#8.12.12


Ohcejoga {máŋggagielatvuođa}£{noun,subj,nomsg,gensg,case|máŋggagielatvuohta} lea ovttaskas olbmo, servodaga ja gieldda resursa
Tove Skutnabb-Kangas lea leamaš váikkuheamen maŋimuš 40 jagi sápmelaččaid gielalaš olmmošvuoigatvuođaid ja sámegielaid árvvusatnima lassáneapmái. Ohcejogas son galledii vuosttas háve 1970-logus loahpageahčen, go son logaldalai sámegielat mánáid vánhemiidda guovttegielatvuođa ovdduin. Su ánsu lea, ahte máŋga vánhema válljejedje dalle mánáidasaset sámegielat oahpahusa.

Tove Skutnabb lea Roskilde universitehta {emeritusprofessora}£{noun,spred,nomsg,gensg,case|emeritusprofessor}, gean eallinbargun leat leamaš máŋggagielatvuohta ja gielaš olmmošvuoigatvuođat. Son lea dutkin {okta}£{num,attr,gensg,nomsg,case|ovtta} máilmmi {álgojalgejeaddjiin}£{noun,attr,gensg,locpl|álgojalgejeaddji} kritihkalaš giellapolitihka dutkansuorggis. Skutnabb-Kangas lea ožžon {Unesco}${acr|UNESCO} Linguapax-bálkkašumi 2003 ja Ruoŧa Carl Axel Gottlund-bálkkašumi eallinagi dutkanbarggustis vehádatgielaid olis. Skutnabb-Kangas lea ássan jagi 1979 rájes {Danmárkkus}${prop,á|Dánmárkkus}. Son riegádii Helssegis {1940}${num,logsg,suf|1940:s} guovttegielat bearrašii; bearrašis hálle sihke suoma- ja ruoŧagiela. Suopmelaš sirdolaččaid sajádat Ruoŧas lea leamaš sutnje earenoamáš dehálaš. Guovttegielat ruovttus bajásšaddan ja njuovžilit goappáge giela geavaheaddjin sutnje lei hirpmástahtti, ahte suomagielatvuohta ja guovttegielatvuohta vásihuvvojedje váttisvuohtan luovtta nuppe bealde.

Tove Skutnabb-Kangas lea leamaš okta karismáhtaleamos suopmelaš sirdolaččaid giellavuoigatvuođaid ovddideaddjiin Ruoŧas. Lei su čuvgehusbarggu ánsu, ahte Ruoŧas ássi suopmelaččat doallagohte guovttegielatvuođa lunddolažžan ja gudnejahtti árvosažžan. Skutnabb-Kangas ánsun sáhttá maid rehkenastit, ahte suopmelaččain badjánii miella gáibidit gielalaš vuoigatvuođaideaset. Son lea nannosit váikkuhan suomagielat mánáidgárdejoavkkuid, vuođđoskuvlaluohkáid ja suomagielat skuvllaid vuođđudeapmái Ruoŧas.

Áddejupmi das, ahte eanet go ovtta giela geavaheapmi vahágahtášii máná vuoiŋŋalaš gárggiideami ja hehttešii sirdolaččaid vuogáiduvvama ođđa ruovttueatnamii, {bođii}¢{verb,mix|šattai} dábálažžan 1970-logu loahpageahčen Ruoŧas. Olbmot háliidedje, ahte sirdolaččat ohppet ruoŧagiela nu johtilit go vejolaš, iige ruovttugielat oahpahus heiven dán jurddašanmállii. Ruoŧagiela atne čoavddan servodahkii, {ruovttugiella}£{noun,obj,akksg,nomsg,case|ruovttugiela} fas atne goazanin ja váttisvuohtan. Tove Skutnabb-Kangas vuostálasttii {ceaggat}¢{adv,mix|ceaggájit} dán oaivila. Son buvttii ovdan iežas, oalle viiddes dutkamušaide vuođđuduvvi teoriija das, mo suopmelaš sirdolaččaid eatnigiella lea buot deháleamos positiivvalaš ja dássedettolaš identitehta huksenstuhkka. Nana dáiddut eatnigielas ledje su dutkamušaid mielde šiitemeahttun eaktu vieris giela oahppamii.

Seamma áššiin Skutnabb-Kangas finai muitaleamen Ohcejogas 1970-logu loahpageahčen, go sámegielat vuođđoskuvlavázzin bođii vejolažžan. Dalle olbmot jáhkke, ahte gielladáidu lea dego fárppal, masa čáhket dušše dihto mearit gielat. Olbmot govahalle maid, ahte juohke giella lea iežas fárpalis, ja jos sámegiela fárpalii lasihuvvojit gielat (nuppiin sániin oahpahuvvo sámegillii), de suomagiela fárppal báhcá gurrosabbon. Mánáid balahedje báhcit ”beallegielagin”, go sii ohppe sámegiela, ja dát fas nuppe dáfos heajudivččii sin vejolašvuođaid birget eallimis. Áššihan lea justa nuppe gežiid. Alladásat máŋggagielagat birgejit fihtolašvuođa sierra osiid, ee. hutkáivuođa, mihtideaddji teasttain joavkodásis buorebut go vástideaddji ovttagielagat. Máŋggagielatvuohta ovddida hutkáivuođa ja innovatiivvalašvuođa, fihtolaš njuovžilvuođa ja áššiid áddema sierra oainnuid dáfos. Dasa lassin máŋggagielat mánát ohppet eará gielaid álkibut ja buorebut go ovttagielagat, Skutnabb-Kangas dadjá.

- Sámegielat mánát sáhttet {boahtit}¢{verb,mix|šaddat} {alladássádit}${adj,attr|alladásat} máŋggagielagin, jos sii ožžot eanaš oasi oahpahusas sámegillii ja ožžot buori guovttegielat oahpaheaddjiid addin oahpahusa virggálaš gielain, ja {buori vieris gielaid oahpahusa}£{adj,attr,attr,nomsg,infl|buori vieres gielaid oahpahusa}. Oassi oahpahusas sáhttá maŋŋelis leat váldogielain dahje man nu eará gielain, muhto fihtolašvuođa ja gielalaččat gáibideaddji ávdnasiin ii goassege ovdal 7. luohká, Skutnabb-Kangas muitala.

BUOT sámegielat leat nu {áittatvuložat}${noun,conc|áitatvuložat}, ahte mánát, geaid vánhemat máhttet sámegiela ja geavahit dan mánáideasetguin leat earenoamáš stuorra resursan, ii dušše oppa Sámi servodahkii, baicce Supmii ja máilbmái. Sii leat váimmusjoavku, man haga giella ii seaillo, ja sin giella- ja kulturoahpuid berrešii doarjut nu olu go vejolaš. – Giela váimmusjoavku lea dat joavku, mii lea ožžon giela ruovttus, mánáidgárddis, skuvllas, ja hállá dan bures, lohká, čállá, doallá dan {normálan}£{adj,attr,attr,ess,case|normála} giellan vaikke sii máhttetge eará gielaid bures. Ja sii dárbbašit justa dan birrasa, masa sámegiella lea – dihtortearpmain – ”navddusgiella”, gávnnaha Skutnabb-Kangas. Sámegielat ruoktu, beaivedikšu ja skuvla eai leat okto doarvái sámegiela doalaheapmái. – Mánát dárbbašit oalle olu vejolašvuođaid sámegiela geavaheapmái jierpmálaš dilálašvuođain skuvlla olggobealde. Sis berrejit leat {valljis}${adv,conc|valjis} vejolašvuođat geavahit sámegiela sierralágan diliin, sierralágan báikkiin dan haga, ahte sii dárbbašit smiehttat guđe giela sii berrešedje geavahit. Leago várra, ahte sii ”sierastallagohtet”, dahje ohppet suomagiela funet? II, dadjala Skutnabb-Kangas; suomagiella lea nu stuorra váldogiella, ahte dan oahppá goittotge, ja dađe buorebut máhttá sámegiela.

Tove Skutnabb-Kangas čilge, ahte olggošnjuovžilvuohta lea máhttu hállat man nu giela njuovžilit, rivttes deattuhusaiguin, konkrehtalaččat dábálaš árgabeaiáššiin, oktii čalmmiid muhtumiin, diliin mat eai gáibit nu sakka fihtolašvuođa ja gielalašvuođa dáfos ja main olmmoš oažžu ”geažádusaid” dillái laktáseaddji áššiin (nuppiin sániin sáhttá oaidnit, čujuhit čuvddiin, guoskkahit, áddet oktavuođas, dahkat, jna.). Jurddašangiella lea fas {nahku}${nahkku} máhttit geavahit giela jurddašeami gaskaoapmin abstrákta váttisvuođaid čoavddedettiin, fihtolaččat ja gielalaččat gáibideaddji {“}‰{cit|”}{geažádusakeahtes}${adj,suf|geažádusahis}{”}‰{cit|”} diliin (nuppiin sániin diliin, {mas}£{rel,advl,locsg,locpl,kongr|main} dušše giella addá ja gaskkusta dieđuid ja main dillái laktáseaddji {geažádusaid}£{noun,subj,nomsg,accsg,case|geažádusat} eai olus gávdno: olbmot ságastallet abstrákta áššiin mat eai leat dás-ja-dál. – Goas nu gullá olbmuid dadjamin, ahte dat ja dat mánná oahpai giela moatti mánotbajis. Áibbas dušši ságat, Tove dadjá. Giela olggošnjuovžilvuođa sáhttá oahppat oanehis áiggis, skihpáriiguin, muhto jurddašangiela gárggiideapmi dáhpáhuvvá njozet jagiid áigge, iešalddes oppa olbmo eallima áigge. Olggošnjuovžilvuođa oahppan sáhttá addit {boastto gova}¥{noun,cmp|boasttogova}, ahte giella lea nannosut go duođalašvuođas lea. Giella mii lea vehádatsajádagas, dárbbaša álot olu doarjaga vai dat gárggiida jurddašangiela dássái, Skutnabb-Kangas muitala, ja almmá sámegielat skuvlema dat lea measta veadjemeahttun.

{Sámeguovllu}${noun,cmp,svow|Sámiguovllu} gielddat oidnet sámegiela dávjá ekonomalaš {rásehussan .}‰{notspace|rásehussan.} Skutnabb-Kangas vuostálastá dakkár jurddašeami. – Dutkamušaid mielde fitnodagat, main {lea}£{verb,fin,pl3prs,sg3prs,kongr|leat} olu máŋggagielat bargit, birgejit buorebut gilvvohallamis go fitnodagat, main eai leat. Servošiidda {leat stuorra {nahku}${nahkku} máŋggagielagat}¥{noun,wo|máŋggagielagat leat stuorra nahkku} ja dákko bokte hutkás olbmot. Nuba Ohcejohkii lea stuorra ovdu das, ahte gielda lea virggálaččat guovttegielat ja gielddas ásset olu máŋggagielat olbmot, Skutnabb-Kangas gávnnaha.