DUO Duodje- ja digitálamuitalusat

• Oahpahusgiella: Sámegiella
• Oahpahusbáiki: Sámi allaskuvllas
• 15 oahppočuoggá
• Lohkanbadjeplána

Duodje- ja digitála muitalusat -oahpus studeanttat ohppet geavahit dávvirvuorkkáid ja eará vuorkkáid vuođđun iežaset duddjomis. Studeanttat ohppet, mo sáhttá sin duodji lea visuálalaččat geasuheaddji ja mo sin duojis lea beaktilis muitalus. Praktihkalaš duddjon ja hábmenoassi leat guovddážis, go galgá hárjehallat duddjot ja ráhkadit muitalusa.

Oahppu heive sidjiide, geain lea iežaset fitnodat dahje lea plánen cegget dakkára. Dat heive maiddái duoji bachelora studeanttaide.

Gáibádusat beassat ohppui leat dábálaš sisabeassangáibádusat alitoahpahussii.
Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga) dahje reálagelbbolašvuohta. Dasa lassin gáibiduvvo giellamáhtolašvuođa davvi-, julev- dahje máttasámegielas.
Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde:

• Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan 2,
• dahje Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje guhkes amasgielladutkkus,
• dahje Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá),
• dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde.
• Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.

Ohccit galget sáddet sisa 8-10 gova dujiin ja daid detáljjain.

Oahpahusgiella lea dábálaččat davvisámegiella, muhto ovttaskas fáttáin sáhttá oahpahus leat eará sámegillii dahje eará gillii. Eará sámegielat studeanttaide láhččo dilli nu ahte sii sáhttet geavahit iežaset sámegiela, dahje lea maid vejolaš geavahit eará giela go sámegiela.