Oza Sámi ofelažžan dás!
Sámi nuorat ožžot dál vejolašvuođa juohkit dieđuid sámiid ja sámi diliid birra. Sáhtát ohcat beassat sámi ofelažžan jahkái.
Ohcanáigemearri lea geassemánu 1. beaivvi 2017.
Ain otne gávdnojit olbmot geain lea unnán máhttu sámiid dili ja kultuvrra birra. Váilevaš máhttu soaitá dagahit ovdagáttuid ja boasttu ipmárdusaid. Dutnje addo dál vejolašvuohta juohkit dieđuid nuoraide miehtá Norgga ja movttiidahttit sin háhkat eanet dieđuid sámi servodagaid birra.
Jus beroštat dákkár doaimmas, de heivet justa don boahttevaš sámi ofelažžan! Doaimma ulbmilin lea eastadit ovdagáttuid mat bohtet diehtemeahttunvuođas.
Ofelaččat logaldallet joatkkaskuvlaagi nuoraide sámi kultuvrra ja servodatdiliid birra. Dát lea nuoraidgaskasaš gaskkusteapmi. Njeallje nuora ožžot guhtege 190 000,- ruvnnu rádjái stipeandda skuvlajahkái 2017/2018. Ofelažžan dus lea váldoovddasvástádus juohkit dieđuid sápmelaččaid birra ovtta jagi. Lassin gokčá Sámi allaskuvla mátke- ja orrungoluid mátkkoštemiid oktavuođas.
Mii sávvat ohcciid sihke davvi-, julev- ja oarjelsámi guovlluin. Mii hástalit nuorra sápmelaččaid miehtá riikka ohcat ofelažžan. Gáibiduvvo nana gelbbolašvuohta sámi kultuvrras ja servodatgažaldagain. Giellamáhttu lea riggodat. Persovnnalaš heivvolašvuohta deattuhuvvo. Maiddái deattuhuvvojit dakkár iešvuođat go beroštupmi, máhttu ovttasbargat, muitalandáidu ja hutkáivuohta. Dus ferte leat dábálaš lohkangelbbolašvuohta (generell studiekompetanse), it ge galggašii leat badjel 25 jagi. Oassi ohcciin bovdejuvvojit jearahallamii/auditionii.
Ofelaččat fertejit čađahit kurssa ”Samisk kultur- og samfunnskunskap” mii addá 15 oahppočuoggá čakčat ja 15 oč. giđđat. Oahppu lágiduvvo Sámi allaskuvllas Guovdageainnus.
Ofelašjahki lea jahki mii báhcá agibeaivái du millii! Mii fuomášuhttit ahte gártá hui ollu mátkkošteapmi ja erenoamážit giđđalohkanbajis.
Sámi ofelašdoaibma lea Sámi allaskuvlla ja Gieldda- ja ođasmahttindepartemeantta (KMD) ovttasbargu. Doaimma ruhtada KMD. Sámi allaskuvllas lea doaimma fágalaš ja hálddahuslaš ovddasvástádus.
Loga eanet ofelaččaid doaimmaid birra facebookas, “samiske veivisere”
Eanet dieđuid fidnet Sámi allaskuvllas, ráđđeaddi Eva Måsø tlf. 78 44 85 26 / 950 52 984 dahje e-boasta samiskeveivisere@samiskhs.no .
Ohcanáigemearri lea geassemánu 1. beaivvi 2017.
Ohcan oktan CV:in, bargo- ja oahppoduođaštusaid kopiijaiguin ja 3 referánssain sáddejuvvo dása:
Sámi allaskuvla
”Sámi ofelaččat”
Hánnoluohkká 45
9520 Guovdageaidnu / Kautokeino
Dahje elektrovnnalaččat dása: postmottak@samiskhs.no.
Dehálaš áigemearit:
01.06.2017 Ohcanáigemearri
07.06.2017 Bovdejumit jearahallamii/auditionii ja bargobihttát sáddejuvvojit
13.06.2017 Jearahallan/audition Álaheajus. Mii gokčat buot mátkoštangoluid ja idjadeami.
14.06.2017 Jearahallan/audition Guovdageainnus.
28.07.2017 Njealje ođđa ofelačča almmuhuvvojit Márkomeanu festiválas
Ofelaš Ánne Biret muitala iežas vásáhusaid ofelažžan:
“Ofelaš sihke addá ja oažžu!”
Ofelaš-jahki lei erenoamáš jahki. Dat lei dakkár jahki gos mun ovdánin, vásihin eanet go maid obage ledjen jurddašan ovdagihtii ja jahki gos ieš adden oahpu earáide, muhto ožžon hirbmat olu oahpu ruovttoluotta.
Ii dárbbaš máhttit buot sámi kultuvrra birra ovdagihtii. Ofelaš-jagi álggus galget buot ofelaččat váldit oahpu Sámi allaskuvllas man namma lea “Sámi kultuvra ja servodatmáhttu”. Oahpus oahppá ollu sámi kultuvra ja historjjá birra, muhto ii dušše dan – doppe oahppá maiddái movt galgá powerpoint-ovdánbuktimiid ráhkadit, movt galgá vuoigŋat jus lea balus, movt čállit preassadieđáhusaid ja nu ain viidásit. Maŋŋel eksámena čakčat oažžu 15 oahppočuoggá, ja beassá álgit mátkkoštit!
Juoga mii oaččui mu ohcat juste ofelažžan lei dat jurdda ahte dárbbahivččen “friddja-jagi” maŋŋel joatkkaskuvlla ovdal go álggán gazzat alibut oahpu. Ofelaš-jahki lei jahki mas lei dušše 6 vahkku skuvla, mas beasai mátkoštit miehtá Norgga, ožžon stuora stipeandda (190 000,-), bessen vásihit ON:a álgoálbmot permantenta foruma New Yorkas, ja buot stuorámus vásáhus – bessen oahpahit Norgga álbmoga sápmelaččaid birra!
Mo lea ofelaš-jahki mu váikkuhan? Vuosttažettiin sáhtán namuhit ahte in šat bala hupmat olu olbmuid ovddabealde. Ii leat váttisvuohta čuožžut lávddi alde maŋŋel dan jagi! Jahki ofelažžan lea maiddái juoga ládje čájehan munnje geainnu viidásit! Lean fuobmán ahte RÁHKISTAN oahpahit earáid ja hupmat olbmuid ovddabealde, ja dal dieđán ahte oahpaheaddjioahppu livčče heiven munnje!
Go doaibmá ofelažžan, de olmmoš ii leat goassege áibbas akto. Doai leahppi álohii guovttis, ja muhtomin lehpet buot njealjis fárrolaga. Ofelaš-joavku šaddá dego bearaš loahpas! Dat diŋga mas lean eanemus oahppan ja mii lea mu váikkuhan eanemus, lea go galgá nuppiin ofelaččain mátkkoštit, orrut, boradit, ovttasbargat ja eallit hui lahka 5 beaivvi hávális. Eará ofelaččat leat du bargoustibat álggus jagis, muhto dađistaga šaddet dego oappát ja/dahje vieljat!
In boađe goassege gáhtat go lean beassan doaibmat ofelažžan ovtta jagi! Dat lea leamaš dakkár jahki mii lea addán munnje mearehis ollu, oanehis áiggis. Lean giitevaš.
