnigiellan. {Deaŧálaš}${adj,a|Deaŧalaš} lea sohkaduogáš, oktavuohta sámegillii ja dan bokte kultuvrii sihke dovdu sápmelašvuođas.

Badjel bealli sápmelaččain hállá sámegiela. Sámegielat leat máŋggat, eaige sierra {giellajovkkuide}${noun,vowc|giellajoavkkuide} gulli sápmelaččat ádde nubbi nuppi. Suomas, Norggas ja Ruoŧas váldogiellan lea davvisámegiella. Suomas ja Norggas lea ásahuvvon {sámigiellaláhka}${noun,cmp,svow|sámegiellaláhka}, man geažil sámegielain lea vejolaš gulahallat eiseválddiin.

Sápmelaš - lappalainen

Namahus sápmelaš lea etnihkalaš meroštallan, mii čujuha sápmelaččaid oidnui iežaset birra dakkár sámi kultuvrra lahttun, mii lea {earálagan}${adj,á|earálágan} go váldokultuvra. Dat cealká iežas eret namahusas lappalainen (lapp), man {olggobeal}${noun,svow|olggobeale} olbmot leat addán. Dat lea {dadjanvuogi}£{noun,spred,nomsg,gensg,case|dadjanvuohki}, man sápmelaččat jurddašit riegádan guhkes soardinproseassa áigge ja mii lea menddo báidnašuvvan dahjege loavkašuhtti. Suomagillii tearbma lappilainen oaivvilda Lappi leana ássi das fuolakeahttá, leago son sápmelaš vai suopmelaš.

Sápmelaččat-sátni lea suomagielas viehka ođas, dat váldui atnui easkka 1900-logu {álgogeahčen}${adv,conc|álggogeahčen}. Sámegielat tearbman dat lea goittotge don dološ suopmelaš-ugralaš sátni, mas maiddái suopmelaččaid namahus álgoálggus lea gárggiidan (navdo, ahte sápmelaš -hámálaš). Boares áššebáhpáriin ja girjjálašvuođas tearbma lappalainen geavahuvvo dakkár olbmo namahussan, geain lei sámi ealáhusvuohki - namalassii boazodoallu, meahccebivdu ja guolástus - {daid}£{dem,attr,locpl,genpl,case|dain} guovlluin maid son bissovaččat oamastii ja main son mávssii eanavearu stáhtii.

{Sápmelačaid}${noun,conc|Sápmelaččaid} juohku

{Sápmelačaid}${noun,conc|Sápmelaččaid} guoski boares girjjálašvuođas leat máŋggalágan namahusat, nugo meahccesápmelaččat, badjesápmelaččat, johkasápmelaččat ja nuortasápmelaččat. Luohkkájuogut leat ávkkálaččat, muhto daid ii galgga seaguhit gaskaneaset. Gielalaš, eatnandieđalaš, ekologalaš, historjjálaš dahjege ealáhuslaš luohkkájuogut eai soaba gaskaneaset. Galgá maiddái muitit, ahte sođiid maŋŋá oassi luohkkájuoguin boarásmuvai, go dilit nuppástuvve ja ovddeš dovdomearkkat seahkanišgohte. Árbevirolaš ealáhusaid oassi lea sakka unnon, go fas gávpe- ja bálvalanealáhusaid oassi sturron.

Oalle dábálaš oaidnu lea dat, ahte sápmelaččat leat leamašan ja leat velge badjeolbmot, boazo- dahjege duottarsápmelaččat. Duohtavuohta lea ahte, ovdamearkka dihte Suoma bealde gaskameari mielde juohke viđát sápmelaš oamasta bohccuid, ja sisge buohkaid váldoealáhussan ii leat boazodoallu. Badjedilli leamašan mihtilmas oppa kultuvrii das fuolakeahttá, ahte dat ealáhussan lea historjjálaččat oalle nuorra, {"}‰{cit|”}easkka{"}‰{cit|”} {ovdanišgoahtán}${verb,á|ovdánišgoahtán} 1500-logus. Go meroštallá eallinvuogi mielde, de stuorámus sámi joavku lea Jiekŋameara rittu {mearrasápmelačat}${noun,conc|mearrasápmelaččat}: sii leat measta bealli buot sámiin. Boazodoalus lea sin eallinvuogis oalle unna mearkkašupmi. Mearrasápmelaččat leat dušše Norgga bealde. Mearrasámegiella lea okta davvisámegiela suopmaniin.

Historjjálaš teavsttain geavahuvvo namahus meahccesámi kultuvra, mii lea {boarrasut}${adj,á|boarrásut} go badjedilli. Namahussan dat čatnašuvvá {aivvetge}${adv,con|aivvege} luonddubirrasii ja eallinvuohkái. Dat mearkkaša lotnolasdoalu, mas meahccebivdu, guolásteapmi ja čoaggin sihke maŋŋelis uhca boazodoallu ovttas ráhkadit ealáhuslági vuođu. Meahccesápmelaš kulturbire lea ollán Gaska-Skandinavia goahccevuovdeavádagas gitta Guoládaga vuovde- ja jávreguovlluide. Ealáhusjoavkojuogu lassin dehálaš luohkkájuohku vuođđuduvvá gillii. Sámegiella {juohkášuvvá}${verb,a|juohkašuvvá} dán áigge logi váldogillii, main leat iežaset suopmanat. Sáhttit duođaige hállat sierra gielain: sullii duhát jagi áigge vuođđosámegiela suopmanat leat earránan nubbi nuppiin nu sakka, ahte ovdamearkan davvisámegiela hállit eai ádde váttisvuođaid haga nuortalaš- dahjege anárašgiela.

Guovllu dáfus {viiddimus}${adj,mix|viidámus} giellajoavku lea davvisámegiella, man suopmaniid hállet nu Deanu johkasápmelaččat, Guovdageainnu ja Eanodaga sápmelaččat go {Davvi-Ruota}${prop,ascii|Davvi-Ruoŧa} {sapmelaččatge}${noun,á|sápmelaččatge}. Das lea maiddái nannoseamos girjegiella, vaikke lulli- ja {julevságielas}${noun,typo|julevsámegielas} sihke anáraš- ja nuortalašgielas leat maiddái iežaset girjegielat. Gielalaš juogu mielde Suomas leat golbma váldojoavkku: anárašgiela, nuortalašgiela ja davvisámegiela hállit.

Sámi kultuvrra čatnašupmi {lundui}‰{punct|lundui.} Sámi kultuvrra vuođđun lea leamašan álot luondu. Dat leamašan sihke ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš kultuvrra vuođđun. Dat lea maiddái sámi kultuvrra sierra mihtilmasvuohta go veardida industriála kultuvrii dahjege dáloniid eanandoallokultuvrraide. Luondu ii leat goittotge {ovttabealálačat}${adv,conc|ovttabealálaččat} mearridan eallineavttuid. Sámi kultuvra lea oppa áigge vuogáiduvvan luonddubirrasii. Servodat, man olbmot leat ráhkadan, lea addán luonddubirrasii {"}‰{cit|”}kultuvrralaš steampala{"}‰{cit|”}.

Sámi kultuvrra siskkáldas erohusat vuođđuduvvet Davvi-Fennoskandia lundui. Sápmelaččaid ássanguovllu sierra duovdagat leat luonddueanadagaid beales {earálaganat}${adj,á|earáláganat} gaskaneaset. Viiddes davviguovllu goahccevuovdeavádat ollá Ruoŧa ja Suoma Lappi leanaid čađa gitta Guoládahkii. Ássanguovllu davvioasis lea riddoguovlu, mii ollá Atlántii ja Jiekŋamerrii. Goahccevuovdeavádaga ja rittu gaskii báhcá duottarguovlu, mii datge nuppástuvvá vuollegis eatnamiin gitta Giellasa ceakko várrin.

Sierralágan eanadattiippat leat riegádahttán nuppe dáfus sierralágan ealáhusaid, nuppe dáfus hábmen lunddolaš rádjaavádagaid kulturjoavkkuid gaskii. Erohusaid, maid kulturráját leat hábmen, sáhttá oaidnit dán áigge ealáhusaid, giela ja ávnnaslaš kultuvrra mihtilmasvuođain. Buot giellajoavkkuide oktasažžan leat leamašan goittotge eallinvuogi vuogáiduvvan luonddu jahkodatgirdui ja báikkálaš luonddubirrasii.

Sámiguovllu luondu lea diliidis beales vátnašattot ja galmmas, nu ahte eará ealáhusat go luondduealáhusat eai leat sáhttán dáhkidit olbmui eallinvejolašvuođaid. Sápmelaččat leat ovddidan dáiddu birget bures oallege guorba diliin ja guovlluin, main eará olbmot eai leat sáhttán doaibmat. Namuhuvvon eallinvuohki ii leat {sáhttan}${verb,á|sáhttán} goittotge ealihit menddo stuorra álbmoga, {nuppeláhkai}${adv,notcmp|nuppe láhkai} go eanadoallu. Danin sápmelaččaid mearri lea bisson álot viehka uhccin.

Sápmelaš eallinvuohki lea vuođđuduvvan dássedettolaš oktavuhtii luondduin. Olbmot leat geavahan birrasa seastevaččat. Luonddu nuppástuhttin, ovdamearkka dihte čuohppamat ja dulvadeamit, leamašan hárvenaččat sápmelaččaide. Go servodagat sturro, de olbmot sáhtte gártat stajidit juoba bivdduin luonddu. Dánu geavai goddebivddus gaskaáiggis, ja vejolaččat fáles- ja njuorjjobivddus ovdalis ruovdeáiggis.

Čatnašupmi lundui oidnui luondduálbmoga oskkus, man mielde máilmmi lei vuoiŋŋaid čađa deavdán duođalašvuohta. Olbmo ealáhusat sáhtte lihkosmuvvat dušše oktasašbargguin luonddufámuiguin. Olbmot fáruhedje vahágahttimis luonddu, daningo dat livččii mearkkašan {seahkeneami}${noun,svow|seahkaneami} Ipmila dujiide. Lundui čatnasan álbmoga osku lei {syklalaš}${noun,mix|psyhkalaš}, jahkodatgirdui ja eallima molsašuddamii čatnašuvvan.

Luonddu iešvuođaid dárkkes dovdan lei dat vuođđoeaktu, mainna olbmo doaimmat ledje heivehuvvon luonddu vuođđobuvttadeapmái muttágin. Jahkodatgierdu ja lotnolasealáhusat leat leamašan eallima vuođđun. Jahkodatgierdu ii leat soaittáhaga veagas ja passiivvalaš, muhto sámi servodat, siidaortnet lei bures organiserejuvvon.

Sápmelaččat leat heivehan maiddái luonddu iežas ulbmiliidda. Sii leat váldán atnui oalle geavatlaččat ođđa teknihka, seammá go ođđa ealáhusaidge, ovdamearkka dihte boazo-, sávza- ja gáicadoalu. Servodaga nuppástuvvama leat maiddái sáhttán dagahit kriissat. Dat leat leamašan luondduroasut, nugo meahci valji nohkan dahjege olbmuid meari stuorrun ássanguovlluin, dahjege ovdamearkka dihte stajidanbivdu, mii duššadii goddenáli. Kriissat dolvo ođđa vuogáiduvvamii. Ovdamearkka dihte goddenáli nohkan doalvvui boazodoalu riegádeapmái.

Eanandoallokultuvrii gulli figgamuš stivret luonddu lei ruossalagaid árbevirolaš sámi oainnuin. {Teknihkalaš-industirála}${adj,typo|Teknihkalaš-industriála} kultuvrra leavvan {sámeguvlui}${noun,cmp,svow|sámiguvlui} lei dagahan lohkameahttun váttisvuođaid. Vuovdedoallu, čáhcefámu huksenbarggut, ruvkedoaimmat sihke áhpásmahttin- ja luonddusuodjalandárbbut leat gilvaleaddji luonddugeavaheaddjit, maidda unna álbmoga dárbbut gártet vuollánit.

Aiddo dán geažil {sámeguovllu}${noun,cmp,svow|sámiguovllu} boahttevuohta čatnašuvvá gažaldahkii davviguovllu eatnamiid ja {čážiid}${noun,conc|čáziid} oamasteamis. Sápmelaččaide luondu lea leamašan ođasmahttinbuvtta, man {olggobeal}${noun,svow|olggobeale} olbmot leat váldán háldoseaset, sápmelaččaid mielas {ákkáiguin}${noun,a|ákkaiguin}, mat eai doala juridihkalaččat. Sápmelaččat leat dan mielas, ahte dássedeattu luonddu ja olbmo gaskii lea vejolaš máhcahit dušše máhccamiin dán árbevirolaš dihtui, masa boares sápmelaš servodaga eallinvuohki vuođđuduvai.

Sámi govvádusaid árbevierru

Sápmelaččat leat vissásitge okta dain álbmogiin máilmmis, main lea čállojuvvon eanemusat girjjálašvuođas. Govvádusaide sápmelaččaid duođalaš diliin lea váikkuhan olu girječálli kultuvrralaš ja servodatlaš duogáš. Girjjálašvuođa Sápmi/Lappi/Lapland ja lappalainen/lapp leamašan doahpagat, main lea iežas historjjá ja jurddahistorjjálaš árbevierru ja doahpagat. Daid eksisteansa lea vuođđuduvvan viehka guhkás {"}‰{cit|”}lulli{"}‰{cit|”} dárbbuide.

Álggu rájes diđolašvuohta ja myhtat seahkanedje ja čohkiidedje Sápmái (Lappi/Lapland) guoski girjjálašvuođas. Juo Tacitus govvádus lei šaddan {klišen}${noun,vow|klišean}, maid áigebaji čállit geavahedje go govvidedje luođuálbmogiid. Fennit ledje primitiiva meahccebivdit, muhto {lihkolačat}${adj,conc|lihkolaččat} {oktageardánisvuođasteaset}${noun,mix|oktageardánvuođasteaset}, daningo sii eai dárbbašan bivastuddat eanandoallobargguin. {Boarraseamos}${adj,á|Boarráseamos} sámiid govvideaddjiide gullet maiddái {Prokopius}${prop,vow|Prokopios} ja Jordanes (jagis 550), Paulus Diaconus (795), dáža Ottar (894), Adam Bremenilaš (1070) ja Saxo Grammaticus (1200).

Sii bukte ovdan govvádusaineaset ođđa {detáljjaid}${noun,conc|detáljaid}: sápmelaččat ledje {čuoigit ,}‰{notspace|čuoigit,} sii orro guovlluin, gos beaivváš ii luoitán ihkku, sii ledje fámolaš noaiddástallit. Dátge nannejedje gova, mii lei dakka ovdal. Dihto myhtalaš, máŋgii ártegis oainnut geardduhuvvojedje girjjis nubbái ja go dát dáhpáhuvai ođđasit ain ođđasit, de nannii oainnu. Duođalaš áicagat sáhttet dulkojuvvot boastut ja dain riegáda myhta, mii doalvu ođđa myhtaide.

Ođđa, juoba revolutionára diehtodulvvi Sámis mearkkašii Olaus Magnus Gothusa 1500-logu {beallemuttos}${noun,svow|beallemuttus}. Nuppe gežiid go su ovddasmannit, Olaus Magnus vuođđudii govvádusaidis oassin juoba persovnnalaš vásáhusaide, leihan son ieš johtán gitta Durdnosa rájes. Maiddái ođđa diđolašvuohta davviguovlluin gávdnogođii, go hálddahuslaš ja vuoiŋŋalaš doaibma leavvagođii. Johannes Schefferusa klassihkalaš-girji jagis 1673 lei vuosttas {monografia}${noun,mix|monografiija}, mii gieđahalai sápmelaččaid ja gullá juo čielgasit dieđalaš jurddašeami vuollai.

1600-logu rájes Sámis johte eanet ain eanet dutkit, eiseválddit ja turisttat, geat barggus dahjege mátkkošteami lassin čálle vásáhusaideaset ja oainnuideaset. Galledemiide ledje máŋggat sivat. {Boarrasut}${adj,á|Boarrásut} áiggiin gávpealbmát figge gávdnat gálvvuid ja ođđa geinnodagaid, dasto báhpat figge lebbet oskkuset ja čoaggit ruđa, 1600-logu loahpageaže rájes dieđalaš sáhkaváibmilvuohta ja eksotihka ohcan dolvo Sápmái, ja dan čuovui ulbmil davviguovllu luondduriggodagaid geavaheamis, man ákkastalle diehtagiin.

Girjjálašvuođa mearri Sámis stuorui 1700-logu loahpageahčen njuolgut dulvin. Dan sáhttá juohkit oainnus beales roavvát guovtti luohkkái, mat leat seilon gitta otná rádjai. Aitosaš mátkegirjjálašvuohta viidánii 1700-logu čuvgehusa ja earenoamážit romantihka mielde, dalle olgoriikka mátkkošteaddjit johte olus Sámis geahččamin Eurohpa doppimus {periferia}${noun,mix|periferiija} eallinvuogi ja dan eksohtalaš luondduálbmoga. Sis lei čielgasit {olggobeal}${noun,svow|olggobeale} oaidnu.

Nubbin boares Sámi girjjálašvuođa váldosuorgin ledje áššedovdiid dahjege Sámis orron {virgealbmáid čállán čilgehusat}£{verb,det,actio,prfprc,infl|virgealbmáid čállin čilgehusat}, relašuvnnat, dahjege govvádusat (beskrifningar). Dánu čálle dávjá báhpat, geat ledje Sámi vuosttas čuvggiidan {olbmuid}£{noun,spred,nompl,accpl,case|olbmot}. Sii ledje hárjánan sártniid ráhkadettiin sátnegeavaheapmái ja sin luonddudieđalaš dahjege sosiálalaš astoáiggebuđaldusaide dávjá {laktasii}${verb,á|laktásii} muituimerkejumi dárbu. Áššedovdiid govvádusat vuođđuduvve dávjá systemáhtalaš ráhkadusa ala.

Go ođđaássan leavai beaktilit davás 1700-logus, de Sámi govvádusat nuppástuvve, mii váikkuhii sakka gitta 1900-logu rádjai. Eanandoallu deattuhuvvogođii ja biddjui {vuostálágaid}${adv,a|vuostálagaid} sámegovvádusaiguin. Áššedovdiid ovdanbuktojumiin addui olluge sadji Sámi ekonomalaš vejolašvuođaid suokkardallamii, muhto maiddái {olggobeal}${noun,svow|olggobeale} mátkkošteaddjit buktigohte ovdan {aivvetge}${adv,con|aivvege} eanandoalu mearkkašumi ealáhusaid vuođđun maiddái Sámis.

1800-logu áigge mátkkošteaddjiid, áššedovdiid ja maiddái eiseválddiid namalassii eanandoalliid bajásgeahččan nuppástuvvagođii čalmmehis gaivámin dušše dasa, ahte eanandoallu dahká ávdugassan davviguovlluin. Dan atnigohte nággárit áidna rivttes ealáhussan maiddái Sámis, vaikke dat čájehii iežas dávjá buot fuonimus molssaeaktun. Ođđaássiid diliid govvádusain geardduhuvvojedje váidalusat das, ahte eanandoallu Sámis orru leamen bistevaš oaivvi dáhkun seaidnái. Beroštumi čuozáhahkan badjánage eanandoalliid sitkatvuohta.

1800-logus áššedovdiid govvádusain badjánedje guovddážii dieđalaš girjjit, ja dihto mystalašvuohta sápmelaččaid birra jávkagođii. Máŋggat myhtat, nugo govva vigiheamet álgoálgosaš ja geafes, vaikke lihkolaččat eahpečuvgehuvvon álbmogis, goittotge seilo. Datge deattuhedje ruossalasvuođaid luonddudili ja {"}‰{cit|”}ovdánan{"}‰{cit|”} kultuvrra gaskkas, mii bođii ovdan earenoamážit čalbmáičuohcci vugiin Norgga ja {Ruota}${prop,ascii|Ruoŧa} dieđalaš ságastallamiin 1800-logu beallemuttu maŋŋá.

Sápmelaččaid historjá

Sápmelaččaid historjá ollá jahkeduháhiid duohkai. Dat ii leat goittotge álot bisson seammaláganin, muhto vásihan stuorrage doajáhagaid. Sápmelaččat leat gártan vuogáiduvvat nu luonddudiliide go olgguldas deattuidege. Sápmelaččaid vuoigatvuođat iežaset guovlluid hálddašeapmái heite leamen fámus maŋimustá 1700-logus. Olgguldas deaddu doalvvui goittotge mieđaid mieđaid sápmelaččaid oktasašbarggu ovdáneapmái.

Sápmelaččat leat daid olbmuid maŋisboahttit, geat orro Davvi-Fennoskandias dalánaga jiekŋabaji maŋŋá sullii 10 000 jagi áigi. Etnihkalaš sápmelašvuođas sáhttit hállat easkka dalle, go sámegiella riegádii suopmelaš-ugralaš giellaoktavuođa jávkama maŋŋá. Almmolaš oainnu mielde dat dáhpáhuvai maŋimustá 2. jahkeduháhis oKr. Sivvan dasa lei ealáhusaid sierraneapmi ja das vuolgán kultuvrra nuppástuvvan. Suoma riddoguovllu álbmot válddii atnui ng. veahčerákšokultuvrra ja dan {fáro}¢{pp,svow|fáru} {bohte}£{verb,fin,sg3prs,pl3prs,kongr|bođii} eanandoallu ja gievra oarjeguovllu (germánalaš) váikkuhusat.

Dan sadjái siseatnama ássit seailluhedje eallinvugiideaset, mat vuođđuduvve bivdui. Oktanaga go nuortaguovlluid váikkuhusat olle siseatnama ássiid rádjai, de sii seammás earránedje {"}‰{cit|”}suopmelaččain{"}‰{cit|”}, geaid giella ja genaárbi oaččui ollu indoeurohpalaš váikkuhusaid. Maŋimustá 1. jahkeduháhis sámegiella lei sierra giellahápmi, dan hálli álbmot leavai oppa Davvi-Fennoskandia guvlui.

Sápmelaččaid ({boarraseamos}${adj,á|boarráseamos} gálduin {"}‰{cit|”}fenni{"}‰{cit|”} dahjege {"}‰{cit|”}skritifinni{"}‰{cit|”}, 1200-logu rájes {"}‰{cit|”}lappalaiset{"}‰{cit|”}) ássanguovlu ja lávdanviidodat ledje viidásepmosat áigelogu álggu báliin gitta 1000-lohkui. Sápmelaččat orro Ladogas gitta Jiekŋameara rittuide ja {Gaska-Skandinavias}${prop,á|Gaska-Skandinávias} gitta Vienameara rittuide. Earret máttaoarje- ja máttarittuid oppa dálá Suoma guovlu lei sápmelaččaid ássanguovlu. Suopmelaš ođđaássiid deattu geažil sápmelaš ássan suttai goittotge johtilit oktii nu, ahte 1500-logus sápmelaččat eai šat gávdnon {mátta Suomas}¥{prop,mix|Mátta-Suomas}.

Sápmelaččat leat leamašan váldooasis bivdoálbmot, man eallinvuohki vuođđuduvai duháhiid jagiid lotnolasealáhusaide. Goddebivdu lei gitta 1500-logu rádjai bures gánnáhahtti ealáhus, man buktagiid vuovdaledje gitta {Gaska-Eurohpa}${prop,á|Gaska-Eurohpá} rádjai. Lotnolasdoalus jahkodatgirdui gulai maiddái guolástus nu meara alde go jogain ja jávrriinge, lodden, murjen ja čoaggin. Meahccesápmelaš servodat lea bures organiserejuvvon: vuođđoovttadahkan ledje bearrašiin dahjege sogain šaddan siiddat, maid fierpmádat {govčai}${verb,conc|govččai} oppa Davvi-Fennoskandia.

Olbmot leat sáhttán bargat juo jahkeduháhiid smávva boazodoaluin, masa gulai vuojána ja vuođgŋinbohcco geavaheapmi ja maiddái bohcco bahčin. Dan sadjái viiddes boazodoallu bohciidii dálá dieđu mielde easkka 1500- ja 1600-logus. Njuolgut stajideapmin šaddan bivdu geahpedii gottiid meari, ja go guohtoneatnamat báhce guorusin, de boazodoallu lei jierbmámus vuohki joatkit boares ealáhusa. Boazodoalliid earenoamáš dáidun ja diehtun sirdašuvve gotti dovdamuš, namahusat ja teknihkka.

Boazodoallu mearridišgođii eallinvuogi, mii šattai johtti ({nomadalaš}${adj,á|nomádalaš}) eallinvuohkin: badjeolbmot johte bearrašiiguin dahje fulkkiiguin ealuideasetguin. Ealuid lassáneapmi nuppástuhtii boazodoalu váldobargun, masa eará ealáhusat doibme lassiealáhussan. Boazodoallu viidánii fámolaččat: eana váldui atnui {guohtoeatnamin}${noun,typo|guohtuneatnamin}, ja vai siiddat besse seastit guohtoneatnamiid, de dat johte guhkesge mátkkiid vuovdeguovlluid ja rittu gaskasaš duoddariin. Dan mielde maiddái árbevirolaš siida, man vuođđun lei leamašan jahkodatgierdu viehka unna guovllus, nuppástuvai guhkedáleš avvin.

Sámi servodat gárttai earenoamážit 1500-logu rájes maiddái olggobealde vuolggahuvvon nuppástusaid sisa. Davviriikkat figge fidnet iežaset davviguovlluid riikkaset stáđis oassin. Dat dáhpáhuvai golmma guovddášvugiin. Vuolggahusbargguin figge riikkat čujuhit iežaset oamasteami davvin. Riikkat dorjo davás ođasásahusa, ná riikkat figge dorvvastit bissovaš ássama. Servodatlaš hálduiváldima vehkiin duddejuvvui boares sámi servodathápmi davviriikkaid hálddahusortnegiin.

Dološ {sámeguovllut}${noun,cmp,svow|sámiguovllut} juhkkojedje mieđaid mieđaid maiddái {rádjaortnemiid}${noun,conc|rádjaordnemiid} vuođul. Vuosttas soahpamušat ledje dahkkon juo 1200- ja 1300-logus, muhto vuosttas čielga rádjá davvin lei Teusinaráfi rádjá jagis 1595. {Ruota}${prop,ascii|Ruoŧa} ja Ruošša gaskasaš rádjegeassin juohkigođii dan rájes sápmelaččaid nuorta- ja oarjeguovllu kulturbiriide. Maŋit {váldegottirádjá}${noun,cmp,gensg,nomsg|váldegodderádjá} Gilbbesjávrris gitta Golmmešoaivái meroštallui jagi 1751 Strömstada soahpamušas. Dasa gulai sierra soahpamuš, Sámekodisilla, mas sápmelaččaid boares vuoigatvuođat dovddastuvvojedje, earet eará vuoigatvuohta rasttildit riikkarájáid. Jagis 1852 rádjá goittotge giddejuvvui. Jagis 1889 giddejuvvui maiddái Ruošša ja {Ruota}${prop,ascii|Ruoŧa} rádjá, mii manai {Durdnoseanu}${prop,mix|Duortnoseanu} mielde. Maŋimuš {sámeguovllu}${noun,cmp,svow|sámiguovllu} guoski rádjá meroštallui jagis 1944 Suoma ja Sovjetlihtu gaskkas.

Go ođđaássan davás ahtanušai 1800-logus, de stáhtat ovddidišgohte diđolaš politihka vehkiin váldoálbmoga ovdduid. Sápmelaččain eai lean šat sierra vuoigatvuođat. Doaibmabijut nuppástuvve earenoamážit Norggas {njuolggo assimilašuvdnan}¥{noun,cmp|njuolggoassimilašuvdnan}, ng. dáruiduhttinpolitihkkan, man dorjo eiseválddiid sosiáladarwinisttalaš oainnut. Sii figge nuppástuhttit láhkaásaheami vehkiin sámi kultuvrra norgalaš ideálaid mielde. Suddadanpolitihkka čađahuvvui velá 50-logus.

Dalle go váldoálbmoga čárvvát nanosmuvve ja sápmelaččaid eallindilit gáržo, de sápmelaččat áddegohte čearddalaš oktasašbarggu mearkkašumi. Sápmelaččat morránišgohte etnalaččat ja čearddalaččat 1800-logu loahpageahčen Norgga ja {Ruota}${prop,ascii|Ruoŧa} bealde, gos riegádedje báikkálaš sámesearvvit ja vuosttas sámi diehtojuohkingaskaoamit. Maiddái oktasašbargu rájáid rastá vulggii johtui. Dat doalvvui jagis 1917 sámi riikkačoahkkimii Troandimis, Norgga bealde.

Oktasašbargu buorránii nuppi {máilmmesoađi}${noun,cmp,svow|máilmmisoađi} maŋŋá. Jagis 1953 dollojuvvui Ruoŧa Johkamohkis Sámiid vuosttas konfereansa, mii deattuhii sápmelaččaid vuoigatvuođaid sihke luondduváriide ja giellaseaset. Jurddašuvvo, ahte aitosaš sámi kultuvrra {"}‰{cit|”}renesánsa{"}‰{cit|”} lea álgán 1960-logu loahpageahčen. Das {šaddagohte}£{verb,fin,sg3prs,pl3prs,kongr|šaddagođii} ođđalágan sámepolitihkka, diehtojuohkingaskaoamit ja dáidda.