Sámegiella vuosttašgiellan oahppoplána

Ulbmil

Sámit leat okta álbmot mii orru Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, ja sámegielat čatnet sámiid oktii riikkarájiid rastá. Sámegielat leat almmolaš unnitlogugielat Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Leat máŋga sámegiela ja iešguđetlágan suopmanat, ja sámi gielladilli ja sámegiela eavttut leat iešguđetládje iešguđet guovlluin Sámis. Sámegiella lea nanu kulturguoddi, ja oktasaš árvvut, vásáhusat ja máhttu fievrreduvvojit boahtte buolvvaide giellageavaheami bokte. Ulbmil lea ahte sámegiella galgá bisuhuvvot, nannejuvvot ja ain ovdánahttot dievaslaš gulahallangaskaoapmin beroškeahttá riikkarájiin.

Oahpahus sámegielas galgá leat mielde lahttudit mánáid ja nuoraid sámi kultuvrii ja servodateallimii, ja kulturipmárdus, gulahallan, oahppahábmen ja identitehtaovdánahttin leat guovddážis oahpaheamis. Oahpahus mii ovddida positiivvalaš guottuid sámegielaide ja mii vuhtiiváldá dan máŋggalágan giella- ja kulturvalljivuođa maid sámi oahppit vásihit, addá ohppiide máŋggagielalaš ja máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuođa. Kultuvrralaš gelbbolašvuohta lea maid diehtit ja árvvus atnit kultuvrralaš ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámi servodagain. Sámegielfága galgá leat mielde movttiidahttit sámegiela ovdánahttima ja geavaheami iešguđetlágan oktavuođain ja iešguđetlágan arenain. Buorre gelbbolašvuohta sámegielas addá válljenvejolašvuođaid go guoská ohppui, bargui ja eallinagi oahppamii.

Fága sámegiella vuosttašgiellan galgá ovdánahttit ohppiid giellagelbbolašvuođa iežas návccaid ja eavttuid mielde. Njálmmálaš gálggat ja lohkan- ja čállingelbbolašvuohta leat iešalddis mihttomearrin seammás go leat dárbbašlaš vuođđun oahppamii buot eará fágain buot cehkiin. Fága galgá movttiidahttit lohkan- ja čállinmiela, ja leat mielde ovddideame buriid lohkanstrategiijaid.

Sámegielfágas oahpásmuvvet oahppit máŋggalágan teavsttaide. Fága lea huksejuvvon viiddis teakstaipmárdusdoahpaga ala, mii fátmmasta sihke njálmmálaš, čálalaš ja ovttastuvvon teavsttaid, main čála, jietna ja govat doaibmet ovttas. Oahppit galget oahppat oaidnit ja ipmirdit teakstagirjáivuođa ja fága galgá addit vejolašvuođa muosáhusaide ja reflekšuvdnii. Oahpahusa olis galget sii lohkat áššeprosa ja čáppagirjjálašvuođa, oahppat ja hárjánit kritihkalaččat jurddašit ja oažžut ipmárdusa teakstahistorjjás. Njálmmálaš ja čálalaš gulahallama bokte máhttet sii iežaset jurdagiid ovdanbuktit sániiguin ja almmuhit iežaset oaiviliid ja árvvoštallamiid. Sii galget ieža buvttadit iešguđetlágan teavsttaid sihke manuálalaččat ja digitálalaččat ja heivehit giela ja hámi iešguđetlágan ulbmiliidda, vuostáiváldiide ja mediaide. Dađi mielde galget sii maiddái máhttit čiekŋut iežaset válljen fáttáide ja čehpet máhttit ovdanbuktit fágalaš sisdoalu earáide.

Oahpahus sámegielfágas ovttas oahpahusain dárogielas addá ohppiide sin guovttegielat gelbbolašvuođa. Sámegiel- ja dárogielfágain leat ollu oktasaš bealit, ja ohppiide geain lea guovttegielat oahpahus lea danne lunddolaš ahte lea lagas ovttasbarggu dien guovtti fága gaskka.

Sámegiela aktiiva geavaheami bokte ovdánahttet oahppit giellahálddašeami ja nannejit iežaset gielalaš oadjebasvuođa ja identitehta. Go oahpásmuvvet sámi girjjálašvuhtii ja iešguđet sámegielaide ja suopmaniidda de sáhttet oahppit ovdánahttit iežaset ipmárdusa sámi servodaga gielalaš ja kultuvrralaš girjáivuhtii. Fága sáhttá maiddái čujuhit movt sámi árvvut sáhttet heivehuvvot ja ovdánahttojuvvot ođđa dilálašvuođaide ja dađistaga rievdi áigái dan bokte ahte áimmahuššat guovddáš árvvuid sámi kultuvrras. Máhttu eará álgoálbmogiid ja kultuvrraid birra sáhttá leat mielde buorideame sin árvvus atnima ja lasiheame áddejumi sin dilálašvuođaid hárrái, muhto sáhttá maiddái nannet iežas kultuvrra ipmirdeami

Fága váldooasit

Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit. Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan.

Fága lea oktasašfága, mii gullá buot joatkkaoahpahusa oahppoprográmmaide. Oahpahusa galgá danin heivehit sierra oahppoprográmmaide vai dat livččii ohppiide nu relevánta go vejolaš.

Sámegiela vuosttašgielfágas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋel vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. cehkiid ja maŋŋel Jo1, Jo2 ja Jo3 joatkkaoahpahusa studerenráhkkanahtti oahppoprográmmain. Fidnofágalaš oahppoprográmmas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋel lasáhusa oppalaš studerengelbbolašvuhtii.

Fidnofágalaš oahppoprográmmas lea Jo1 ja Jo2 diimmuid summa unnit go Jo1 summa studerenráhkkanahtti oahppoprográmmas.

Bajilgovva váldoosiin:

Jahkeceahkki	Váldooasit
1.-10. Joa1- Joa3	Njálmmálaš gulahallan	Čálalaš gulahallan	Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta

Njálmmálaš gulahallan

Njálmmálaš gulahallama váldooassi lea máhttit guldalit, hupmat ja ságastallat iešguđetlágan oktavuođain. Guldalit, hupmat ja ságastallat lea oassi sihke dábálaš ovttastallanvugiin ja fágalaš oktavuođain. Dat gullá lunddolaččat sosiála, kultuvrralaš ja fágalaš gelbbolašvuhtii ja estehtalaš eallimii ja muosáhusaide.

Guldaleapmi lea aktiiva doaibma mas oahppi galgá oahppat ja ipmirdit dan bokte ahte dulko, veardida ja árvvoštallá earáid dajaldagaid. Sihke njálmmálaš ovdanbuktima bokte, masa lea ráhkkanan ja spontána njálmmálaš ovttastallamis galgá oahppi ovdánahttit návccaid gulahallat earáiguin ja albmanahttit máhtu, jurdagiid ja hutkosiid girjás gillii iešguđet šáŋŋeriin. Sámegielfágas mearkkaša dát ahte lea erenoamáš deaŧalaš ovdánahttit ohppiid doabaipmárdusa ja seammás dahkat ohppiid diđolažžan giellageavaheamis. Dát eaktuda ahte sámegielat oahppit galget oahppat movt buoremusat gáhttet sámegiela seammás go ovdánahttet dan.

Njálmmálaš gulahallan lea maid heivehit giela, albmanahttinhámiid ja gaskkustanvuogi gulahallandilálašvuhtii.

Čálalaš gulahallan

Čálalaš gulahallama váldooassi lea máhttit lohkat ja čállit sámegiela. Oahpahussii gullá vuosttaš lohkan- ja čállinoahpahus ja lohkan- ja čállingelbbolašvuođa viidáset ovdánahttin oktilaš progrešuvdnan miehtá oahppomannolaga. Lohkanoahpahus galgá ovddidit oahppi miela ja návccaid lohkamis ja čállimis, ja mielddisbuktá ahte oahppi galgá lohkat iešguđetlágan teavsttaid, sihke oahppama ja muosáheami várás. Lohkanoahpahus galgá váikkuhit dasa ahte oahppi šaddá diđolaš dan hárrái movt son ovdána lohkamis ja čállimis.

Čálalaš gulahallan ovdána dan bokte go bargá giela huksehusain ja struktuvrrain, ja barggus iešguđetlágan šáŋŋeriiguin mas bohtet dađistaga eambbo gáibádusat teavsttaid hámi ja doaimma oktavuođaid ipmirdeapmái.

Čállin lea albmanahttit, divodit ja ovdanbuktit jurdagiid ja oaiviliid iešguđetlágan teavsttaid ja šáŋŋeriid bokte. Ovttastuvvon teavsttat gullet lunddolaččat daidda teavsttaide maid oahppit galget lohkat ja hábmet. Buorre čálalaš gulahallan eaktuda buori sátneriggodaga, máhtu ja gálggaid teakstaduddjomis, grammatihkas ja riektačállimis, ja návccaid heivehit teavstta ulbmilii ja vuostáiváldái.

Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta

Váldooassi giella, kultuvra ja girjjálašvuohta lea sámi giella- ja teakstakultuvrra birra. Oahppit galget ovdánahttit iešheanalaš ipmárdusa sámi giela ja kultuvrra beliin, ja oažžut ipmárdusa das movt giella ja teaksta lea rievdan áiggiid mielde ja ain rievdá. Váldooassái gullá maid giellageavaheami birra sámi kultuvrra, eallinvuogi ja árbevirolaš máhtu ektui, doahpagiid oahppama ja sátneriggodaga viiddideami birra. Oahpahus galgá veahkehit oahppi šaddat diđolaš iežas giellaoahppama ja iežas guovttegielatvuođa ja addit oadjebasvuođa ja ruohttasiid iežas kultuvrii.

Oahppit galget oahppat sámegielaid ja suopmaniid ja giellageavaheami birra ja giela vuogádahkan. Dat mielddisbuktá systemáhtalaš barggu sojahan- ja suorggidanhámiiguin. Grammatihkas lea lunddolaš álgit sátnehámiiguin nu go sojahit vearbbaid ja substantiivvaid. Oassi giellastruktuvrras ja grammatihkas lea iešguđetládje dain iešguđet sámegielain, ja oahpahusa galgá áimmahuššat dán ja heivehuvvot gielaide.

Oahppit galget beassat oahpásmuvvat sámi muitalanárbevirrui ja sámi girjjálašvuhtii ja girječállimii. Oahppit galget lohkat ja reflekteret ovtta meari ovdalaš ja ođđaset teavsttaid iešguđet šáŋŋeriin. Sii galget oažžut vejolašvuođa lohkat ja muosáhit sihke sámi girjjálašvuođa ja álgoálbmotgirjjálašvuođa. Dasa lassin galget sii šaddat diđolaččat sámi teakstahistorjjá árbevieruid hárrái buohtastahtti perspektiivvas ovdalaš áiggi ja dálá áigái gaskka ja olggobeali váikkuhusaid ektui. Go leat máŋga sámegiela ja ollu suopmanat, de lea deaŧalaš máhttit juoidá gielaid ovttaláganvuođaid ja eará sámegielaid giellastruktuvrra birra.

Diibmolohku

Diibmolohku lea almmuhuvvon 60 minuhta ovttadahkan:

MÁNÁIDCEAHKKI

1.–4. jahkecehkiin: 642 diimmu

5.-7. Jahkecehkiin: 312 diimmu

NUORAIDCEAHKKI

8.–10. jahkecehkiin: 284 diimmu

STUDERENRÁHKKANAHTTI OAHPPOPROGRÁMMA

Jo1: 103 diimmu

Jo2: 103 diimmu

Jo3: 103 diimmu

FIDNOFÁGALAŠ OAHPPOPROGRÁMMA

Jo1: 45 diimmu

Jo2: 45 diimmu

LASÁHUS OPPALAŠ STUDERENGELBBOLAŠVUHTII FIDNOFÁGALAŠ OAHPPOPROGRÁMMAIN

Jo3: 219 diimmu

Vuođđogálggat

Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das. Sámegielas vuosttašgiellan ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:

Njálmmálaš gálggat sámegielas vuosttašgiellan lea máhttit guldalit, hupmat ja ságastallat ja máhttit heivehit giela ulbmilii ja vuostáiváldái. Dát leat eaktun sáhttit earáiguin gulahallat sihke servvoštallamis, bargoeallimis ja almmolaš eallimis.

Njálmmálaš gálggat sámegielas ovdánit dan bokte go aktiivvalaččat guldala ja váldá sáni sihke spontánalaččat ja go lea ráhkkanan dasa, ja dat ovdánit systemáhtalaš barggu bokte njálmmálaš šáŋŋeriiguin ja strategiijaiguin dađistaga váddáset guldalan- ja hupmandilálašvuođain. Dasa gullá maiddái aktiivvalaččat guldalit, ipmirdit ja ságaškuššat dađistaga váddáset ja viidát fáttáid ja áššiid.

Njálmmálaš gálggat sisttisdollet maiddái dáiddu ipmirdit oktavuođa beaivválaš giela, šargoŋŋa ja normerejuvvon giela gaskka. Guovttegielatvuođa dáfus mearkkaša dat diđolašvuođa giela erenoamášvuođaid hárrái ja ipmirdit deaŧalašvuođa das ahte atná dakkár giela man sámegielagat seamma giellaguovllus maid sáhttet ipmirdit. Seammás ferte maiddái oaidnit kreatiiva kodamolsuma vejolašvuođaid ráhkadit earenoamáš effeavtta, gos sánit ja doahpagat lonohallojit gielaid gaskka, erohussan giellaseaguheamis.

Máhttit čállit sámegielfágas lea máhttit albmanahttit ulbmillaš vugiin. Čállin lea maid vuohki ovdánahttit ja hábmet fuomášumiid ja jurdagiid, ja maiddái oahppanvuohki. Dat mearkkaša hábmet teavsttaid mat kommuniserejit, ja main lea buorre struktuvra ja ovttastus.

Čállit teavsttaid máŋgga šáŋŋeris sihke šerbmii ja báhpirii lea suorgi mas sámegielas ja dárogielas ovttas lea earenoamáš ovddasvástádus. Dat mearkkaša máhttit plánet, hábmet ja gieđahallat teavsttaid main lea iešguđetlágan kompleksitehta ja giella mii lea heivehuvvon ulbmilii ja vuostáiváldái. Sámegiela čállima gálggaid ovdánahttin mearkkaša ahte systemáhtalaččat bargá formála čállingálggaiguin, teakstamáhtuin ja iešguđetlágan čállinstrategiijaiguin. Dat mearkkaša maiddái máhttit albmanahttit dađistaga stuorit gielalaš sihkarvuođain.

Máhttit lohkat sámegielafágas lea máhttit oaivila oažžut iešguđetlágan šáŋŋeriid teavsttain ovdalaš áiggis ja dálá áiggis. Dat mearkkaša ahte iežas čiekŋuda teavsttaide, ja oahpásmuvvá eará olbmuid jurdagiidda, muosáhusaide ja hutkkálašvuhtii. Dat mearkkaša maiddái ahte máhttá gávdnat dieđuid ja ipmirdit jurddašeami ja ovdanbuktimiid iešguđetlágan teavsttain šearpmas ja báhpiris ja máhttit kritihkalaččat ja iešheanalaččat árvvoštallat lohkkojuvvon teavsttaid. Ovdáneapmi manná vuosttaš lohkanoahpahusas ja álkis teavsttaid ipmirdeamis dasa ahte máhttit ipmirdit, dulkot, guorahallat ja árvvoštallat dađistaga váddáset teavsttaid iešguđet šáŋŋeriin.

Lohkangálggaid ovdánahttimii sámegielfágas mielddisbuktá bargat systemáhtalaččat lohkanstrategiijaiguin mat leat heivehuvvon lohkama ulbmilii ja iešguđetlágan teavsttaide fágas.

Máhttit rehkenastit sámegielafágas lea dulkot ja ipmirdit dieđuid teavsttain main leat logut, sturrodagat dahje geometralaš govvosat. Dat sisttisdoallá ahte máhttá árvvoštallat, guorahallat ja gulahallat ovttastuvvon teavsttaid hárrái nugo gráfalaš ovdanbuktimiid, tabeallaid ja statistihkaid. Rehkenastingálggaid ovdáneamis fágas eaktuda ahte bargojuvvo systemáhtalaččat oahppat matemáhtalaš doahpagiid dan bokte ahte sámegillii geavahit lohkodajaldagaid, mihtidan- ja rehkenastinvugiid ja mearkkaša ahte ásahuvvo ollislaš oaivil dađistaga eambbo gáibideaddji teavsttain main iešguđetlágan ovdanbuktinvuogit fertejit gehččojuvvot ovttas.

Digitála gálggat sámegielfágas lea máhttit geavahit digitála reaidduid, mediaid ja resurssaid nannet giellaoahppama, háhkat ja gieđahallat dieđuid, hábmet ja redigeret iešguđetlágan teavsttaid ja gulahallat earáiguin. Dán oktavuođas lea deaŧalaš máhttit kritihkalaččat árvvoštallat ja diđolaččat geavahit gálduid. Digitála reaiddut addet ođđa vejolašvuođaid giela oahppat ja geavahit, ovdánahttit ja juogadit sámi árbevirolaš máhtuid ja vásáhusaid. Digitála reaidduid geavaheapmi sáhttá doarjut ja ovdánahttit ohppiid gulahallangálggaid ja ovdanbuktimiid.

Digitála gálggaid ovdánahttin lea oassi sámegielafága lohkan- ja čállinoahpaheamis ja mielddisbuktá gávdnat, geavahit ja dađi mielde árvvoštallat digitála gálduid geavaheami čálalaš ja njálmmálaš teavsttain ja oahppá čujuhit digitála gálduide. Viidáseappot galget oahppit oahppat teavsttaid dahkkivuoigatvuođa ja persovdnasuodjalusa birra, ja atnit kritihkalaš ja iešheanalaš guottuid iešguđetlágan digitála gálduide.

Gelbbolašvuođamihttomearit 2. jahkeceahki maŋŋel

Njálmmálaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• guldalit, sáni váldit vuoruid mielde ja ságastallamiin addit earáide responssa
• guldalit teavsttaid ja ságastallat daid birra
• guldalit, ipmirdit, ođđasis muitalit ja ovttastit informašuvnna
• stoahkat, improviseret ja geahččaladdat riimmain, ritmmain, jietnadagaiguin, stávvaliiguin, oaivilguoddi osiiguin ja sániiguin
• ságastallat das movt sániid válljen, jietnageavaheapmi ja intonašuvdna ovdanbuktet iešguđetlágan oaiviliid
• muitalit njuovžilit muosáhusaid ja vásáhusaid birra
• albmanahttit iežas dovdduid ja oaiviliid
• albmanahttit iežas teakstamuosáhusaid sániid, sárgumiid, lávlagiid ja eará estehtalaš vugiiguin

Čálalaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• čájehit ipmárdusa jietnadaga ja bustáva oktavuođas ja hupmangiela ja čállingiela oktavuođas
• čatnat jietnadagaid oktii sátnin ja juohkit sániid stávvaliid mielde
• lohkat stuora ja unna deaddiluvvon bustávaid
• lohkat álkis teavsttaid njuovžilit ja fáhtet teavsttaid sisdoalu báhpiris ja šearpmas
• geavahit iežas máhtu ja vásáhusaid ipmirdit lohkkojuvvon teavsttaid sisdoalu ja buktit mearkkašumiid sisdollui
• čállit cealkagiid stuora ja smávva bustávažiiguin ja čuoggáin iežas giehtačállagiin ja tastatuvrrain
• čállit riekta oahpes ja álkis sániid
• bargat kreatiivvalaččat sárgumiin ja čállimiin lohkama oktavuođas
• čállit álkis ovdamearkateavsttaid minstara mielde ja eará čállingálduid vuođul

Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• ságastallat vearbbaid, substantiivvaid ja adjektiivvaid birra
• dovdat ja geavahit goallossániid ja geavahit dábáleamos suorggádusaid
• lohkat loguid ja daid geavahit gulahallamis
• ságastallat muhtin suopmansániid birra iežas hupmangielas mat leat earaláganat go eará suopmanis
• geavahit lagamus fuolkenamahusaid
• ságastallat muhtin oahpes ja dábálaš sátneláskkuid ja dadjanvugiid birra
• ságastallat das movt sánit ja govva doibmet ovttas govvagirjjiin ja eará govvamediain
• ságastallat, olbmuid, elliid ja sisdoalu birra sámi máidnasiin ja muitalusain ja dovdat muhtin ealleluđiid
• gávdnat girjerádjosis čáppagirjjálašvuođa ja diehtogirjjiid iežas lohkamii

Gelbbolašvuođamihttomearit 4. jahkeceahki maŋŋel

Njálmmálaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• guldalit, ođđasis muitalit, čilget ja reflekteret njálmmálaš teavsttaid sisdoalu
• hálddašit dan meari sátneriggodaga ahte sáhttá albmanahttit máhtu, vásáhusaid, muosáhusaid, dovdduid ja iežas oaiviliid
• ovttasdoaibmat earáiguin stoahkama, dramatiserema, ságastallama ja digaštallama bokte
• čuovvolit earáid mearkkašumiid fágalaš ságastallamiin ja jearrat čielggadeaddji ja čilgejeaddji gažaldagaid
• rievdadallat jiena ja intonašuvnna teavsttaid ovdanbuktimis

Čálalaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• lohkat iešguđetlágan teavsttaid njuovžilit ja oktilaččat ja fáhtet sisdoalu
• dovdat ja geavahit gielalaš váikkuhangaskaomiid nu mo gearduma, kontrásttaid ja álkis gielalaš govaid
• lohkat, guorahallat ja ságastallat iežas ja earáid teavsttaid birra
• gávdnat dieđuid ovttastuvvon teavsttain sihke šearpmas ja báhpiris
• čállit oktiičadnon ja doaibmi giehtačállagiin, ja geavahit tastatuvrra iežas čállimis
• čállit álkis muitaleaddji, válddaheaddji, reflekterejeaddji ja ákkastalli teavsttaid
• geavahit iešguđetlágan notáhtaid ja ovdamearkateavsttaid iežas čállima vuođđun
• ordnet teavsttaid bajilčállagiin, álggahusain, váldoosiin ja loahpahusain
• ráhkadit teavsttaid mat kombinerejit sániid, jietnadagaid ja gova, digitála reaidduiguin ja daid haga
• varieret sátneválljemiid ja cealkkaduddjomiid iežas čállimis
• ohcat dieđuid, ráhkadit, vurket ja fas viežžat teavsttaid digitála reaidduid geavahemiin
• geavahit girjerádjosa ja Interneahta gávdnat fáttáid iežas lohkamii ja čállimii

Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• dovdat diftoŋganjuolgamiid/jietnadatrievdamiid ja dábáleamos dássemolsašuddamiid sámegielain gos dat gávdnojit
• sojahit muhtin vearbbaid ja substantiivvaid
• ságastallat vuođđologuid, ortnetloguid ja čoahkkeloguid birra
• dovdat álkis hámiid oamastangehčosiin (possesiiva suffivssain)
• čilget mo giellageavahemiin sáhttá čájehit olmmošvuođa ja earáid rámpot/rámidit
• ságastallat giela, giellaseaguheami ja máŋggagielatvuođa birra
• guldalit álkis teavsttaid ovtta eará sámegillii ja dovdat muhtin sániid ja dadjanvugiid
• geavahit fuolkenamahusaid
• guldalit árbevirolaš muitalusaid, ságastallat sámi muitalanárbevieru birra ja geavahit dakkár muitalusaid inspirašuvdnan iežas barggus
• ságastallat luođi, lávlagiid, hoahkamiid, máidnasiid ja muitalusaid birra
• ságastallat sisdoalu ja hámi birra ovttastuvvon teavsttain
• albmanahttit iežas jurdagiid ja muosáhusaid mánáidgirjjálašvuođa, teáhtera, filmmaid, dihtorspealuid ja TV-prográmmaid birra

Gelbbolašvuođamihttomearit 7. jahkeceahki maŋŋel

Njálmmálaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• guldalit ja ain viidáseappot ovdánahttit earáid mearkkašumiid olis ja earuhit oaiviliid ja duohtadieđuid
• albmanahttit ja ákkastallat iežas oaiviliid ja respekteret earáid oaiviliid
• doaibmat iešguđetlágan giellarollain drámá-doaimmaid, jitnosit lohkama ja ovdanbuktimiid bokte
• geavahit musihkalaš albmanahttinvugiid ja govaid ovdanbuktimiin ja ovdandivvumiin
• albmanahttit girjás sátneriggodagain kommunikašuvdnadilálašvuhtii heivehuvvon
• ovdandivvut fágaáššiid ulbmilii ja guldaleaddjái heivehuvvon vugiin digitála reaidduiguin ja daid haga
• árvvoštallat earáid njálmmálaš ovdanbuktimiid fágalaš eavttuid vuođul

Čálalaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• lohkat máŋggalágan teavsttaid iešguđet šáŋŋeriin ja reflekteret teavstta sisdoalu ja hámi
• refereret, čoahkkáigeassit ja reflekteret teavstta váldomomeanttaid
• ipmirdit ja dulkot dieđuid máŋgga ovdanbuktinvuogis ovttastuvvon teavsttas
• hálddašit grammatihka guovddáš njuolggadusaid ja ortografiija ja čállit teavsttaid main variere cealkkahuksehusa ja ulbmillaččat geavaha čállinmearkkaid
• čállit oktiičadnon vugiin persovnnalaš ja doaibmi giehtačállagiin, ja geavahit tastatuvrra doaibmi vugiin
• čállit teavsttaid main temá boahtá čielgasit ovdan ja dahkat oktavuođa cealkagiid ja teakstaosiid gaskka
• čállit muitaleaddji, válddaheaddji, reflekterejeaddji ja ákkastalli teavsttaid ovdamearkateavsttaid ja eará gálduid minstara mielde, ja heivehit iežas teavsttaid ulbmilii ja vuostáiváldái
• fágalaš eavttuid vuođul addit responssa earáid teavsttaide ja divodit iežas teavsttaid earáid responssa vuođul
• jorgalit álkis teavsttaid dárogielas sámegillii
• geavahit digitála gálduid ja reaidduid ráhkadit ovttastuvvon teavsttaid main leat hyperčujuhusat ja máŋggalágan estehtalaš váikkuhangaskaoamit
• válljet ja árvvoštallat dieđuid girjerádjosis ja digitála diehtogálduin

Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• buktit ovdamearkkaid njálmmálaš ja čálalaš giela ovttaláganvuođain ja erohusain
• sojahit substantiivvaid ovttaid- ja máŋggaidlogus
• sojahit vearbbaid dálááiggis ja preterihtas ja dovdat imperatiiva -, kondišunála ja potensiálahámiid dain sámegielain main dát gávdnojit
• geavahit dábáleamos suorggádusaid, goallossániid ja muhtin oamastangehčosiid, possessiiva suffivssaid
• dovdat refleksiiva ja resiprohka pronomeniid
• čađahit vuođđo cealkkaanaliissa cealkagiin gávdnat subjeavtta, verbála ja objeavtta ja čájehit movt teavsttat leat huksejuvvon grammatihkalaš doahpagiiguin ja teakstamáhtu bokte
• ságastallat sámegiela ja dárogiela vuođđo erohusaid birra ja movt majoritehtagielat váikkuhit sámegiela ja reflekteret iežas giellageavaheami
• digaštallat movt giella sáhttá albmanahttit ja dahkat miellaguottuid ovttaskas olbmuide ja olmmošjoavkkuide
• ipmirdit juoidá eará sámegillii
• ságastallat báikenamaid birra
• geavahit árbevirolaš bargguide čadnon sániid ja doahpagiid
• ságastallat diiddaid, sátneláskkuid ja nárrideami birra
• ovdandivvut iežas dulkomiid das mo olbmot, dat mii dáhpáhuvvá ja temá leat iešguđetlágan mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođas
• gáldogeavaheamis dovdat dahkkivuoigatvuođa njuolggadusaid
• geavahit iešguđetlágan digitála ja prentejuvvon sátnegirjjiid

Gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋel

Njálmmálaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• guldalit, čoahkkáigeassit váldosisdoalu ja fáhtet relevánta dieđuid njálmmálaš teavsttain
• ságastallat girjjálašvuođa, teáhtera ja filmma hámi ja sisdoalu birra ja ovdanbuktit dulkojeaddji lohkama ja dramatiserema
• oassálastit digaštallamiin vuođustuvvon oaiviliiguin ja áššálaš ákkastallamiin
• ovdandivvut fágaáššiid gos ulbmillaččat geavahit digitála reaidduid ja mediaid
• árvvoštallat iežas ja earáid njálmmálaš ovdanbuktimiid fágalaš eavttuid vuođul

Čálalaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• máhttit stuorát teakstahivvodagas šearpmas ja báhpiris gávdnat, ovttastit ja árvvoštallat relevánta dieđuid go bargá fágain
• lohkat, muitalit sisdoalu ja gávdnat temá iešguđetlágan šáŋŋeriid teavsttain ja gaskkustit vejolaš dulkomiid
• dovdát váikkuhangaskaomiid humora, ironiija, kontrásttaid ja buohtastahttimiid, symbolaid ja gielalaš govahallamiid ja geavahit daid iežas teavsttain
• čállit kreatiiva, informatiiva, reflekterejeaddji ja ákkastalli teavsttaid vuođustuvvon oaiviliiguin, heivehuvvon vuostáiváldái, ulbmilii ja mediai
• čállit iešguđetlágan teavsttaid ovdamearkateavsttaid ja eará gálduid minstara mielde
• jorgalit teavsttaid dárogielas sámegillii
• plánet, hábmet ja ráhkadit iežas teavsttaid manuálalaččat ja digitálalaččat ja dađi mielde proseassas árvvoštallat daid kvalitehta giella- ja teakstamáhtu vuođul
• siskkildit (integreret), refereret ja siteret relevánta gálduid dakkár vuohkái man lea vejolaš dárkkistit dalle go dat lea ulbmillaš
• albmanahttit girjás sátneriggodagain ja hálddašit ortografiija, cealkkaduddjoma ja teakstaduddjoma

Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• selvehit dássemolsašumi/jietnadatrievdamiid
• hálddašit vearbasojaheami indikatiivvas, vássánáiggis ja kondišunálas ja dovdát potensiálahámiid dain sámegielain main dat gávdnojit
• hálddašit nomeniid vuođđosojaheami ovttaidlogus ja máŋggaidlogus
• sojahit ovttavásttolaččat lohkosániid, pronomeniid ja substantiivvaid
• hálddašit grammáhtalaš doahpagiid mat válddahit movt giella lea huksejuvvon
• ságaskuššat gielladikšuma birra ja movt ovdánahttit giela
• dovdat retorihkalaš hástalanhámiid ja ákkastallanvugiid
• ságastallat máŋggagielatvuođa ja máŋgga kultuvrii gullevašvuođa birra
• muitalit giellaguovlluid birra Sámis ja identifiseret sámegielaid oassin suoma-ugralaš giellabearrašis
• selvehit makkár vuoigatvuođat leat sámegiela hárrái
• lohkat álkis teavsttaid ovtta eará sámegillii ja ságastallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra iežas giela ektui
• muitalit sámi girjjálašvuođa girječálliid ja klassihkkáriid birra
• lohkat eará álgoálbmogiid teavsttaid ja buohtastahttit daid sámi teavsttaiguin
• válddahit ovttasdoaimma estehtalaš váikkuhangaskaomiid gaskka ovttastuvvon teavsttain ja reflekteret mo jietna, giella ja govat váikkuhit min
• ovdandivvut bohtosiid iežas válljen čiekŋudeamis juogo girječállimii, girjjálaš temái dahje gielalaš temái ja vuođustit teavsttaid ja temá válljejumi
• čilget ja geavahit persovdnasuodjalusa ja dahkkivuoigatvuođa vuođđoprinsihpaid teavsttaid geavaheamis ja almmuheamis

Gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋel Jo1 – studerenráhkkanahtti oahppoprográmma ja Jo2 – fidnofágalaš oahppoprográmma

Njálmmálaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• guldalit ja čájehit rabasvuođa earáid ákkastallamii ja geavahit relevánta ja áššálaš ákkaid digaštallamiin
• geavahit máhtu retoralaš hástalanvugiid ovdanbuktimiin
• geavahit fágalaš máhtu ságastallamiin teavstta ja giela birra
• kombineret auditiiva, čálalaš ja visuála albmanahttinvugiid ja geavahit digitála reaidduid ovdanbuktimiin
• geavahit fágamáhtu ja fágaterminologiija iežas oahppoprográmmas ságastallamiin, digaštallamiin ja ovdanbuktimiin skuvlla, servodaga ja bargoeallima birr
• hálddašit iešguđetlágan rollaid ságastallamiin, digaštallamiin, dramatiseremiin ja ovdanbuktimiin

Čálalaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• lohkat ovddasteaddji meari teavsttaid dálá áiggis, čáppagirjjálašvuođas ja áššeprosas, ja reflekteret sisdoalu, hámi ja ulbmila hárrái
• selvehit ákkastallamiid earáid teavsttain ja ieš čállit ákkastalli teavsttaid
• čállit teavsttaid main temá ja fágaterminologiija lea heivehuvvon iežas oahppoprográmmii iešguđetlágan ovdamearkateavsttaid minstara mielde
• čállit kreatiiva teavsttaid ja geavahit iešguđetlágan gielalaš váikkuhangaskaomiid
• jorgalit teavsttaid dárogielas sámegillii ja ságastallat hástalusaid birra ođđasisdiktemis ja jorgaleames
• geavahit iešguđetlágan estehtalaš váikkuhangaskaomiid ja albmanahttinvugiid ovttastuvvon teavsttain
• árvvoštallat ja divodit iežas teavsttaid fágalaš eavttuid vuođul
• heivehit giela ja albmanahttinvuogi iešguđetlágan čállindilálašvuođaide skuvllas, servodateallimis ja bargoeallimis
• viežžat, árvvoštallat ja geavahit fágaávdnasiid digitála gálduin iežas teavsttaide ja čuovvut persovdnasuodjaleami ja dahkkivuoigatvuođa njuolggadusaid

Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• hálddašit vearbbaid ja nomeniid sojaheami
• geavahit sátnesuorggádusaid ja čilget mo ođđa sánit ja tearpmat ráhkaduvvojit sámegielas ja movt loatnasánit heivehuvvojit
• válddahit grammáhtalaš erenoamášvuođaid sámegielas ja buohtastahttit eará gielaiguin ja čilget makkár váikkuhusat das leat jorgalanbargui
• digaštallat eatnigiela, guovttegielalašvuođa ja doaibmi guovttegielalašvuođa doahpagiid ja ságaskuššat ovdamuniid ja hástalusaid máŋggagielat servodagain
• geavahit sániid ja dajaldagaid mat gullet árbevirolaš ja ođđaáigásaš bargoeallimii
• lohkat muhtin teavsttaid áigodagas maŋŋel 1995, bidjat daid kulturhistorjjálaš oktavuhtii ja reflekteret giela ja sisdoalu hárrái
• válddahit máidnasiid ja muitalusaid variánttaid ja buktit ovdamearkkaid das movt kulturlonohallan vuhtto eará álbmotjoavkkuid máidnasiin ja muitalusain
• selvehit gielalaš váikkuhangaskaomiid ja čilget makkár funkšuvdna dain lea

Gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋel Jo2 – studerenráhkkanahtti oahppoprográmma

Njálmmálaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• guldalit, árvvoštallat ja addit bagadeaddji oaiviliid earáid njálmmálaš ovdanbuktimiidda
• geavahit máhtu retoralaš hástalanvugiid birra digaštallamiin ja ovdanbuktimiin
• ovdandivvut sámegielfágalaš fáttáid ja ságaškuššat ovdandivvojuvvon ávdnasiid
• gaskkustit fágasisdoalu dárkilit ja dasa geavahit digitála mediaid ja reaidduid

Čálalaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• lohkat ja analyseret teavsttaid iešguđet šáŋŋeriin vai sáhttá oaivvildit juoidá dain gažaldagain mat teavsttain bohtet ovdan ja árvvuin maid dat ovddastit
• čállit teavsttaid main lea čielga ulbmil, buorre struktuvra ja ovttastus
• čállit kreatiiva, informatiiva ja ákkastalli teavsttaid, čielggademiid, girjjálaš dulkomiid, ságaskuššamiid ja eará resonnerejeaddji teavsttaid
• geavahit suorggádusaid ja loatnasániid iežas teavsttain
• albmanahttit girjás sátneriggodagain ja hálddašit gielalaš hápmenjuolggadusaid

Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• čilget sátneluohkáid ja digaštallat morfologiija ja syntávssa
• selvehit sámegiela čállingiela historjjá
• guldalit eaŋkilis teavsttaid eará sámegielaide ja ságastallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra
• selvehit Sámelága giellanjuolggadusaid ja ságaskuššat movt láhčit dili oažžut oadjebas boahtteáiggi sámegielaide
• ságaskuššat movt skuvla, servodat ja bargoeallin sáhttet doarjut guovttegielalašvuođa
• lohkat dihto teavsttaid áigodagas ovdal 1965, bidjat daid kulturhistorjjálaš oktavuhtii ja reflekteret giela ja sisdoalu hárrái
• ságastallat sámi girjjálašvuođahistorjjá váldoáigodagaid birra ja selvehit juoiganárbevieru ja juoigama stáhtusa, árvvu ja dili ovdal ja dál
• čilget ákkastallama áššeprosateavsttain retorihkkamáhtu vuođul
• analyseret sisdoalu ja árvvoštallat váikkuhangaskaomiid geavaheami teavsttain mat leat vižžojuvvon iešguđetlágan digitála mediain
• čujuhit gálduide ja árvvoštallat gálduid áigeguovdilis fágalaš dilálašvuođain

Gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋel Jo3 - Studerenráhkkanahtti oahppoprográmma

Njálmmálaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• guldalit, systematiseret ja čoahkkáigeassit informašuvnna njálmmálaš teavsttain ja reflekteret sisdoalu
• guldalit ja árvvoštallat ákkastallama njálmmálaš teavsttain iešguđetlágan mediain ja dahkat oaivila sisdollui ja ulbmilii
• ságaskuššat fágalaš fáttáid geavahettiin fágaterminologiija ja dievaslaš ákkastallama
• geavahit retoralaš ja digitála gálggaid ráhkadit ja ovdanbuktit ovttastuvvon teavsttaid
• bidjat oktii ja ovdanbuktit ráddjejuvvon čáppagirjjálaš prográmma

Čálalaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• dádjadit gávdnat dieđuid teavsttain main lea iešguđetlágan kompleksitehta ja válljet, čoahkkáigeassit ja árvvoštallat relevánta dieđuid
• lohkat iešguđetlágan teavsttaid ja daid geavahit vuođđun iežas teakstabuvttadeamis
• geavahit máhtu teavstta, šáŋŋera, media ja girjjálaš váikkuhangaskaomiid birra plánet, ráhkadit ja divodit iežas teavsttaid
• čállit kreatiiva, informatiiva ja resonnerejeaddji teavsttaid, girjjálaš dulkomiid ja retoralaš analiissain ja geavahit sámegielfágalaš teavsttaid vuođđun
• jorgalit ja heivehit earáid teavsttaid dárogielas sámegillii
• geavahit gálduid kritihkalaš ja dárkkistahtti vuogi mielde ja hálddašit digitála gáldočujuheami
• albmanahttit dárkilis ja girjás sátneriggodagain ja hálddašit gielalaš hápmenjuolggadusaid
• hálddašit morfologii, syntávssa ja ortografiija iežas teavsttain

Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• lohkat eará sámegielaide čállojuvvon teavsttaid ja ságastallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra
• árvvoštallat sámegielaid dilálašvuođa servodagas ja buohtastahttit eará álgoálbmogiid gielladilálašvuođain
• selvehit sámi muitalanárbevieru ja buohtastahttit muhtin eará álgoálbmogiid muitalanárbevieruin
• lohkat ja dulkot ovddasteaddji teavsttaid, áigodagas 1965 rájes 1995 rádjái, ja digaštallat movt áigodaga servodatlaš ja kultuvrralaš dovdomearkkat vuhttojit teavsttain
• geavahit retorihka doabavuogádaga analyseret ja árvvoštallat iešguđetlágan áššeprosateavsttaid
• čađahit kritihkalaš ja guorahalli iešválljen čiekŋudanfáttá mas lea gielalaš, girjjálaš dahje eará fágalaš fáddá, ja válljet gulahallanreaidduid fágalaš dárbbuid vuođul

Gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋel Jo3 - lasáhusa oppalaš studerengelbbolašvuhtii

Njálmmálaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• guldalit, árvvoštallat ja addit bagadeaddji oaiviliid earáid njálmmálaš ovdanbuktimiidda
• geavahit máhtu retoralaš hástalanvugiid birra digaštallamiin ja ovdanbuktimiin
• ovdandivvut sámegielfágalaš fáttáid ja ságaškuššat ovdandivvojuvvon ávdnasiid
• gaskkustit fágasisdoalu dárkilit ja dasa geavahit digitála mediaid ja reaidduid
• guldalit, systematiseret ja čoahkkáigeassit informašuvnna njálmmálaš teavsttain ja reflekteret sisdoalu
• guldalit ja árvvoštallat ákkastallama njálmmálaš teavsttain iešguđetlágan mediain ja dahkat oaivila sisdollui ja ulbmilii
• ságaskuššat fágalaš fáttáid geavahettiin fágaterminologiija ja dievaslaš ákkastallama
• geavahit retoralaš ja digitála gálggaid ráhkadit ja ovdanbuktit ovttastuvvon teavsttaid
• bidjat oktii ja ovdanbuktit ráddjejuvvon čáppagirjjálaš prográmma

Čálalaš gulahallan

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• lohkat ja analyseret teavsttaid iešguđet šáŋŋeriin vai sáhttá oaivvildit juoidá dain gažaldagain mat teavsttain bohtet ovdan ja árvvuin maid dat ovddastit
• čállit teavsttaid main lea čielga ulbmil, buorre struktuvra ja ovttastus
• geavahit suorggádusaid ja loatnasániid iežas teavsttain
• čállit kreatiiva, informatiiva ja resonnerejeaddji teavsttaid, girjjálaš dulkomiid ja retoralaš analiissain ja geavahit sámegielfágalaš teavsttaid vuođđun
• dádjadit gávdnat dieđuid teavsttain main lea iešguđetlágan kompleksitehta ja válljet, čoahkkáigeassit ja árvvoštallat relevánta dieđuid
• lohkat iešguđetlágan teavsttaid ja daid geavahit vuođđun iežas teakstabuvttadeamis
• geavahit máhtu teavstta, šáŋŋera, media ja girjjálaš váikkuhangaskaomiid birra plánet, ráhkadit ja divodit iežas teavsttaid
• jorgalit ja heivehit earáid teavsttaid dárogielas sámegillii
• geavahit gálduid kritihkalaš ja dárkkistahtti vuogi mielde ja hálddašit digitála gáldočujuheami
• albmanahttit molsašuddi, dárkilis ja girjás sátneriggodagain ja hálddašit gielalaš hápmenjuolggadusaid
• hálddašit morfologii, syntávssa ja ortografiija iežas teavsttain

Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

• čilget sátneluohkáid ja digaštallat morfologiija ja syntávssa
• geavahit retorihka doabavuogádaga analyseret ja árvvoštallat iešguđetlágan áššeprosateavsttaid
• guldalit eaŋkilis teavsttaid eará sámegielaide ja ságastallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra
• árvvoštallat sámegielaid dilálašvuođa servodagas ja buohtastahttit eará álgoálbmogiid gielladilálašvuođain
• selvehit sámegiela čállingiela historjjá
• selvehit Sámelága giellanjuolggadusaid ja ságaskuššat movt láhčit dili oažžut oadjebas boahtteáiggi sámegielaide
• ságaskuššat movt skuvla, servodat ja bargoeallin sáhttet doarjut guovttegielalašvuođa
• lohkat dihto teavsttaid áigodagas ovdal 1965, bidjat daid kulturhistorjjálaš oktavuhtii ja reflekteret giela ja sisdoalu hárrái
• lohkat ja dulkot ovddasteaddji teavsttaid, áigodagas 1965 rájes 1995 rádjái, ja digaštallat movt áigodaga servodatlaš ja kultuvrralaš dovdomearkkat vuhttojit teavsttain
• ságastallat sámi girjjálašvuođahistorjjá váldoáigodagaid birra ja selvehit juoiganárbevieru ja juoigama stáhtusa, árvvu ja dili ovdal ja dál
• analyseret sisdoalu ja árvvoštallat váikkuhangaskaomiid geavaheami teavsttain mat leat vižžojuvvon iešguđetlágan digitála mediain
• selvehit sámi muitalanárbevieru ja buohtastahttit muhtin eará álgoálbmogiid muitalanárbevieruin
• čađahit kritihkalaš ja guorahalli iešválljen čiekŋudanfáttá mas lea gielalaš, girjjálaš dahje eará fágalaš fáddá, ja válljet gulahallanreaidduid fágalaš dárbbuid vuođul
• čujuhit gálduide ja árvvoštallat gálduid áigeguovdilis fágalaš dilálašvuođain

Árvvoštallan fágas

Loahppaárvvoštallama mearrádusat

Oppalašárvosáni árvvoštallan sámegiella vuosttašgielas

Jahkeceahkki	Ortnet
10. jahkeceahkki	Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta čálalaš ja ovtta njálmmálaš.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmma	Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni.
Jo3 studerenráhkanahtti oahppoprográmma	Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta čálalaš ja ovtta njálmmálaš.
Jo3 Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii	Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta čálalaš ja ovtta njálmmálaš.

Eksámen ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan

Jahkeceahkki	Ortnet
10. jahkeceahkki	Oahppit sáhttet vuorbáduvvot čálalaš eksámenii sámegielas vuosttašgiellan. Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo guovddáš ásahusain. Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo báikkálaččat.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmma	Oahppit sáhttet vuorbáduvvot čálalaš eksámenii sámegielas vuosttašgiellan. Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo báikkálaččat. Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkanahtti oahppoprográmma	Oahppit galget váldit čálalaš eksámena sámegielas vuosttašgiellan. Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo guovddáš ásahusain. Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo báikkálaččat.
Jo3 lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii	Oahppit galget váldit čálalaš eksámena sámegielas vuosttašgiellan. Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo guovddáš ásahusain. Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo báikkálaččat.

Eksámen privatisttaide geain lea sámegiella vuosttašgiellan

Jahkeceahkki	Ortnet
10. jahkeceahkki	Geahča gustovaš ortnega rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahussii
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmma	Privatisttat galget váldit čálalaš eksámena sámegielas vuosttašgiellan. Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo báikkálaččat. Dasa lassin galget privatisttat váldit njálmmálaš eksámena. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkanahtti oahppoprográmma	Privatisttat galget váldit eksámena sámegielas vuosttašgiellan. Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo guovddáš ásahusain. Dasa lassin galget sii váldit njálmmálaš eksámena. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo báikkálaččat.
Jo3 lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii	Privatisttat galget váldit eksámena sámegielas vuosttašgiellan. Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo guovddáš ásahusain. Dasa lassin galget sii váldit njálmmálaš eksámena. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja árvvoštallojuvvo báikkálaččat.

Oppalaš mearrádusat árvvoštallama birra leat mearriduvvon oahpahuslága láhkaásahusain.