#27.04.10

Sámi allaskuvlla dutkanossodaga {historja}${vowlat,a-á|historjá}


25.03.2008

Sámi Instituhtta ásahuvvui jagis 1973 Guovdageidnui, Norgii, dutkan- ja álbmotkultuvrralaš ásahussan. Sámi Instituhtta lei sámi dutkanásahus, mii 2005 laktojuvvui Sámi allaskuvlii. Sámi allaskuvlla dutkama ulbmil lea nannet ja ovddidit sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima.

{Historja}${vowlat,a-á|Historjá}

Badjel 30 jagi

Instituhtta {vuoððuduvvui}${conc,ðð-đđ|vuođđuduvvui} jagis 1973 dutkan- ja oppalaš kultuvrralaš ásahussan ja oassin Davviriikkaid {Ministtarráði}${conc,ð-đ|Ministtarráđi} organisašuvnnas. {Daði}${conc,ð-đ|Dađi} mielde rievdaduvvui SI váldodoaibma sámi dutkama beallái. Dál leat {SIs}${acro,suf|SI:s} sullii guoktelogi {dutkki}${conc,tkk-tk|dutki} geat {čaðahit}${conc,ð-đ|čađahit} dutkanprošeavttaid sámi giela, servodat- ja riekte-dutkamis. Dutkan {čaðahuvvo}${conc,ð-đ|čađahuvvo} ovttasbargguin eará dutkan- ja oahpahusásahusaiguin ja mas lea buotsámi ja riikkaidgaskasaš vuolggasadji.

Sámi dutkamis lea dehálaš mearkkašupmi sámi servodagaid boahtteáiggi ovddideamis. Juohke eamiálbmotservodat dárbbaša hukset iežaset máhtu ja {gelbbolašvuoða}${conc,ð-đ|gelbbolašvuođa}. Okta dehálaš mihttomearri Instituhtas lea ahte leat mielde ovddideame riikkaidgaskasaš eamiálbmot-dutkama.

Gielladutkan

Sámi {Insituhtas}${typo|Instituhtas} lea sámegiela atnin dutkamis guovddážis. Instituhta gielladutkamis dutkojuvvo giela vuogádat (lingvisttalaš vuogádat) ja giela atnima eavttut. Sosiolingvisttalaš dutkanprošeavttat addet dakkár {dieðuid}${conc,ð-đ|dieđuid} ja máhtuid mat leat ávkkálaččat vai buoremusat sáhttá láhčit sámegiela atnima dili servodagas.

Riektedutkan

Instituhta riektedutkamis lea leamašan mihttomearrin guorahallat sámiid historjjálaš ja dálá rivttiid. Instituhtta lea vuoruhan {vuoigatvuoðadutkama}${conc,ð-đ|vuoigatvuođadutkama} eatnamiidda ja {čážiide}${conc,ž-z|čáziide} dannego {iešguðetlágán}${conc,ð-đ|iešguđetlágán} sisabahkken sámi guovlluide lea lassánan. Riektedutkamis dutkojuvvojit riikkaidgaskasaš álbmotrievttit, sámiid rievttit ja {riektehistorja}${vowlat,a-á|riektehistorjá}.

Servodatdutkan

Instituhta servodatdutkamis dutkojuvvojit sámiid servodateallima {sosiala}${vowc,a-á|sosiála}, kultuvrralaš, {politihkkalaš}${conc,hkk-hk|politihkalaš} ja ekonomalaš eavttut, dás {maddái}${typo|maiddái} nuppástusat ja {mainnalágiin}${cmp,1-2|mainna lágiin} ovttaskas olbmot ja servodagat dustejit ja hálddašit nuppástusproseassaid. Servodatdutkama {guovddáš fáttat}¥{guovddášfáttat} leat luondduriggodagaid hálddašeapmi, sámi luonddu- ja eanadatgeavaheapmi ja sámi {vuoððoealáhusat}${conc,ðð-đđ|vuođđoealáhusat}. SI {boazodoalodutkan}${case,gen-nom|boazodoallodutkan} lea fágaidrasttildeaddji dutkan ja das leat {oktavuoðat}${conc,ð-đ|oktavuođat} eará ásahusaid dutkamii.


Dutkansuorggit

Sámi dutkaninstituhta dutkansuorggit leat ee. sámegiella, kultuvra, boazodoallu ja eará árbevirolaš ealáhusat. Sámi dutkaninstituhta dehálaš doaibman lea maiddái riektedutkan báikkálaš, {našunála}${conc,š-ti;vowlat,u-o|nationála} ja riikkaidgaskasaš dásiin, ee. álgoálbmotrievtti olis. Instituhta doaimma mihttomearri lea čuovvut ja ovdánahttit riikkaidgaskasaš eamiálbmotdutkama.

Fágagoađit

Sámi dutkaninstituhta fágabargit gullet organisašuvnnalaččat iešguđet fágaossodagaide {matgohčoduvvojit}${cmp,1-2|mat gohčoduvvojit} fágagoahtin. Nu gullet ge maid iešguđet dutkansuorggit iešguđet fágagođiide.

Sámi allaskuvllas leat njeallje fágagoađi - sámegiellagoahti, pedagogihkkagoahti, duodje-, luonddu- ja boazodoallogoahti ja vel servodatgoahti. Juohke goađis lea fágateama.

Fágagođiid jođiheaddjit leat:
- Pedagogihkkagoahti: Vuokko Hirvonen
- Sámegiellagoahti: Nils Øyvind Helander
- Duodje-, luonddu- ja boazodoallogoahti: Maja Dunfjell
- Servodatgoahti: Nils Oskal