2 Sámedikki ja guovddáš
ja báikkálaš eiseváldiid ovttasbargu
Sámediggi lea dovddahan ahte ii leat dohkálaš
duššefal soaittáhagaid
mielde beassat ráđđádallat ráđđehusain
sámi guoskevaš áššiin. Lea
ráđđehusa mihttu
ahte sámi beroštumit galget váldot
fárrui nu árrat go vejolaš
ja ovdal go prosessat álggahuvvojit mat guoskkahit
sámi beroštumiid. Ráđđehus áigu
joatkit barggus ovddidit vugiid mat sihkkarastet ahte Sámediggi
oažžu duohta mieldemearridanválddi
sámepolitihka ovddideamis.
2.1 Ráđđehusa bušeahttabarggu
heiveheapmi
Sámedikki, Gielda- ja guovludepartementta ja áigeguovdilis
fágadepartementtaid gulahallama olis dollojuvvojit maiddái
fásta jahkásaš čoahkkimat
politihkalaš dásis ovdal ráđđehusa
vuosttaš bušeahttakonferánssa. Čoahkkimiin
ovddida sámediggepresidenta Sámedikki
boahttevaš jagi ulbmiliid ja vuoruhemiid. Dákkár čoahkkima
dolle Sámedikki ja Eanandoallodepartementta, Dearvvašvuođadepartementta,
Kultur- ja girkodepartementta, birasgáhttendepartementta,
Oahpahus- ja dutkandepartementta ja Mánáid
ja bearašdepartementta politihkalaš
jođiheaddjit ođđajagimánus
2003. Hálddahusdásis dollojuvvojit jahkásaš
bušeahttačoahkkimat Sámedikkiin
ja guoskevaš departementtaiguin, ja maiddái
siskkaldas čoahkkimat iešguđet
departementtaiguin.
Sámediggi beassá spiehkastit juolludannjuolggadusaid
4. §:s bruttobušetterema birra, ja oažžu dál
olles juolludusa poastta 50 badjel Gielda- ja guovludepartementtas, Mánáid-
ja bearašdepartementtas, Oahpahus- ja dutkandepartementtas,
Kultuvra- ja girkodepartementtas ja Birasgáhttendepartementtas. Sámediggi
ieš vuoruha ja hálddaša
juolluduvvon ruđa dakkár doaimmaide
mat dan mielas nannejit sámi giela, kultuvrra ja
servodateallima.
Ráđđehusa doaibmabijut
sámepolitihkalaš surggiin čilgejuvvojit
oppalaččat Gielda- ja guovlodepartementta
bušeahttaproposišuvnnas ja departementta jahkásaš
almmuhusas stáhtabušeahta juolludemiid
birra sámi ulbmiliidda.
Juolludanreive Sámediggái heivehuvvo
Sámedikki dilálašvuhtii.
Dat galgá gaskkustit Stuoradikki bušeahttameannudeami signálaid,
muhto muđui ii galgga dat mearridit Sámedikki
juolludemiid. Juolludanreivviin galget maiddái leat fápmudusat
ja eará eanet formálalaš
bealit čadnon juolludeapmái, mii
addo Sámediggái. Fágadepartementta
juolludanreiveárvalus Sámediggái
ovddiduvvo Gielda- ja guovludepartementii vai dat buktá cealkámuša,
ja Gielda- ja guovlodepartementta juolludanreive Sámediggái
ovddiduvvo guoskevaš fágadepartementtaide.
Prošeavttas «Sámedikki doarjjahálddašeapmi» galgá árvvoštallojuvvot movt čuovvut
ja dárkkistit doarjagiid maid Sámedikki
dievasčoahkkin juohká, vrd. Gielda-
ja guovlodepartementta St. prp. nr. 1 (2003–2004).
2.2 Tromssa ja Finnmárkku fylkkagielddaid ja Sámedikki ovttasbargošiehtadusat
Sámediggi lea dahkan ovttasbargošiehtadusaid
Tromssa fylkkagielddain ja Finnmárkku fylkkagielddain
1
.Ovttasbargošiehtadusat
fylkkagielddaid ja Sámedikki gaskka mielddisbuktet ođđa
ovttasbargovugiid almmolaš etáhtaide.
Dát leat ođasteamit mat veahkkin čielggadit
Sámedikki doaimma fylkkagieldda dási
ektui. iehtadusat leat maiddái mielde ovddideamis
fylkkagieldda rolla guovllulaš ovddidanbeallin.
iehtadusat leat dahkkon seammás go fylkkagielda oažžu
ođđa doaimmaid guovllupolitihkalaš
orgánan. Dakko bokte čadnojit máŋga mihttomeari
ovttasbargošiehtadusaide. Dat sáhttet
nannet regionála hálddašandási
ja oktiiheivehit beroštumiid ovttaskas politihkkasurggiin.
Dat institušunaliserejit ja nannejit barggu sámi áššiiguin,
vai bistevašvuohta ja gelbbolašvuođaovdáneapmi
fylkkagieldda sámi áššiid
barggus sihkkarastojuvvo. iehtadusain ovdánahttojuvvo
maiddái oktasaš oaivil ja politihkkaovddideapmi nuorttabeale
ránnjáriikkaid ektui. iehtadusain
leat goabbat konkretiseremat ja formaliseremat, ja dain čilgejuvvojit áigumušat
ja geahččalanortnegat iešguđet
servodatsurggiin, omd sámegiela ovddideami dáfus.
Dákkár ovttasbargovuogit leat ráđđehusa
miela mielda, danne go leat mielde sihkkarastime sámi perspektiivva áittardeami
maiddái regionála dásis.