Mánáidsuodjalus
Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid mielde juohke mánás lea vuoigatvuohta
- erenomáš suodjaleapmái,
- dorvvolaš ja rikkis šaddanbirrasii ja
- dássedettolaš ja máŋggabealat ovdáneapmái.
- Mánáidsuodjalus lea máná buorredili sihkkarastin.
Dat eaktuda sierra doaibmiid vástuváldima mánáid buorredilis.
Mánáidsuodjalusa oppalašvuohta čohkiida vuođđobálvalusain,
eastadeaddji mánáidsuodjalusas ja mánná- ja bearašguovdasaš
mánáidsuodjalusas.
Juos máná dilli ruovttus ii leat doarvái dorvvolaš ja vánhemat healbadit
máná dikšuma dahje juos, mánná dahje nuorra ieš lea áitagin iežas
buorredillái, lea gieldda mánáidsuodjalusvirgeoapmahaččaid
geatnegasvuohta veahkehit máná.
Anára gielddas mánáidsuodjalusas vástidit mánáidsuodjalussosiálabargit
ovttas guovlososiálabargiiguin.
|
VUOĐĐOBÁLVALUSAT
|
EASTADEADDJI MÁNÁID SUODJALUS
|
MÁNNÁ- JA BEARAŠGUOVDASAŠ MÁNÁIDSUODJALUS
|
|
rávvehat, beaivedikšu,
skuvla, nuoraidbargu lihkadandoaibma ruoktobálvalus mielladearvvasvuohtabálvalusat jugešvuohtabálvalusat dearvvasvuođadikšun |
mánáid doarjun vuođđobálvalusain ja searvedoaimmas
|
mánáidsuodjalusdárbbu čilgen
rabasfuolahusa doarjjadoaimmat hohpolaš sajušteapmi hálduiváldin sadjásašfuolahus maŋŋefuolahus |
Gii beare priváhta olmmoš sáhttá váldit oktavuođa sosiálabargái,
go lea fuolas dihto máná dahje bearraša dilis.
Buoremus bohtosiidda lea vejolaš beassat, go bearaš ieš ohcá
doarvái áiggil veahki ja doarjaga.
Mánáidsuodjalusalmmuhusa sáhttá bargat maiddái namaheamet.
Virgeáigge vu-be 8-16 oktavuođa oažžu buoremusat riŋgemiin
sosiáladoaimmahaga beaivegohccái
040-3514150. Virgeáigge olggobealde hohpolaš mánáidsuodjalusáššit
bargojit heahtenummirii 112.
Mánáidsuodjaluslága mielde sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa,
skuvlla, nuoraiddoaimma, poliissa ja searvegotti bargit ja luohttámušolbmot
leat geatnegasat almmuhit mánáidsuodjalusa dárbbus leahkki mánás
gieldda sosiáladoibmii dahje virgeáigge olggobealde heahtenummirii.
Buot mánáin leat muhtimen váttisvuođat ja dávjá váttisvuođat
čoavdašuvvet máná iežas eallinbirrasis.
Áššái galgá darvánit, go eahpida, ahte máná buorredilli lea áitojuvvon,
eaige áššit oro čoavdašuvvamin. Muhtimin dilli sáhttá leat nu lossat,
ahte galgá doaibmat dalán. Áššái lea sivva darvánit, go
mánná healbaduvvo, iige son oaččo ahkedási gáibidan divššu
mánná lea dorvvuheapme, liiggás okto dahje maŋŋit olgun
mánná givssiduvvo ustibiid doaimmas dahje skuvllas
birrasis gii nu rávesolmmoš áŧestallá máná
mánná dahje nuorra geavaha gárrenávdnasiid
mánná suoládallá dahje láhtte muđui rihkuslaččat
mánná láhtte ártegit: leabuhuddá, áŧestuvvá, šlundu ded.
mánná vásiha veahkaválddi, geavahuvvo seksuálalaččat ávkin
dahje dulbmojuvvo vuoiŋŋalaččat
mánná vašuha iežasa, iige beroš dearvvasvuođastis
mánná givssida dahje lea veahkaválddálaš earáid vuostá
Vuosttassajis vástu máná buorredilis lea máná vánhemiin.
Ruovttut dárbbašit ja ožžot doarjaga bajásgeassimis
lagašservošiin nugo fulkkiin, oahppásiin ja kránnjáin.
Mánná ja bearaš geahččaluvvo veahkehuvvot ovdasajis
ruovttustis ja rabasfuolahusa doarjjadoaimmaiguin.
Álo rabasfuolahus ii goittotge reahke dahje ii leat vejolaš
máná dárbbuid ja ovddu mieldásaš fuolaheami ollašuhttimii.
Dalle máná gártet sajuštit eret ruovttus.
Mánáidsuodjalusbargu juohkása rabasfuolahusa bálvalusaide,
hálduiváldimii ja sadjásašfuolahussii.
Rabasfuolahusa doaibmavuohkin leat rabasfuolahusa
bálvalusat ja maiddái ekonomalaš doarjja ja ássama
sihkkarastin.
- mánáid beaivedikšu
- sosiálabargu
- mánnábearrašiid ruoktobálvalus
- doarjja máná ja bearraša problemadiliid čielggadeapmái
- máná doarjun skuvllavázzimis, ámmáha ja vistti skáhppomis,
- bargui sajuštuvvamis, áiggeájiin, lagaš olmmošgaskavuođaid
- bajásdoallamis ja maiddái eará persovnnalaš dárbbuid
- duhtadeamis doarjjaolmmoš dahje - bearaš
- máná dikšunbálvalusat ja terapiija
- bearašbargu
- heailla bearraša sajušteapmi bearaš- dahje lágádusdikšui
- veardásašjoavkodoaibma
- luopmo- ja lustadoaibma
- doarvái ekonomalaš doarjja
- ássamii gullevaš váilevuođaid divvun
- dárbbu mielde heivvolaš vistti ordnen
- ekonomalaš doarjja máná skuvllavázzimii, áiggeájiide, ámmáha
ja vistti skáhppomii, bargui sajuštuvvamii, lagaš olmmošgaskavuođaid
doalaheapmái ja eará persovnnalaš dárbbuid duhtadeapmái.
Stuorámus oassi mánáidsuodjalusbarggus lea rabasfuolahus.
Sosiálabargi deaivvademiin bearrašiin guorahallo heivvolaš vugiid
birra kriisadili čoavdima várás ja máná buorredili ovddideami várás.
Go fuolla mánás lea boahtán sosiálabargi dihtui, árvvoštallo vuos
mánáidsuodjalusdárbu ja jotkojuvvo das maŋŋá ovttas dahkkon
áššehasplána mielde máná ja bearraša doarjun.
Dikšungaskavuohta loahpahuvvo, go máná dilli lea buorránan.
Mánáidsuodjalus ollašuhtto ovttasbarggus šaddama ja ovdáneami
doarju eará virgeoapmahaččaiguin nugo mánnárávvehagain,
beaivedivššuin, skuvllain, mielladearvvasvuohta- ja bearašrávvehagain,
spesiálabuohccedivššuin ja eará dearvvasvuohtafuolahusain.
Mánáidsuodjalusbargu lea luhtolaš.
Eanaš oassái bearrašiin rabasfuolahusa doarjja reahkká,
muhto muhtimen váttisvuođat leat nu lossadat, ahte máná ovdu gáibida
máná váldima sosiálalávdegotti háldui ja sadjásašfuolahusa lágideami.
Hálduiváldimii galgá álgit, go máná dearvvasvuohta ja ovdáneapmi leat
áitatvuolde ja rabasfuolahusa doaimmat leat gávnnahuvvon váilevažžan dahje
veadjemeahttumin ollašuhttit ja go, sadjásašfuolahus gehččojuvvo máná ovddu
vuođul čovdosin. Sadjásašfuolahus lágiduvvo sadjásašbearrašiin ja ámmátlaš
bearašruovttuin. Hálduiváldima áigge ovttasbargu bearrašiin joatkašuvvá ja
ulbmilin lea álo dahkat vejolažžan máhccama ruoktot iežas vánhemiid lusa.
Áššehasat ožžot bagadallama ja rávvema adoptavánhenvuhtii ja maiddái
dieđuid ruovttueatnanlaš dahje riikkaidgaskasaš adoptioi gullevaš
láhkaásaheamis ja vuogádagain.
Mánáidsuodjalusa sosiálabargi ráhkada ruoktočilgehusa
adoptioohcamuša várás. Geavadaga oktavuohtaáššiin doibmet searvvit,
nugo Interpedia ja Pelastakaa Lapset ry.
Print page
