Beaivediksu ja ovdaoahpahus

Anára gielddas lea lágiduvvon gieldda beaivedikšu j. 1974 rájes.

Divššu olis leat sullii 250 máná
 ja sis fuolahit birrasii vihttalogi beaivedivššu bargi.
Bearašbeaivedikšu lágiduvvo dábálaččat divššáriid
iežaset ruovttuin.

Beaiveruoktodikšu lágiduvvo 3  beaiveruovttus.
Nuortalašgielat ja anárašgielat (oastobálvalus)
beaivedikšu lágiduvvo bearašbeaiveruovttus
nu ahte geavahuvvo giellalávgunvuohki. Näätämös lágiduvvo bearašbeaiveruovttus.

Beaivedikšu ordnejuvvo oassebeaive- dahje ollesbeaivedikšu.
Beaivedikšu ii leat dušše beaivedikšu muhto mánná sáhttá
leat vuorrodivššus (eahket,- idja- dahje vahkuloahppadikšu)
Bargoáiggit ja bearraša áigetávval meroštallet
máŋga ášši beaivedivššu ordnemis.

Anára gielddas fállojuvvo nuvttá ovdaoahpahus
6-jahkásaš mánáide nu skuvladoaimmas go  Suoločielggi beaiveruovttuin.
Oahpahusas čuvvojuvvojit riikkadási oahppaplánaid vuođustusaid
vuođul dahkkon báikkálaš oahppaplánat.

Ovdaoahpahus lea viidodaga dáfus uhcimustá 700 diimmu jagis (s. 19 h/vahkku).
 Ovdaoahpahusas ja ohcanáiggiin dieđihuvvo jahkásaččat gieldda doaimmas.