#3.5.2010

Statoil Ja Sámi Allaskuvla
 olju ja gassa, sámeservodat, Statoil

Duorastaga (1.11.07) gullui viimmat {Sámeradio}${vowc,a-á|Sámerádio} ođđasiin ahte Statoil lea šaddan garra kritihka čuozáhahkan go billista ja rivve eamiálbmogiid eatnamiid Alberta-provinssa davviosiin Kanadas. Ášši ii leat miige ođđasiid ja lean guhká imaštan go dan birra ii leat gullon mihkkige Sámis, vaikko Statoil lea maiddái gieskat searvan sáddobohkamiidda. Doapmalin dárkkistit ášši duogáža Interneahtas, gos ohppen ahte {Sámeradio}${vowc,a-á|Sámerádio} ii lean gal ieš fuomášan ášši muhto Statoil doaimmat Kanadas ja daid kritihkka ledje leamaš ovdan moadde beaivve ovdal Norgga medias (Søndagsrevyen-nammasaš prográmmas).

{Sámeradio}${vowc,a-á|Sámerádio} {ođas ášši}¢{cmp,2-1|ođasášši} birra ii lean nuge Statoil eamiálbmogiid eatnamiid billisteami birra muhto Sámi allaskuvlla rollas (dahje dan váilevašvuođas) ášši oktavuođas. Sámi allaskuvllas – mu dálá bargoaddis – lea namalassii šiehtadus {Statoiliin}${vowm,i-a|Statoilain}, mii earret eará cealká ahte Sámi allaskuvla galgá leat Statoilii ráđđeaddin {eamiálbmotáššiiguin}£{case,com-loc|eamiálbmotáššiin}.

Ráđđeaddi rolla gal lei {aibbas}${vowc,a-á|áibbas} ođđa ášši munnje. Dihten gal, ahte allaskuvlla dalá rektor čálii vuollái šiehtadusa 14.2.07 Guovdageainnus Riikkaidgaskasaš {Polarjagi}${vowc,a-á;vowlat,0-a|Polárajagi} {ráhpama}${vowc,á-a|rahpama} oktavuođas, muhto dan rájes leamaš buohkaide eahpečielggas maid šiehtadus iešalddes sisttisdoallá. Muhtumat lohket ahte dat ii leat earágo {“}‰{cit|”}Memorandum of Understanding” mii ii vel čana min (dahje Statoila) masage, go fas earát dadjet ahte Statoil lea lohpidan ruhtadit min oahpahusa, dutkamuša ja maiddái universitehta plánenbargojoavkku. Go {jođiheaddjiiguin}${vowc,mono|jođiheddjiiguin} geat leat čoahkkimastán {Statoiliin}${vowm,i-a|Statoilain} šiehtadusa čállima maŋŋá, ii šatta dađe viisáseabbon.

Duorastaga 1.11. {Sámeradio}${vowc,a-á|Sámerádio} ođđasiin jearahalle {áššis}£{case,loc-acc|ášši} Sámi allaskuvlla ođđa {rektoris}£{case,acc-loc|rektora} Steinar {Pedersena}£{case,acc-nom|Pedersen}, gii čilgii ahte {“}‰{cit|”}mii eat leat háleštan Kanada eamiálbmogiid dili birra {Statoiliin}${vowm,i-a|Statoilain}” beroškeahttá navdojuvvon rollas eamiálbmotáššiid ráđđeaddin. {“}‰{cit|”}Dilli gal livččii eará jos sáhka livččii Sámis,” rektor vel joatká. Leagoson ráđđeaddi rolla guoros sánit báhpára alde vai allaskuvlla diehtemeahttunvuohta Statoil doaimmain iešguđet guovlluin máilmmis? Ieš gal lean imaštallan jaskatvuođa ásahusas ášši birra dan rájes go šiehtadus vuolláičállojuvvui.

Šiehtadusa vuolláičállima áigge, guovvamánu beallemuttus ledjen áiddo álgán Sámi allaskuvlii bargui, inge diehtán maidige plánain čállit šiehtadusa Norgga oljofitnodagain, mas leat oljo- ja gassabohkandoaimmat birra máilmmi. Gullen vuolláičállima birra {Sámeradio}${vowc,a-á|Sámerádio} ođđasiin ja ledjen čađa hirpmástuvvan. Go ášši birra ii lean leamaš mangelágan sáhka ii geainnage {daid}£{number,pl-sg|dan} 6 vahku áigge go ledjen leamaš allaskuvllas, jurddašin dieđusge ahte šiehtadus {lei}£{verb,infl,prt-prs|lea} suollemas. Go jerren dalá rektoris, son logai ahte ii {eisige}${vowlat,i-e|eisege}, ahte dan birra gal leamašan sáhka {goasnu}${cmp,1-2|goas nu} ovdal muhtin oktavuođas. Naba almmolaš {prinsihpaságastallan}${conc,hp-hpp|prinsihppaságastallan} bargiiguin, {eandalitge}${conwb,tg-ig|eandaliige} fágabargiiguin, go sáhka lea nuge stuorra áššis go oljofitnodagain ovttastallamis? Maid dat mearkkaša sámi alitoahppo- ja dutkanásahussii? Masa mii leat lohpideamen ja leago dat oppalohkáige OK?

Ii lean leamaš mangelágan ságastallan leago oppanassiige riekta dahje jierpmálaš, dahje makkár eavttuid mii háliidit bidjat šiehtadussii, vástidii dalá rektor. Ledjen vel eanet hirpmástuvvan ja imaštallen, livččiigo dakkár šiehtadusaid vuolláičállin {almma}¢{vowlat,a-á|almmá} almmolaš ságastallama haga ásahusas vejolaš gostige eará {sájis}${vowlat,á-a|sajis} eamiálbmotmáilmmis? Ii goit {daid}£{case,gen-loc|dain} guovlluin, maiguin ieža ledjen oahpis, ja eahpidin sakka eará sajisge. Oljofitnodagat leat nu ollu buktán buotlágan baháid eamiálbmogiid gaskii. Jurddašin Uwa-álbmoga Colombias ja Occidental Petroleum oljobohkamiid sin guovllus. Logi jagi dassái sin dilli lei nu vearrái, ahte álbmot uhkidii joavkoiešsoardimiin jos Occidental Petroleum ii {šluhte}${conc,ht-htt|šluhtte} bohkanáigumušain. Jurddašin maiddái Lubicon Cree seamma Alberta-provinssas Kanadas, geat leat 1980-logu rájes dáistalan Shell vuostá iežaset eatnamiin. Naba Shell doaimmat Ogoni-álbmoga eatnamiin Nigerias? Gii muitá Ken {Saro-Wiwa rohki}¢{cmp,2-1|Saro-Wiwa-rohki} ja manne son goddojuvvui?

Ja mii dušše čálistit vuollái šiehtadusa guorahalakeahttá ja ságastalakeahttá {min}€{w,pers-refl|iežamet} dahje Statoil áigumušain dahje šiehtadusa čuovvumušain. Leagoson vuot sáhka das, mo mii sámit {luhttet}£{verb,kongr,pl3-pl1|luohttit} dasa ahte eiseválddit (ja {maidái}${conc,id-idd|maiddái} stáhta fitnodagat) gal jurddašit sámiid buori ja doibmet dušše {buorredahtolašvuođain}${vowc,a-á|buorredáhtolašvuođain} sámiid ektui? Vai {jáhkiigo}£{verb,kongr,sg-pl|jáhkkego} Sámi allaskuvlla jođiheaddjit duođaid ráđđeaddi {rollai}${vowlat,a-i|rollii} {eamiálbmotáššiiguin}£{case,com-loc|eamiálbmotáššiin}?

Lean ain {vuorddášeamen}${vowlat,á-a|vuorddašeamen} ságastallama gáffe- dahje borranbottus Statoila ja allaskuvlla gaskavuođain, badjelaš jahkebeali maŋŋá. Ieš goit in leat vel oassálastán dákkár ságastallamii, mii muhtumin gal bidjá jurddašit ahte mo sámi akademalaš ásahus sáhttá leat nu jaskat áigeguovdilis áššiid birra, maiddái gaskaneaset. Gii dat buktá dákkár dehálaš, áigeguovdilis, buolli áššiid ja gažaldagaid ovdan jos mii eat dan daga?

Duorastaga 1.11. ođđasiin rektor ii orron diehtimin maidige Statoil doaimmain Kanadas dahje das, mo dat váikkuhit guovllu eamiálbmogiid eallindiliide. {“}‰{cit|”}Mii galgat oažžut buot dieđuid ášši birra ovdalgo sáhttit vástidit gažaldahkii ja mii galgat gullat {Statoilis}${vowlat,i-a|Statoilas} mii lea váldosisdoallu dán áššis. Mii dárbbašit ollu eambbo dieđuid ovdalgo sáhttit árvvoštallat ášši,” son cealká.

Dat ii leat duohta ahte {“}‰{cit|”}mii” – nappo buohkat olles ásahusas? – eat dieđe maidige ášši birra. Rektor livččii sáhttán {gulasguddat}${conwb,sg-sk|gulaskuddat} earáiguin ovdalgo manná muitalit mediaide, ahte ii oktage ásahusas dieđe maidige Statoil doaimmaid birra. Mo son buktá ášši ovdan addá heahpatlaš gova Sámi njunuš dutkan- ja oahpahanásahusas – doppe eai čuovo áigeguovdilis áššiid!

Mun in dieđe earáin, muhto mun livččen sáhttán muitalit muhtin {fáktaid}${vowlat,a-á|fáktáid} Statoil doaimmaid birra Albertas. Moadde mánotbaji dassái čohkkejin dieđuid {alccen}£{case,ill-gen|iežan} várás Statoil birra – {justá}¢{vowlat,á-a|justa} dan dihtii go mis lea singuin šiehtadus ja dat lea min geatnegasvuohta diehtit mas lea sáhka:
• Jos buot plánejuvvon Davvi-Alberta oljosáttuid bohkanprošeavttat šaddet duohtavuohtan, sullii 3000 {njealljehaskilomehtera}${conc,llj-lj|njealjehaskilomehtera} {{beahccevuovddi}${conc,hcc-hc|beahcevuovddi}}£{case,gen-nom|beahcevuovdi} duššaduvvo eret oljosáttuid ovddas. Dasa lassin {137 000 {njealljehaskilomehtera}${conc,llj-lj|njealjehaskilomehtera} {eatnamiid}£{case,gen-nom|eatnamat} biđgejuvvojit seismalaš {linjaid}${conc,nj-nnj;vowlat,a-á|linnjáid}, geainnuid, {oljobohciid}${conc,hc-hcc|oljobohcciid} ja oljogálduid fierpmádahkan. Dutkamušaid mielde dát doaimmat sáhttet duššadit olles boreála ekosystema.
• Ovttastuvvan {Nášuvnnaid}${vowlat,á-a|Našuvnnaid} Birasprográmma lea meroštallan Alberta oljosáttuid máilmmi ovtta guovddáš birasbillašuvvama guovlun.
• Oljosáddobohkamat váldet 2-4,5 {barrela}${vowc,a-á;conc,rr-r|bárela} čázi jogas juohke {oljobarrela}${vowc,a-á;conc,rr-r|oljobárela} várás mii {buvttiduvvo}${vowlat,i-a|buvttaduvvo}. Dálá bohkandoaimmat váldet badjel 349 kubihkkamehtera čázi jagis, mii vástida 2 miljon olbmo gávpoga jahkásaš čáhcegolaheami. Muhto {nuppeláhkai}${cmp,1-2|nuppe láhkai} go gávpogis geavahuvvon čáhci, oljosáddobohkamis geavahuvvon {čáhzi}${conc,hz-hc|čáhci} lea nu nuoskkiduvvon ahte dan ii sáhte buhtistit ja geavahit ođđasit.
• Čáhci váldojuvvo Athabasca-jogas ja dat uhkida olles Peace-Athabasca čázádaga ja ekosystema, ja dán láhkái maiddái {eamiálbmot-guolasteaddjiid}${vowc,mono;vowlat,a-á|eamiálbmotguolásteddjiid} birgenlági ja sisaboađu.
• Oljosáddobohkamiid čáhcegeavaheapmi buvttiha stuorra meriid nuoskkidemiid.
• Guovllu eamiálbmogiin leamaš váttisvuođat oažžut iežaset jiena gullot oljosáddobohkamiid oktavuođas. Eamiálbmotbáikegoddi Fort Chipewyan Athabasca-jávrri gáttis lea gillágoahtán hárvenaš borasdávddain (omd. {leukemia}${conc-0-ij|leukemiija}, lupus) ja eará dávddain, maidda sivvan lea nuoskkiduvvon čáhci.
• Borgemánus dán jagi Fort Chipewyan ássit dolle birasmiellačájáhusa ja gáibidedje oljosáddobohkamiid bisseheami {sin}€{w,pers-refl|iežamet} guovlluin. Sii ballet sihke olbmuid ja {ealliid}${vowc,mono|elliid} dearvvašvuođas ja boahtteáiggis.
• Statoil doaibmá birra máilmmi. Sin gárta {“}‰{cit|”}Statoila máilbmi” lea gávdnamis:
{#www.statoil.com/statoils_world}∞{url}
• Sáhtát geahččat {Sámeradio}${vowc,a-á|Sámerádio} ođasbihtá áššis čujuhusas