Servodatfága sámi oahppoplána

Ulbmil

Demokráhtalaš servodagas leat árvvut nugo mielváikkuheapmi ja ovttadássásašvuohta dehálaš prinsihpat. Servodatfágain barggadettiin lea guovddážis áddet ja doarjut vuođđoolmmošvuoigatvuođaid, demokráhtalaš árvvuid ja dásseárvvu. Fága galgá movttiidahttit aktiivvalaš servodatmiellahttovuhtii ja demokráhtalaš oassálastimii ja addit vásáhusaid dain.

Olbmot leat báidnon dan kultuvrras mas leat bajásšaddan, ja dát váikkuha miellaguottuide, máhttui ja daguide. Persovnnalaš eallima ja servodateallima oktavuođa čiekŋalat áddejupmi sáhttá váikkuhit dasa ahte oaidná servodathámiid ja eallinvugiid girjáivuođa. Servodatfágas lea dásseárvvu ja ovttadássásašvuođa áddejupmi dehálaš. Dasa gullá máhttu kultuvrra birra Sámis ja sámiid dili birra eamiálbmogin. Máhttu eará eamiálbmogiid ja minoritehtaid birra máilmmis lea maiddái dehálaš.

Olmmožin mii gullat historjjálaš oktavuhtii, ja olu historjjálaš dáhpáhusat leat váikkuhan servodatovdáneapmái. Servodatfágas galget oahppit oahppat kultuvrralaš girjáivuođa birra máilmmis ovdal ja dálááiggis, ja oahppat reflekteret árbevirolaš ja ođđaáigásaš áššiid birra. Fága galgá boktit sáhkkiivuođa árbedieđu ektui. Fágii gullá máhttu buotsámevuođa birra, namalassii sámi kultuvra miehtá Sámi. Fága galgá váikkuhit ohppiid diđolaš identitehtahuksemii ja máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuhtii, nannet sámi ohppiid identitehta ja duddjot oadjebas gullevašvuođa iežas servodahkii ja kultuvrii.

Jurddašeaddji ja doaibmi indiviidan ja searvevuohtan sáhttet olbmot leat mielde hábmemin iežaset, ja sihke váikkuhit iežaset birrasii ja ieža váikkuhuvvot das. Morálalaš indiviidan lea olbmos ovddasvástádus iežas daguide, maiddái daguide maid earát leat álggahan. Servodatfága bokte ovdánahttet oahppit diđolašvuođa das mo sii sáhttet váikkuhit báikkálaš ja globála searvevuhtii ja iežaset eallindilálašvuhtii.

Servodat- ja politihkkamáhtus lea iešalddis árvu ja lea seammás demokráhtalaš searvama eaktun. Máhttu Norgga, Sámi ja riikkaidgaskasaš servodaga politihkalaš vuogádagaid birra addá dihtomielalašvuođa das ahte politihka báidnet ovttasbargu, riiddut, váikkuhusat ja iešguđetlágan fámuid geavaheapmi. Servodatfágas ožžot oahppit reaidduid analyseret ja ságaškuššat historjjálaš ja áigeguovdilis servodatáššiid, identifiseret ja digaštallat iešguđet fápmooktavuođaid ja analyseret eamiálbmogiid ja minoritehtaid diliid ja vuoigatvuođaid.

Olahan dihtii guoddevaš ovdáneapmi, de lea dehálaš áddet luonddu ja olbmoráhkadan birrasiid oktavuođa. Servodatfága galgá arvvosmahttit ohppiid oaidnit buvttadeami ja geavaheami gaskavuođaid ja mo resursageavaheapmi ja eallinvuohki váikkuhit lundui, dálkkádahkii ja guoddevaš ovdáneapmái. Bargguid bokte fágas galget oahppit álkit áddet teknologiija ja fitnodeami mávssolašvuođa ja hástalusaid mat leat čadnon dasa, ja sii ovdánahttet máhtu bargoeallima ja globála, nationála ja persovnnalaš ekonomiija birra.

Servodatfága lea juhkkojuvvon iešguđet váldoosiide mat duddjojit ollislašvuođa. Fága galgá ovddidit dáiddu digaštallat, resonneret ja čoavdit váttisvuođaid servodagas váikkuhettiin miela ja dáidduid háhkat máhtu servodagaid ja kultuvrraid birra. Go ohppiin lea máhttu iežaset servodaga birra, de sii šaddet diehtoáŋgirin ja imaštallin ja movttiidahttojuvvojit smiehttamii ja hutkanbargui. Nu sáhttá ovttaskas olmmoš ieš áddet iežas ja earáid buorebut, hálddašit máilmmi gos mii eallit ja váikkuhit dasa, ja movttiidahttit ođđa áddejupmái ja eallinagi ohppui.

Fága váldooasit

Servodatfága lea vuođđooahpahusa čađačuovvu fága ja lea oktasašfága joatkkaoahpahusa buot oahppoprográmmain. Oahpahus galgá danne dahkkot eanemus lági mielde relevántan ohppiide ja heivehuvvot iešguđet oahppoprográmmaide.

Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit. Buot váldooasit dievasmahttet guhtet guoimmiset, ja daid ferte geahččat oktilaččat. Dutki lea okta váldooassi mii fátmmasta fága eará váldoosiid, sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas.

Vuođđoskuvllas fátmmasta servodatfága dutki-, servodatoahppu-, geografiija- ja historjá-váldoosiid.

Joatkkaoahpahusas fátmmasta fága dutki-, olmmoš-, servodat ja kultuvra-, bargo- ja ealáhuseallin-, politihkka ja demokratiija- ja riikkaidgaskasaš bealit-váldoosiid. Geografiija ja historjá fievrreduvvojit viidáseappot oktasašfágan studerenráhkkanahtti oahppoprográmmain. Servodatoahppu integrerejuvvo juohke váldooassái.

Vuođđoskuvllas leat servodatfágas gelbbolašvuođamihttomearit 4., 7. ja 10. jahkecehkiid maŋŋil.

Joatkkaoahpahusas leat servodatfágas gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil Jo1:ža oahppospesialiserema oahppoprográmmain, reálafágaid prográmmasurggiin ja giela, servodatfága ja ekonomiija prográmmasurggiin.

Oahppospesialiserema oahppoprográmmain, hábmenfágaid prográmmasurggiin leat servodatfágas gelbbolašvuođamihttomearit Jo2:ža maŋŋil.

Váldoosiid bajilgovva:

Jahkeceahkki	Váldooasit
1.–10.	Dutki	Historjá	Geografiija	Servodatoahppu
Jo1/Jo2	Dutki	Olmmoš, servodat ja kultuvra	Bargo- ja ealáhuseallin	Politihkka ja demokratiija	Riikkaidgaskasaš dilit

Fidnofágalaš oahppoprográmmain ja valáštallanfágaid ja musihka, dánsuma ja drámá oahppoprográmmain leat servodatfágas gelbbolašvuođamihttomearit Jo2:ža maŋŋil.

Dutki

Váldooassi fátmmasta fága eará váldoosiid, ja danne galgá bargat dutki gelbbolašvuođamihttomeriiguin go bargá eará váldoosiid gelbbolašvuođamihttomeriiguin. Váldooasis lea sáhka mo hukset servodatfágalaš áddejumi diehtoáŋgirvuođa, imaštallama ja hutkanbargguid bokte. Arvvosmahttit kritihkalaččat árvvoštallat sajáiduvvan ja ođđa servodatfágalaš máhtu gálduid ja gáldokritihka bokte lea dehálaš. Dutki fátmmasta maiddái servodatfágalaš máhtu ja gelbbolašvuođa gaskkusteami, digaštallama ja ovdáneami.

Historjá

Váldooasis lea sáhka ovdánahttit historjjá bajilgova ja áddejumi, ja guorahallat ja ságaškuššat mo olbmot ja servodat leat rievdan áiggiid čađa. Historjjás lea maid sáhka das mo olbmot duddjojit govaid ja hábmejit iežaset áddejumi vássánáiggi hárrái, ja mo dát váikkuha dálááigái. Arvvosmahttit kritihkalaš ja reflekterejeaddji servodatoassálastimii leat váldooasi guovddáš elemeanttat.

Geografiija

Váldooassi fátmmasta máilmmi lunddolaš ja olmmošráhkadan dilálašvuođaid báikádeami ja viidodaga, ja galgá arvvosmahttit áddet mo ja manne dát váikkuhit nubbi nuppi. Nuppástuvvanproseassaid kárten ja digaštallan lea guovddážis, oktan guoddevaš ovdáneami birra smiehttamiin. Geografiijas lea maiddái sáhka geavahit kártta ja selvehit ja čilget riikkaid ja gávpogiid ja našuvnnaid ja regiovnnaid erohusaid.

Servodatoahppu

Váldooassi fátmmasta fáttáid sosialiseren, politihkka, ekonomiija ja kultuvrra, ja das lea sáhka olbmuid gullevašvuođas ja vuostálasvuođain dálááiggeperspektiivvas. Ovttasdoaibman kultuvrralaš norpmaid ja servodatlaš stivrema gaskkas nuppi dáfus ja individuála dagut ja válljemat fas nuppi dáfus leat guovddážis váldooasis. Dásseárvvu, servodatmiellahttovuođa ja demokráhtalaš gálggaid ovdáneami mearkkašumit leat dehálaš dimenšuvnnat servodatoahpus.

Olmmoš, servodat ja kultuvra

Váldooassi fátmmasta sosialiserema, persovnnalaš ekonomiija, máŋggakultuvrralaš servodagaid, oskku rolla kultuvrras, ovttasássanvugiid ja rihkolašvuođa. Lea maiddái sáhka dásseárvvus, eamiálbmogiin, čearddalaš ja nationála minoritehtain, mo eastadit vierisbalu ja rasismma, ja gii ja mii váikkuha dálá nuoraide.

Bargo- ja ealáhuseallin

Váldooassi lea ealáhusaid, fitnodagaid, fidnoálggahemiid, fidnoválljemiid ja bargguhisvuođa birra. Lea maiddái sáhka bargoeallima organisašuvnnain ja bálkáhuksemis, ja dálá bargoeallimis ja dan prinsihpain ja árvvuin.

Politihkka ja demokratiija

Váldooassi fátmmasta politihkalaš vuogádaga buot dásiin ja čálgostáhta. Das lea sáhka politihkalaš bellodagain, ja das mii sáhttá áitit demokratiija. Dán váldooasis deattuhuvvojit maiddái stivrenvuohki, riektestáhta ja olmmošvuoigatvuođaid gaskavuođat.

Riikkaidgaskasaš dilit

Váldooassi fátmmasta riikkaidgaskasaš ovttasbarggu, terrorismma, vuostálasvuođaid, čoavdit vuostálasvuođaid ja ráfibargguid. Das lea maiddái sáhka globaliseremis, resurssaid juogadeamis ja guoddevaš ovdáneamis, ja Norgga rollas riikkaidgaskasaš aktevran.

Diibmolohku

Tiibmalohku lea almmuhuvvon 60-minuhta ovttadahkan:

MÁNÁIDCEAHKKI

1.-7. jahkeceahkit: 385 tiimma

NUORAIDCEAHKKI

8.–10. jahkeceahkit: 249 tiimma (256 tiimma sidjiide geat čađahit 10. jahkeceahki 2014’ giđa)

OAHPPOSPESIALISEREMA OAHPPOPROGRÁMMAT – REÁLAFÁGAID PROGRÁMMASUORGGIT JA GIELA, SERVODATFÁGA JA EKONOMIIJA PROGRÁMMASUORGGIT

Jo1: 84 tiimma

FIDNOFÁGALAŠ OAHPPOPROGRÁMMAT, MUSIHKA, DÁNSUMA JA DRÁMÁ OAHPPOPROGRÁMMAT, VALÁŠTALLANFÁGAID OAHPPOPROGRÁMMAT, JA OAHPPOSPESIALISEREMA OAHPPOPROGRÁMMAT – HÁBMENFÁGAID PROGRÁMMASUORGGIT

Jo2: 84 tiimma

Vuođđogálggat

Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttimin fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das. Servodatfágas áddejuvvojit vuođđogálggat ná:

Njálmmálaš gálggat servodatfágas leat máhttit áddet, válddahit, buohtastahttit ja analyseret gálduid ja čuolmmaid geavahettiin fáktáid, teoriijaid, definišuvnnaid ja fágadoahpagiid sáhkavuoruin, ovdanbuktimiin ja oaivilovdanbuktimiin. Njálmmálaš gálggain lea maiddái sáhka guldalit, árvvoštallat ja ovdánahttit earáid sáhkavuoruid ja dávistit daidda. Njálmmálaš gálggaid ovdánahttin servodatfágas álgá guldaleames ja muitaleames oaiviliid álkes njálmmálaš teavsttain ja manná dasa ahte vuođuštit oaiviliid ja guldalit earáid fágalaš oadjebasvuođain. Njálmmálaš gálggaid servodatfágas oahpahallá proseassas mii álgá refererejeaddji cealkámušaiguin, dávjá persovnnalaččat, ja gálggat ovdánahttojuvvojit fágarelevánta ja fágamihtilmas jurddagurgalussan mas eanet ahte eanet geavaha ákkastallama, ságaškuššama ja aiddolaš fágadoahpagiid. Áddet iešguđet oaiviliid, máhttit geavahit perspektiivva ja máhttit čájehit guovtteoaivilvuođa áššálaččat árvvusanedettiin earáid oaiviliid lea maiddái oassi njálmmálaš gálggain.

Máhttit čállit servodagas mearkkaša máhttit ovdanbuktit, vuođuštit ja ákkastallat oaiviliid, ja gaskkustit ja juogadit máhtu čálalaččat. Dát mearkkaša maiddái buohtastahttit ja ságaškuššat sivaid, váikkuhusaid ja gaskavuođaid. Dasto lea sáhka máhttit árvvoštallat gálduid, hypotesaid ja modeallaid mearkkašumi, ja máhttit ovdandivvut servodatfágalaš guorahallamiid bohtosiid čálalaččat. Máhttit árvvoštallat ja gieđahallat iežas teavsttaid lea maiddái oassi gálggas. Čállingálggaid ovdánahttin servodatfágas mearkkaša dađistaga hárjehallagoahtit sátnádit álkes fáktácealkagiid ja konkrehta gažaldagaid ja ovdánit dasa ahte máhttit ođđasit muitalit ja čoahkkáigeassit teavsttaid ja máhttit sátnádit čuolmmaid ja hábmet ságaškušši teavsttaid gáldočujuhusaid geavahemiin. Hárjehallat geavahit gálduid kritihkalaččat ja iešguđet láhkai, ja máhttit vuođuštit konklušuvnnaid main geavaha dađistaga eanet fágadoahpagiid ja eanet reflekteremiid fáttáid birra, lea guovddáš oassi proseassas.

Máhttit lohkat servodagas mearkkaša dutkat, dulkot ja reflekteret fágalaš teavsttaid ádden dihtii iežas ja eará servodagaid, eará áiggiid, báikkiid ja olbmuid. Dát mearkkaša maiddái máhttit gieđahallat ja geavahit dieđuid govain, filmmain, sárgumiin, gráfain, tabeallain ja kárttain, ja ulbmillaččat ohcat dieđuid, kritihkalaččat árvvoštallat ja diđolaččat válljet ja hilgut gálduid. Lohkangálggaid ovdáneapmi servodatfágas álgá teavsttaid ja visuálalaš ovdanbuktimiid áddema oahpahallamis, ja ovdána daid dulkoma ja árvvoštallama bokte, dasa ahte ovdánahttit kritihkalaš máhttoháhkanstrategiijaid. Lohkat háhkan dihtii dieđuid ja lohkat gálduid kritihkalaččat álgá das ahte gávdnat álkes, láhččojuvvon gálduid ja árvvoštallat leat go dieđut ávkkálaččat. Dasto oahpahallat máhtu ieš ohcat dieđuid, buohtastahttit iešguđet gálduid dieđuid ja kritihkalaččat árvvoštallat daid relevánssa, jáhkehahttivuođa ja ulbmila.

Máhttit rehkenastit servodatfágas mearkkaša háhkat lohkovuorkká fágalaš fáttáin, bargat dainna ja árvvoštallat dan, ja ovdanbuktit dán tabeallain, gráfain ja govvosiin. Rehkenastin servodatfágas mearkkaša maiddái geavahit ja buohtastahttit, analyseret ja ovdandivvut statistihkalaš lohkomateriála mat čájehit ovdáneami ja variašuvnna. Dáidu čađahit iskkademiid lohkamiin ja rehkenastimiin, geavahit servodatfágalaš diehtovuođuid ja kritihkalaččat dulkot lohkomateriála, lea guovddážis. Dat mearkkaša maiddái geavahit mihttoláva, rehkenastit áiggiin ja geavahit rehkenastima hálddašit ruhtageavaheami ja persovnnalaš ekonomiija. Rehkenastingálggaid oahpahallá dađistaga ja álgá das ahte gávdnat ja máhtestuvvat lohkama, šláddjema ja dieđuid geavaheami ja ovdanbuktima strategiijaid. Dasto ovdánahtto dáidu čoahkkáigeassit, buohtastahttit ja dulkot statistihkalaš dieđuid, ja dáidu analyseret, kritihkalaččat geavahit ja árvvoštallat dieđuid. Bargat dieđuiguin mat čájehit ovdáneami ja variašuvnna statistihkalaš mihtuid vehkiin, lea guovddážis.

Digitála gálggat servodatfágas mearkkaša máhttit geavahit digitála resurssaid suokkardit neahttabáikkiid, ohcat dieđuid, leat gáldokritihkalaš ja válljet relevánta dieđuid servodatfágalaš fáttáid birra. Gálggat fátmmastit maiddái máhtu geavahit digitála ovdanbuktin- ja ovttasbargoreaidduid hábmet, ovdandivvut ja almmuhit multimediabuktagiid. Digitála gálggat mearkkašit maiddái máhttit gulahallat ja ovttasbargat servodatfágalaš fáttáid birra, čuovvut neahttavuđot gulahallama njuolggadusaid ja norpmaid, dása gullet personsuodjalus ja dahkkivuoigatvuohta. Digitála gálggaid ovdáneapmi servodatfágas mearkkaša oahppat geavahit digitála reaidduid ja mediaid háhkat fágalaš máhtu, čájehit iežas gelbbolašvuođa ja nannet fágalaš sága. Digitála gálggaid servodatfágas oahpahallá proseassas mii álgá digitála reaidduid geavaheamis ja ovdána dasa ahte gávdnat ja ođđasit muitalit servodatfágalaš sisdoalu. Dasto ovdánahtto dáidu geavahit iešguđetlágan ohcanstrategiijaid, dahkat kritihkalaš válljemiid ja čájehit fágalaš reflekšuvnna.

Gelbbolašvuođamihttomearit 4. jahkeceahki maŋŋil

Dutki

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• sátnádit gažaldagaid servodatfágalaš fáttáid birra, reflekteret ja searvat fágaságastallamiidda daid birra
• gávdnat ja ovdandivvut dieđuid servodatfágalaš fáttáid birra láhččojuvvon gálduin, maiddái digitála, ja árvvoštallat leat go dieđut ávkkálaččat ja luohtehahttit
• geavahit Interneahta jierpmálaččat digitála oktavuođas ja dovdat personsuodjalusa njuolggadusaid digitála mediain
• geavahit lohkama ja šláddjema metodaid álkes servodatfágalaš iskkademiin, ja ovdandivvut álkes cealkagiid meriid ja sturrodaga birra diagrámmain ja tabeallain
• čállit álkes teavsttaid servodatfágalaš fáttáid birra ja geavahit fága vuođđodoahpagiid
• hábmet ja govvidit muitalusaid olbmuid birra geat ellet iešguđet dilálašvuođain ja buohtastahttit birgenlágiid
• buktit ovdamearkkaid dasa mo olbmuin leat iešguđetlágan oaivilat, ahte iešguđetlágan olbmuid deaivvadeamit sáhttet leat sihke addevaččat ja riidovuložat, ja ságastallat empatiija ja olmmošárvvu birra

Historjá

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• geavahit doahpagiid ovddešáigi, dálááigi ja boahtteáigi iežas ja iežas bearraša birra
• ságastallat mo geađgeáiggeolbmot birgejedje bivdimiin ja čoaggimiin ja fantaseret vuosttaš olbmuid birra geat bohte guvlui maŋŋá jiekŋaáiggi
• gávdnat dieđuid iežas soga birra, ovtta–guovtti buolvva maŋos, ja ovdandivvut daid ja muitalit mo eallinvuogit, birgejupmi ja sohkabealrollat leat rievdan
• dovdát historjjálaš luottaid iežas lagašbirrasis ja guorahallat báikkálaš čoakkáldagaid ja muitomearkkaid
• válddahit Sámi ruovdeáiggi váldoiešvuođaid ja ságastallat Norgga ja muđui Davviriikkaid bronsaáiggi ja ruovdeáiggi birra
• muitalit mo bivdoservodaga nuppástuvvan vuođđoealáhusekonomiijan rievdadii eallinvugiid Sámis ja Norggas
• ságastallat manne ja mo miessemánu 17.b. ja guovvamánu 6.b. ávvuduvvojit, ja muitalit eará riikkaid nationálabeivviid birra

Geografiija

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• namuhit sámegiel ja dárogiel namaid ja sajustit ruovttubáikki, ruovttugieldda, ruovttufylkka, Sámi ja Norgga kártii
• namuhit ja sajustit riikkaid Davviriikkain, máilmmiábiid ja máilmmiosiid ja gávdnat geográfalaš namahusaid kárttas
• válddahit sámi jahkodatjoru ja muitalit mo eallin ja barggut leat čadnon dán jorrui
• válddahit eanadathámiid, geavahanguovlluid ja báikkiid suokkardemiin eanadaga skuvlla ja ruovttu lahka, ja geavahemiin sámegiel ja dárogiel namahusaid daidda
• muitalit dehálaš eanadagaid ja eanahámiid birra Norggas, muhtun eará riikkain ja Sámis
• ságastallat báikkiid, olbmuid ja gielaid birra ja plánet ja ovdandivvut mátkki Sámis
• čujuhit ja dádjadit almmiguovlluid mielde ja selvehit manne leat áigeerohusat

Servodatoahppu

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• muitalit sámi kultuvrra ja eallinvuogi guovddáš iešvuođaid birra dálááiggis ja sámiid stáhtusa birra eamiálbmogin
• ságastallat iešguđetlágan bearašmálliid birra ja bearraša ja fulkkiid oktavuođaid ja doaimmaid birra
• buktit ovdamearkkaid vuoigatvuođaide mat mánáin leat, iešguđet vuordámušain maid nieiddat ja gánddat vásihit árgabeaivvis, ja ságastallat mo dát vuordámušat sáhttet vásihuvvot
• iskat nieiddaid ja gánddaid ruhtageavaheami ja ságastallat beliid mat váikkuhit geavaheapmái
• ságastallat fáttáid birra mat gusket seksualitehtii, rádjabidjamii, veahkaválddálašvuhtii ja árvvusatnimii
• ráhkadit bajilgova mii čájeha makkár norpmat gusket olbmuid gaskavuođaide, ja čilget norpmaid rihkkuma váikkuhusaid
• hábmet ja čuovvut servvoštallannjuolggadusaid ja oassálastit skuvlaservodaga demokráhtalaš mearrádusain
• ságaškuššat vuoiggalašvuođa- ja ovttadássásašvuođaáddejumiid

Gelbbolašvuođamihttomearit 7. jahkeceahki maŋŋil

Dutki

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• sátnádit ovtta servodatfágalaš gažaldaga, evttohit vejolaš čilgehusaid ja čuvget gažaldaga iskkadeami bokte
• digaštallat servodatfágalaš fáttáid árvvusanedettiin earáid oainnuid, geavahit relevánta fágadoahpagiid ja earuhit oaiviliid ja fáktá
• lohkat teavsttaid olbmuid birra geat ellet iešguđet dilálašvuođain, ja ságaškuššat manne sii jurddašit, dahket ja vásihit dáhpáhusaid iešguđet láhkai
• bidjat historjjálaš dáhpáhusaid áiggi dáfus maŋŋálaga ja kártii
• čađahit ja ovdandivvut iskkademiid mat gáibidit lohkama ja rehkenastima geavahettiin dieđuid tabeallain ja diagrámmain
• gávdnat ja ávkkástallat servodatfágalaš dieđuid ohcamiin digitála gálduin, árvvoštallat gávdnosiid ja čuovvut jierpmálaš neahttageavaheamineahtta ja neahttaetihka njuolggadusaid
• geavahit digitála reaidduid ovdandivvut servodatfágalaš barggu ja čuovvut personsuodjalusa ja dahkkivuoigatvuođa njuolggadusaid
• čállit servodatfágalaš teavstta geavahettiin relevánta fágadoahpagiid ja máŋga gáldu

Historjá

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• selvehit sámi siidaservodaga
• muitalit Sámi ja Norgga servodatovdáneami váldoiešvuođaid birra 800–900-loguid rájes 1700-logu loahpa rádjai, ja dárkileappot selvehit Sámi koloniserema, namalassii kránnjáálbmogiid fásta ásaiduvvama Sápmái
• selvehit Norgga nationála minoritehtaid ja válddahit sin vuoigatvuođaid, historjjá ja birgejumi váldoosiid
• válddahit nissonolbmuid ja almmáiolbmuid birgejumi ovdáneami ja ságastallat dásseárvvu birra
• sajustit dološ johkakultuvrraid kártii ja bidjat daid áiggi dáfus maŋŋálaga ja ovdandivvut daid váldoiešvuođaid
• gávdnat dieđuid antihkaáiggi greikka ja romalaš servodagaid birra, ja gávdnat ovdamearkkaid dasa mo dát kultuvrrat leat báidnán min iežamet áiggi
• selvehit gaskaáiggi, renesánssa ja čuvgehusáiggi guovddáš iešvuođaid Eurohpás, ja digaštallat manne áigodagat ná juhkkojuvvojit
• ovdanbuktit eurohpálaččaid gávnnahusmátkkiid, válddahit kulturdeaivvademiid ja ságastallat mo dán sáhtte vásihit

Geografiija

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• geavahit atlasa, viežžat dieđuid bábirtemákárttain ja digitála kártabálvalusain, sajustit Sámi báikenamaid kártii ja selvehit dáid, ja sajustit kránnjágielddaid, Norgga fylkkaid ja máilmmi stuorámus riikkaid kártii
• registreret ja dulkot jiekŋaáiggi luottaid ruovttubáikkis ja čilget jiekŋaáiggi mearkkašumi eatnamiid hápmašuvvamii ja riikii oppalaččat
• čilget luondduriggodagaid, ealáhusaid, ássama ja eallinvuogi oktavuođaid
• buohtastahttit Eurohpá riikkaid ja eará máilmmiosiid riikkaid ovttaláganvuođaid ja erohusaid
• selvehit dálkkádat- ja šaddodatguovlluid máilmmis ja mo olbmot ávkkástallet daid, ja selvehit sámegiel namahusaid
• válddahit mo buvttadeapmi ja geavaheapmi sáhttet bilidit ekovuogádagaid ja nuoskkidahttit eatnama, čázi ja áimmu, ja ságaškuššat mo dán sáhtášii eastadit ja divvut
• válddahit mo Norga geavaha eará máilmmiguovlluid riggodagaid
• registreret báhtareddjiid báhtaremiid, čilget manne muhtumat šaddet ruovtturiikkaineaset báhtarit, ja ságaškuššat mo lea boahtit amas riikii báhtareaddjin

Servodatoahppu

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• addit ovdamearkkaid iešguđetlágan gaskaomiin kommersiála váikkuheapmái ja digaštallat mo dát sáhttet váikkuhit geavahandábiide ja persovnnalaš ekonomiijii
• ságastallat ráhkesvuođa ja árvvusatnima, iešguđetlágan seksuálalaš gessomiid, ovttaseallima ja bearraša birra, ja digaštallat váikkuhusaid das go ii árvvusane erohusaid
• válddahit rollaid iežas árgabeaivvis ja guorahallat ja digaštallat makkár vuordámušat daidda rollaide čatnasit
• addit ovdamearkkaid dasa mo sohkabealrollat ja seksualitehta ovdanbuktojuvvojit iešguđet mediain ja digaštallat makkár vuordámušat dáidda hábmejuvvojit
• ságaškuššat duhpáha ja iešguđet gárihuhttinmirkkuid geavaheami ja daid váikkuhusaid
• selvehit mii servodat lea, ja reflekteret manne olbmot servet oktii servodahkan
• selvehit Norgga deháleamos fápmoásahusaid, oktan Sámedikkiin, ja sin váldobargguid, ja digaštallat erohusa eallit demokratiijas ja eallit servodagas demokratiija haga
• čilget mii politihkalaš bellodat lea, ja selvehit Norgga politihkalaš bellodagaid muhtun guovddáš vuostálasvuođaid
• selvehit makkár geatnegasvuođat, vuoigatvuođat ja vejolašvuođat mánáin ja nuorain leat váikkuhit
• buktit ovdamearkkaid kultuvrralaš symbolaide ja selvehit maid mii oaivvildat identitehta- ja kultuvra-doahpagiin
• selvehit dálá sámi servodaga váldoiešvuođaid ja digaštallat iešguđetlágan ealáskahttinvugiid
• ovdandivvut áigeguovdilis servodatriiddu ja ságaškuššat mo dan sáhtášii čoavdit
• ságastallat ON’ ja eará riikkaidgaskasaš ovttasbargguid ulbmila, dása gullá eamiálbmotovttasbargu, ja buktit ovdamearkka Norgga rollii ovttasbargguin

Gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋil

Dutki

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• sátnádit gažaldagaid servodatdiliid birra, plánet ja čađahit iskkadeami ja ságaškuššat gávdnosiid ja bohtosiid njálmmálaččat ja čálalaččat
• geavahit servodatfágalaš doahpagiid fágaságastallamiin ja ovdanbuktimiin iešguđet digitála reaidduiguin ja hukset viidáseappot earáid buktagiidda
• geavahit statistihkalaš gálduid meroštallat ja válddahit servodatfágalaš ságaškuššamiid tendeanssaid ja variašuvnnaid ja árvvoštallat addá go statistihkka luohtehahtti dieđuid
• čájehit mo dáhpáhusat sáhttet ovdanbuktojuvvot iešguđet láhkai, ja ságaškuššat mo beroštumit ja ideologiija sáhttet báidnit oainnu dasa mii orru fáktán ja duohtavuohtan
• reflekteret servodatfágalaš gažaldagaid iešguđet digitála gálduid ja bábirgálduid dieđuid vehkiin ja digaštallat gálduid ulbmiliid ja relevánssa
• identifiseret servodatfágalaš ákkaid, fáktáid ja čuoččuhusaid servodatdebáhtain ja digaštallamiin Interneahtas, árvvoštallat daid kritihkalaččat ja árvvoštallat vuoigatvuođaid ja váikkuhusaid go almmuha Internehttii
• hutkat muitalusaid olbmuid birra iešguđet ovddeš ja dálá servodagain ja čájehit mo birgejupmi ja árvvut váikkuhit jurdagiidda ja daguide
• čállit servodatfágalaš teavsttaid ja geavahit aiddolaš fágadoahpagiid, vuođuštuvvon konklušuvnnaid ja gáldočujuhusaid

Historjá

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• gávdnat ovdamearkkaid dáhpáhusaide mat leat leamaš mielde hábmemin dálá Sámi ja Norgga, ja digaštallat mo servodat livččii sáhttán šaddat jus dat livčče dáhpáhuvvan eará láhkai
• ságaškuššat olmmošárvoideála, vealaheami ja rasismma ovdáneami historjjálaš ja dálááiggi perspektiivvas
• ovdandivvut sámi historjjá dehálaš guovddáš ovdánaniešvuođaid 1800-logus gitta 1900-logu gaskamuddui, ja digaštallat mo dáruiduhttinpolitihkka váikkuhii ovttaskas olbmuide ja servodahkii
• gávdnat ovdamearkkaid politihkalaš mobiliseremii ja kultuvrralaš visualiseremii sámi historjjás 1900-logu gaskamuttu rájes otnážii
• ovdandivvut norgga historjjá dehálaš ovdánaniešvuođaid 1800-logus gitta 1900-logu gaskamuddui ja válddahit mo dat čujuhit dálá servodahkii
• selvehit čálgostáhta ovdáneami ja válddahit dálá Norgga iešvuođaid
• selvehit teknologalaš ja servodatlaš nuppástuhttimiid maid industriála revolušuvdna dagahii
• selvehit daid jurdagiid ja fámuid mat mielddisbukte Amerihká friddjavuođasoađi ja Fránskka revolušuvnna, ja válddahit mo dat váikkuhii Norgga demokráhtalaš ovdáneapmái
• selvehit kolonialismma ja imperialismma ja addit ovdamearkkaid dekoloniseremii
• ságaškuššat 1900- ja 2000-loguid guovddáš riikkaidgaskasaš riidduid sivaid ja váikkuhusaid
• ságaškuššat ođđa áiggi dehálaš servodatnuppástuvvamiid ja reflekteret das mo dálá servodat rahpá vejolašvuođaid ođđa nuppástuvvamiidda

Geografiija

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• báikádit ja dokumenteret máilmmi geográfalaš váldoiešvuođaid bajilgova ja buohtastahttit iešguđet riikkaid ja regiovnnaid
• lohkat, dulkot ja atnit bábirkárttaid ja digitála kárttaid, mihttoláva ja kártamearkkaid ja buohtastahttit árbevirolaš ja ođđaáigásaš vugiid dádjadit luonddus
• selvehit eatnama siskkáldas ja olgguldas fámuid, áibmohivvodaga lihkadeami, čázi birrajohtima, dálkki, dálkkádagaid ja šaddodaga, ja ságaškuššat luonddu ja servodaga oktavuođaid
• selvehit man viiddis Sápmi lea, ja mo nationálastáhtaid ráját ja hálddašanráját juhket guovlluid
• selvehit sámi eanadatnamahusaid ja sámi báikenamaid
• suokkardit mo olbmot ávkkástallet luondduvuođu, eará riggodagaid ja teknologiija Norggas ja máilmmi eará riikkain, ja ságaškuššat guoddevaš ovdáneami eavttuid
• guorahallat ja digaštallat riggodagaid geavaheami ja boasttugeavaheami, ja makkár váikkuhusaid dat sáhttá buktit birrasii, ja makkár riidduid dat sáhttá dagahit báikkálaččat ja máilmmiviidosaččat
• buohtastahttit álbmogiid sturrodaga, struktuvrra ja lassáneami ja analyseret álbmotovdáneami, urbaniserema ja fárremiid ođđasat áiggis
• kártet iešguđet máilmmiosiid eallineavttuid, ja čilget gefiid ja riggáid stuorra erohusaid ja ságaškuššat doaibmabijuid mo dásset juohkima

Servodatoahppu

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• selvehit mo iešguđet politihkalaš bellodagat ovddidit iešguđet árvvuid ja beroštumiid, laktit dáid áigeguovdilis servodatgažaldagaide ja ákkastallat iežas oainnu
• selvehit politihkalaš ásahusaid Norggas ja Sámis ja politihkalaš ásahusaid rollajuogadeami
• buktit ovdamearkkaid dasa maid ovttasbargu, mielváikkuheapmi, demokratiija ja searvan mearkkašit našuvnnalaččat, báikkálaččat, organisašuvnnain ja skuvllas
• selvehit ON-lihtu, ON’ olmmošvuoigatvuođajulggaštusa ja guovddáš ON-konvenšuvnnaid váldoprinsihpaid, oktan ILO-konvenšuvnnain eamiálbmotvuoigatvuođaid birra, čájehit mo dat bohtet ovdan lágain, ja ságaškuššat olmmošvuoigatvuođaid rihkkuma váikkuhusaid
• buktit ovdamearkkaid dasa mo ráhkesvuođa ja seksualitehta oktavuođa áddejupmi sáhttá rievddadit kultuvrras ja kultuvrraid gaskkas
• analyseret sohkabealrollaid seksualitehta govvidemiid oktavuođas ja čilget sávahahtti seksuála oktavuođa ja seksuála veahkaválddálašvuođa erohusa
• buktit ovdamearkkaid dasa mo láhkarihkkun lea meannuduvvon, digaštallat rihkolašvuođa sivaid ja váikkuhusaid ja čilget mo riektestáhta doaibmá
• selvehit guottut-, ovdagáttut- ja rasisma-doahpagiid ja árvvoštallat mo guottut sáhttet váikkuhuvvot ja mo ovttaskas olmmoš ja servodat sáhttet eastadit ovdagáttuid ja rasismma
• guorahallat árbevirolašmáhtu ja ságaškuššat mo árbevirolašmáhttu sáhttá fievrreduvvot ođđaáigásaš oktavuođaide
• válddahit mo geavahanvuogit leat rievdan Norggas, ja selvehit geavaheaddjivuoigatvuođaid
• válddahit duhpáha ja gárihuhttinmirkkuid geavaheami ovdáneami ja váikkuhusaid Norggas ja reflekteret guottuid gárihuhttinmirkkuide
• válddahit norgga ekonomiija váldoiešvuođaid ja mo dat lea čadnon globála ekonomiijii

Gelbbolašvuođamihttomearit Jo1/Jo2 maŋŋil

Dutki

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• sátnádit áigeguovdilis servodatfágalaš čuolmma ja čállit ságaškušši teavstta mas geavaha fágadoahpagiid, iešguđet gálduid ja gáldočujuhusaid
• guorahallat áigeguovdilis báikkálaš, nationála ja globála váttisvuođaid ja ságaškuššat iešguđetlágan čovdosiid njálmmálaččat ja čálalaččat geavahettiin aiddolaš fágadoahpagiid
• geavahit iešguđetlágan digitála ohcanstrategiijaid gávdnat ja buohtastahttit dieđuid mat válddahit čuolmmaid iešguđet perspektiivvas, ja árvvoštallat gálduid ulbmila ja relevánssa
• geavahit oktasaš ja vuostálas dieđuid statistihkas ságaškuššat servodatfágalaš čuolmma
• ságaškuššat servodatfágalaš fáttáid digitála digaštallanforumiin ja árvvoštallat iežas áddejumi earáid čállagiid ektui

Olmmoš, servodat ja kultuvra

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• guorahallat nuoraid sosialiserema Sámis ja Norggas guovddáš doahpagiid vehkiin ja digaštallat čearddalaš ja riikavuloš gullevašvuođa oktavuođa
• selvehit makkár vuoigatvuođat geavaheaddjis leat ja digaštallat geavaheddjiid ehtalaš ovddasvástádusa
• rehkenastit sisaboađuid, bidjat bušeahta dállodollui ja árvvoštallat mo eallindilli, seastin ja loatnaváldin váikkuhit persovnnalaš ekonomiijii
• analyseret iešguđetlágan rihkolašvuođa ja veahkaválddálašvuođa viidodaga, ja ságaškuššat mo dákkár daguid sáhttá eastadit, ja mo riektestáhta doaibmá
• defineret kultuvra-doahpaga ja buktit ovdamearkkaid dasa mo kultuvra, sohkabealrollat ja bearaš-, sohka- ja ovttaseallinvuogit rievddadit báikkiid ja áiggi mielde
• digaštallat dálá sámi kultuvrra váldoiešvuođaid ja variašuvnnaid ja reflekteret das maid mearkkaša leat eamiálbmogin
• digaštallat mo oskkolaš, čearddalaš ja kultuvrralaš variašuvnnat hábmejit vejolašvuođaid ja hástalusaid
• ságaškuššat manne ovdagáttut, rasisma ja vealaheapmi čuožžilit, ja makkár doaibmabijut sáhttet eastadit daid

Bargo- ja ealáhuseallin

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• gávdnat dieđuid iešguđet fidnuid birra ja digaštallat makkár vejolašvuođat ja hástalusat dálá bargomárkanis leat
• reflekteret mávssolašvuođa das ahte olbmos lea bargu, ja mat leat buori bargobirrasa dovdomearkkat
• digaštallat sámi ealáhusaid ja servodagaid barggaheami ja árvoháhkama vejolašvuođaid ja hástalusaid ja ságaškuššat bargguhisvuođa
• digaštallat bargoeallimii guoskevaš ehtalaš čuolmmaid
• selvehit ealáhus-, bargiid- ja bargoaddiorganisašuvnnaid ja sin saji bargoeallimis ja fáktoriid mat mearridit bálká- ja bargoeavttuid
• árvvoštallat fitnodatálggaheami vejolašvuođaid ja hástalusaid ja gávnnahit boađus- ja balánsarehketdoalu váldosárgosiid
• digaštallat dásseárvvu mávssolašvuođa ja sohkabealjuogaduvvon bargomárkana váikkuhusaid

Politihkka ja demokratiija

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• guorahallat ja digaštallat mo ieš sáhttá oassálastit ja váikkuhit politihkalaš vuogádahkii iešguđetlágan váikkuhankanálaid geavahemiin
• selvehit demokratiija iešguđetlágan hástalusaid, earret eará eamiálbmot- ja minoritehtaovddastemiid birra
• selvehit eamiálbmotvuoigatvuođaid ja ságaškuššat sámi álbmoga iešmearridanrievtti
• digaštallat stivrenvuogi, riektestáhta ja olmmošvuoigatvuođaid gaskavuođaid
• ságaškuššat eanetlohkodemokratiija ja selvehit Norgga stivrenvuogi ja deháleamos politihkalaš stivrenorgánaid, dása gullet sámi demokráhtalaš orgánat Sámis
• analyseret sámi ja norgga politihka politihkalaš bellodagaid ja ovttastumiid vuođđoerohusaid
• selvehit Norgga ekonomalaš politihka guovddáš dovdomearkkaid
• digaštallat norgga čálgostáhta váldoprinsihpaid ja hástalusaid
• digaštallat ekonomalaš ovdáneapmi-, eallinstandárda-, eallinkvalitehta- ja guoddevaš ovdáneapmi-doahpagiid ja daid gaskavuođa

Riikkaidgaskasaš dilit

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• defineret fápmu-doahpaga ja buktit ovdamearkkaid dasa mo fápmu geavahuvvo máilmmiservodagas
• defineret globaliseren-doahpaga ja árvvoštallat globaliserema iešguđet váikkuhusaid erenoamážit eamiálbmogiid dili dáfus
• selvehit EO’ ulbmiliid ja stivrenorgánaid ja digaštallat Norgga oktavuođa EO:i
• gávdnat ovdamearkkaid iešguđet riidduide ja olmmošvuoigatvuođarihkkumiidda ja ságaškuššat maid ON ja eará riikkaidgaskasaš aktevrrat sáhttet dahkat
• selvehit iešguđet sivaid manne muhtun riikkat leat geafit ja muhtumat fas riggát, ja digaštallat doaibmabijuid unnidit geafivuođa máilmmis
• digaštallat terrorismma dovdomearkkaid ja sivaid  

Árvvoštallan fágas

Loahppaárvvoštallama mearrádusat:

Oppalašárvosáni árvvoštallan

Jahkeceahkki	Ortnet
10. jahkeceahkki	Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni.
Jo1 oahppospesialiserema oahppoprográmmat – reálafágaid prográmmasuorggit ja giela, servodatfága ja ekonomiija prográmmasuorggit Jo2 oahppospesialiserema oahppoprográmmat – hábmenfágaid prográmmasuorggit Jo2 valáštallanfágaid oahppoprográmmat ja musihka, dánsuma ja drámá oahppoprográmmat Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat	Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni.

Eksámen ohppiide

Jahkeceahkki	Ortnet
10. jahkeceahkki	Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo1 oahppospesialiserema oahppoprográmmat – reálafágaid ja giela, servodatfága ja ekonomiija prográmmasuorggit Jo2 oahppospesialiserema oahppoprográmmat – hábmenfágaid prográmmasuorggit Jo2 valáštallanfágaid ja musihka, dánsuma ja drámá oahppoprográmmat Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat	Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.

Eksámen privatisttaide

Jahkeceahkki	Ortnet
10. jahkeceahkki	Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
Jo1 oahppospesialiserema oahppoprográmmat – reálafágaid ja giela, servodatfága ja ekonomiija prográmmasuorggit Jo2 oahppospesialiserema oahppoprográmmat – hábmenfágaid prográmmasuorggit Jo2 valáštallanfágaid ja musihka, dánsuma ja drámá oahppoprográmmat Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat	Privatisttat galget váldit njálmmálaš eksámena. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.

Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat mearriduvvon oahpahuslága láhkaásahusas.