Áigáiboahtindoarjja

Láhkii áigáiboahtindoarjagis.

sihke ”áigáiboahtindoarjaga heivehanrávvagiidda” maid Anára sosiála- dearvvasvuođalávdegoddi lea nannen

 

Go áigáiboahtindoarjja lea maŋimuš doarjjahápmi,
lea ohcci geatnegasvuohta ohcat daid sosiáladorvoovdduid maiddai

 sus lea vuoigatvuohta, nugo bargguhisvuohtadorvvu, oahppodoarjaga,
ealáhatovdduid dahje ássandoarjaga.

Juos ovdasaji ovdduid oažžun ádjána, sáhttá áigáiboahtindoarjaga
mieđihit ovddu vuostá ruovttoluottabearramiin.

Áigáiboahtindoarjja čohkiida vuođđo-,
dievasmahtti- ja eastadeaddji áigáiboahtindoarjagis.

 

Áigáiboahtindoarjja ohccojuvvo jogo čálalaččat dahje
áššehasfitnama olis sosiáladoaimmahagas.
Ohcanskoviid oažžu sosiáladoaimmahaga vuordinlanjas ja kansliijas.
Jos it leat dikšon áššiid ovdal sosiáladoaimmahagas
dahje dus lea eallindili dihte muhtin sierra dárbu doarjaga
ohcamii áigáiboahtindoarjjaáššiin, lea buorre ahte várret áiggi sosiálabargi lusa.

Suinna sáhtát ságastallat ja ohcat čovdosiid eallindili buorideapmin.

Áigáiboahtindoarjjaohcamušaid gieđahallanáigi lea sullii 7 árgabeaivve.

Jođálmahtát ohcamuša gieđahallama doaimmahemiin

ohcamuša ja maiddái čuvvosiid boađuin ja áigáiboahtindoarjagii

vuoigadahtti goluin ohcamuša fárus. 

Lea dehalaš guođđit ohcamuša gieđahallamii

sosiáladoaimmahahkii dan mánotbaji áigge,

masa doarjja ohccojuvvo. Omd.

geassemánnui doarjaga sáhttá ohcat 1.6.-30.6. gaskasaš áigge.

 

Áigáiboahtindoarjja rehkenasto kaleandarmánotbajis,

muhto erenomáš sivas sáhttá doarjaga ohcat mánotbaji

guhkit áigái dahje máhccevaččat.

Vuoigatvuohta áigáiboahtindoarjagii ja doarjjamearri

čielggaduvvojit sosiáladoaimmahagas nu ahte

 dahkko rehkenastin, mas váldojit vuhtii ohcci bearraša

anus leahkki boađut ja várit ja geahpeduvvojit dain áigáiboahtindoarjagii

vuoigadahtti golut ja vuođđooasit .

Erohus čujuha mieđihuvvon áigáiboahtindoarjaga meari.

 

 

Áigáiboahtindoarjagis bargojuvvo álo čálalaš mearrádus

 ja dat sáddejuvvo áššehassii poastta fáro dahje addojuvvo

áššehasfitnama áigge.

Mieđihuvvon áigáiboahtindoarjja máksojuvvo ohcci

báŋkokontui dahje geavahuvvo áššehasain sohppon

áššehasa ovdanbuktin rehkegiid máksimii.

 

Juos áššehas lea mearrádussii duhtameahttun,

son sáhttá ohcat dasa nuppástusa mearreáigge

sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegottis.

Mearrádusa čuovusin leat álo nuppástusohcanrávvagat.

Áššehasas lea vejolašvuohta maiddái dihtoštallat

mearrádusa vuođustusaid njuolgga ovdduidgieđahallis

dahje sosiálabargis ovdal aitosaš nuppástusohcama

ja bivdit mearrádusa vuigema.