Sámepolitihkka

10.1 ONa konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra

ONa konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra lea huksejuvvon dan ipmárdussii ahte mánáin lea dárbu erenoamáš suddjejupmái ja dat lea siviila, politihkalaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra. Ráđđehus bargá aktiivvalaččat ovddidit mánáid vuoigatvuođaid konvenšuvnna mielde.

Konvenšuvdna váldá ee. vuhtii ahte juohke álbmoga árbevierut ja kultuvrralaš árvvut mearkkašit ollu máná suddjemii ja harmonalaš ovdáneapmái. Mánáidkonvenšuvnnas leat guokte mearrádusa mat erenoamážit namuhit álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid, art. 17 (d) ja 30. Art. 17 (d) cealká stáhtas leat geatnagasvuohtan «movttidahttit» mediat váldit erenoamážit vuhtii unnitlohkoál-bmoga mánáid ja álgoálbmotmánáid gielalaš dárbbuid. Artihkal 30 addá čuvvovaš oppalaš prinsihpa: «Riikkain gos leat čearddalaš, oskku dahje gielalaš minoritehtat dahje álgoálbmogat, ii galgga muhtin mánná gii gullá dakkár minoritehtii dahje álgoál­bmogii biehttaluvvot ovttas iežas joavkku eará miellahtuiguin eallit iežas kultuvrras, dovddastit ja bálvalit iežas oskku ja geavahit iežas giela.»

ONa mánáidlávdegotti cealkámušat stáhtaide mat leat álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid birra sisttisetdollet máŋga ávžžuhusa. Stáhta galgá atnit gutnis álgoálbmotmánáid rievtti doalahit iežaset identitehta. Olbmonamat oktan gielain ja kultuvrrain leat deaŧaleamos identitehtaoasit juohke ­olbmui. Lávdegoddi bivdá ge maid stáhtaid álggahit dárbbašlaš doaibmabijuid vai sihkkarasttáše álgoálbmotmánáid beassat buorrin atnit iežaset kultuvrra ja maid atnit iežaset giela.

Riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat mearkkašit Norgga eiseválddiid politihka máŋgga suorggis mat gusket sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaide ja bajásšaddandillái. Almmolaš eiseválddiin lea ovddasvástádus deaŧalaš surggiin nu movt dearvvašvuođa- ja sosiálfálaldagain, mánáidsuodjalusas, mánáidgárddiin, vuođđoskuvllas, joatkka­skuvllas, kultur- ja astoáigefálaldagain, mediain ja eará surggiin. Muhto stáhtas lea maid ovddasvástádus gozihit ahte earát čuovvolit daid vuoigatvuođaid. Suohkaniin lea erenoamáš ovddasvástádus sihkkarastit dakkár bajásšaddama mas sámi mánát ja nuorat besset nannet iežaset identitehta ja gullevašvuođa sámi servodahkii.

Norga raportere juohke 5. jagi ONii mánáidkonvenšuvnna čuovvoleami. 30. artihkkalis čilgejuvvojit doaibmabijut sámi mánáide ja nuoraide. Norgga 3. raporttas (2003) čilgejuvvui ee. oahpahuslága 1999 čuovvoleapmi, mii ee. sisttisdoallá ohppiid vuoigatvuođa oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Muđui čilgejuvvui sierra mánáidgárdedoarjaga birra daid mánáidgárddiid hárrái main lea mearrádus ahte dat huksejit doaimmaset sámi gillii ja kultuvrii. (Gč. Norgga 3. raportta, č. 587 – 589.) ONa mánáidlávdegottis eai lean makkárge mearkkašumit Norgga 3. raportii go lea sáhka sámi mánáin ja nuorain.

2006:s ráhkaduvvui ođđa plakáhta masa oanehaččat lea čállojuvvon mánáidkonvenšuvdna. Plakáhta čállojuvvui girjedárogillii, ođđadárogillii ja davvisámegillii ja dat juhkkojuvvui buot riikka suohkaniidda, skuvllaide, mánáidgárddiide jna. Muđui jorgaluvvui ođđa veršuvdna mánáidkonvenšuvnnas oktan lassibeavdegirjjiiguin ođđadárogillii ja sámegillii. Sihke plakáhta ja konvenšuvdnateavstta sáhttá lohkat Mánáid- ja dásseárvodepartemeantta neahttasiidduin.

Norgga 4. raporta geigejuvvui guovvamánus 2008:s. Artihkkala 30 vuolde čilgejuvvojit ođđa láhkamearrádusat ja doaibmabijut mat leat sámi mánáide mánáidgárddiin ja sámi ohppiide vuođđoskuvllas, oktan doaibmabijuiguin mat leat Máhttoloktemis. Prošeakta «Sámi ofelaččat», erenoamáš juolludeamit falástallamii, sámi nuoraidkonferánsii ja doaibmadoarjja sámi mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnaide maid čilgejuvvojit. Erenoamáš doaibmabijut mánáidsuodjalusas sámi mánáide maid čilgejuvvojit.

Suohkaniin lea deaŧalaš rolla čuovvolit mánáidkonvenšuvnna, ja dan vuollái gullá maid dat ahte mánáin lea riekti dadjat oainnuset ja sin galgá guldalit. Danne bovdii Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta 8 suohkana, ee. álttá ja Guovdageainnu čohkket mánáid ja nuoraid oainnuid dan birra movt Norggas lea bajásšaddat. Mihttomearrin lea leamaš oččodit mánáid ja nuoraid mielde ONii raporteret, ja maid dat ahte buoridit suohkaniid gelbbolašvuođa mánáid ja nuoraid oainnuid čohkkemis ja čuovvoleamis. NOVA lea oktiičohkken suohkaniid raporttaid, ja čohkkejuvvon raporta lea mielddusin Norgga 4. raporttas ONa mánáidlávdegoddái.

Norgga 4. raportta álgočálus addojuvvui 2007 čavčča Sámediggái. Sámedikki bivde erenoamážit geahččat dan mii lea sámi mánáid ja nuoraid birra, ja muđui buktit lasáhusaid. Čoahkkin maid dollojuvvui Sámedikkiin. Sámediggi lea buktán cealkámušaid raportii ja muhtin oassi dain lea biddjojuvvon dasa mielde, ee. oppalaš čálus dain hástalusain mat Norggas leat go lea dárbu ovddidit mánáid ja nuoraid sámi identitehta ja gullevaš-vuođa, sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddandili dutkat, ja go lea dárbu sámi giella- ja kulturgelbbolašvuhtii almmolaš bálvalusapparáhta bargiin.

9.1 ONa konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra

ONa konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra lea huksejuvvon dan ipmárdussii ahte mánáin lea dárbu erenoamáš suddjejupmái ja dat lea siviila, politihkalaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra. Ráđđehus bargá aktiivvalaččat ovddidit mánáid vuoigatvuođaid konvenšuvnna mielde.

Konvenšuvdna váldá ee. vuhtii ahte juohke álbmoga árbevierut ja kultuvrralaš árvvut mearkkašit ollu máná suddjemii ja harmonalaš ovdáneapmái. Mánáidkonvenšuvnnas leat guokte mearrádusa mat erenoamážit namuhit álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid, art. 17 (d) ja 30. Art. 17 (d) cealká stáhtas leat geatnagasvuohtan «movttidahttit» mediat váldit erenoamážit vuhtii unnitlohkoál-bmoga mánáid ja álgoálbmotmánáid gielalaš dárbbuid. Artihkal 30 addá čuvvovaš oppalaš prinsihpa: «Riikkain gos leat čearddalaš, oskku dahje gielalaš minoritehtat dahje álgoálbmogat, ii galgga muhtin mánná gii gullá dakkár minoritehtii dahje álgoál­bmogii biehttaluvvot ovttas iežas joavkku eará miellahtuiguin eallit iežas kultuvrras, dovddastit ja bálvalit iežas oskku ja geavahit iežas giela.»

ONa mánáidlávdegotti cealkámušat stáhtaide mat leat álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid birra sisttisetdollet máŋga ávžžuhusa. Stáhta galgá atnit gutnis álgoálbmotmánáid rievtti doalahit iežaset identitehta. Olbmonamat oktan gielain ja kultuvrrain leat deaŧaleamos identitehtaoasit juohke ­olbmui. Lávdegoddi bivdá ge maid stáhtaid álggahit dárbbašlaš doaibmabijuid vai sihkkarasttáše álgoálbmotmánáid beassat buorrin atnit iežaset kultuvrra ja maid atnit iežaset giela.

Riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat mearkkašit Norgga eiseválddiid politihka máŋgga suorggis mat gusket sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaide ja bajásšaddandillái. Almmolaš eiseválddiin lea ovddasvástádus deaŧalaš surggiin nu movt dearvvašvuođa- ja sosiálfálaldagain, mánáidsuodjalusas, mánáidgárddiin, vuođđoskuvllas, joatkka­skuvllas, kultur- ja astoáigefálaldagain, mediain ja eará surggiin. Muhto stáhtas lea maid ovddasvástádus gozihit ahte earát čuovvolit daid vuoigatvuođaid. Suohkaniin lea erenoamáš ovddasvástádus sihkkarastit dakkár bajásšaddama mas sámi mánát ja nuorat besset nannet iežaset identitehta ja gullevašvuođa sámi servodahkii.

Norga raportere juohke 5. jagi ONii mánáidkonvenšuvnna čuovvoleami. 30. artihkkalis čilgejuvvojit doaibmabijut sámi mánáide ja nuoraide. Norgga 3. raporttas (2003) čilgejuvvui ee. oahpahuslága 1999 čuovvoleapmi, mii ee. sisttisdoallá ohppiid vuoigatvuođa oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Muđui čilgejuvvui sierra mánáidgárdedoarjaga birra daid mánáidgárddiid hárrái main lea mearrádus ahte dat huksejit doaimmaset sámi gillii ja kultuvrii. (Gč. Norgga 3. raportta, č. 587 – 589.) ONa mánáidlávdegottis eai lean makkárge mearkkašumit Norgga 3. raportii go lea sáhka sámi mánáin ja nuorain.

2006:s ráhkaduvvui ođđa plakáhta masa oanehaččat lea čállojuvvon mánáidkonvenšuvdna. Plakáhta čállojuvvui girjedárogillii, ođđadárogillii ja davvisámegillii ja dat juhkkojuvvui buot riikka suohkaniidda, skuvllaide, mánáidgárddiide jna. Muđui jorgaluvvui ođđa veršuvdna mánáidkonvenšuvnnas oktan lassibeavdegirjjiiguin ođđadárogillii ja sámegillii. Sihke plakáhta ja konvenšuvdnateavstta sáhttá lohkat Mánáid- ja dásseárvodepartemeantta neahttasiidduin.

Norgga 4. raporta geigejuvvui guovvamánus 2008:s. Artihkkala 30 vuolde čilgejuvvojit ođđa láhkamearrádusat ja doaibmabijut mat leat sámi mánáide mánáidgárddiin ja sámi ohppiide vuođđoskuvllas, oktan doaibmabijuiguin mat leat Máhttoloktemis. Prošeakta «Sámi ofelaččat», erenoamáš juolludeamit falástallamii, sámi nuoraidkonferánsii ja doaibmadoarjja sámi mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnaide maid čilgejuvvojit. Erenoamáš doaibmabijut mánáidsuodjalusas sámi mánáide maid čilgejuvvojit.

Suohkaniin lea deaŧalaš rolla čuovvolit mánáidkonvenšuvnna, ja dan vuollái gullá maid dat ahte mánáin lea riekti dadjat oainnuset ja sin galgá guldalit. Danne bovdii Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta 8 suohkana, ee. álttá ja Guovdageainnu čohkket mánáid ja nuoraid oainnuid dan birra movt Norggas lea bajásšaddat. Mihttomearrin lea leamaš oččodit mánáid ja nuoraid mielde ONii raporteret, ja maid dat ahte buoridit suohkaniid gelbbolašvuođa mánáid ja nuoraid oainnuid čohkkemis ja čuovvoleamis. NOVA lea oktiičohkken suohkaniid raporttaid, ja čohkkejuvvon raporta lea mielddusin Norgga 4. raporttas ONa mánáidlávdegoddái.

Norgga 4. raportta álgočálus addojuvvui 2007 čavčča Sámediggái. Sámedikki bivde erenoamážit geahččat dan mii lea sámi mánáid ja nuoraid birra, ja muđui buktit lasáhusaid. Čoahkkin maid dollojuvvui Sámedikkiin. Sámediggi lea buktán cealkámušaid raportii ja muhtin oassi dain lea biddjojuvvon dasa mielde, ee. oppalaš čálus dain hástalusain mat Norggas leat go lea dárbu ovddidit mánáid ja nuoraid sámi identitehta ja gullevaš-vuođa, sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddandili dutkat, ja go lea dárbu sámi giella- ja kulturgelbbolašvuhtii almmolaš bálvalusapparáhta bargiin.

9.2 Mánáidáittardeaddji

Mánáidáittardeaddji lea buot Norgga mánáid áittardeaddji, maiddái sámi mánáid. áittardeaddji oppalaš bargodoaimmat lea sihkkarastit buot mánáide Norggas buori bajásšaddama ja sihkkarastit vuoigatvuođaid mat sis leat ONa mánáidkonvenšuvnna bokte. Diet bargu dahkkojuvvo earret eará nu ahte gozihuvvo dan sihkkarvuođafierpmádaga doaibman mii galgá váldit vára mánáin servodagas. Mánáidáittardeaddji bargu buoridit mánáid vuoigatvuođaid oppalaččat boahtá maid ávkin sámi mánáide ja nuoraide. Go mánáidáittardeaddji čalmmustahttá daid surggiin main mánáid vuoigatvuođat eai leat doarvái vuhtiiváldojuvvon, de dat bargu lea maid sámi mánáid várás. Váldobargu lea olahit duohta ovttadássásaš meannudeami ja hehttet vealaheami.

Mánáidáittardeaddjis lea Mánáidkonvenšuvnna artihkkala 30 bokte ovddasvástádus čuovvolit sámi mánáid ja nuoraid vejolašvuođa bealuštit iežaset kultuvrra. áittardeaddjis lea dasto sihke oppalaš ovddasvástádus ja erenoamáš ovddasvástádus sámi mánáin ja nuorain. 1994:s bijai Mánáidáittardeaddji virgái sierra sámi konsuleantta geas lei bargobáiki Sámedikkis. Konsuleantta bargu lei vuhtiiváldit sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaid. Barggu čoahkkáigesse ja loahpahedje guovtti raporttas 1995:s. «Ovttaláganat dego muohtačalmmit», mii govvii Norgga sámi mánáid ja nuoraid dili.

Maŋŋil daid raporttaid leat Mánáidáittardead­djis leamaš fásta jahkásaš čoahkkimat Sámedikkiin digaštallat iešguđetlágan áššiid mat gusket sámi mánáide ja nuoraide. Mánáidáittardeaddji lea maid finadan iešguđet guovlluin gos sámit orrot ja ságastallan mánáidsuodjalusa, psyhkalaš dearv-vašvuođasuodjalusa ja skuvlasuorggi fágaolbmuiguin, ja maid finadan máŋgga sámi mánáidgárddis. áittardeaddji lea maid juohke jagi oassálastán bajásšaddan- ja mánáidgárdekonferánssain sámi mánáid birra.

áittardeaddji lea ovttasbarggus Sámedikkiin ja fágalbmuiguin háhkan ollu máhtu áigeguovdilis čuolmmaid birra sámi mánáid bajásšaddamis. áittardeaddji lea maŋimus jagiid bargan ee. čuvvovaš fáttáiguin:

• sámi mánáid vejolašvuođat váldit vára iežaset kultuvrras go fárrehuvvojit fuollaruktui

• sámi giellaoahpahusa kvalitehta

• sámi mánáide psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalus

• boazodoalu- ja njuovvanráddjemat mat hehttejit mánáid beassamis vásihit ja oahppat hálddašit deaŧalaš oasi sámi kultuvrras, earret eará danne go mánáidgárdemánát eai beasa leat mielde njuovadettiin

• nannet ja ovddidit sámi identitehta dain guovl­luin gos leat vátnásat sápmelaččat

• defineret sámi identitehta olggobeale árbevirolaš sámi ealáhusaid

2007:s álggahii Mánáidáittardeaddji muhtin prošeavtta maid gohčodit «sámi mánáid ja nuoraid mieldedoaibman vuoigatvuohta» Prošeakta lea ovttasbargu gaskal Ruoŧa, Norgga ja Suoma mánáidáittardeddjiid. Dan prošeavtta mihttomearri lea ahte sámi mánát galget oažžut vejolašvuođa iežaset vásáhusaid gaskkustit go lea sáhka mánáid vuoigatvuođain mat leat čállojuvvon mánáidkonvenšuvnna 30. artihkkalii. Mánáidáittardeaddji hálida oahppat dán golmma riikka sámi mánáid dili dovdat ja dovdáhit váttisvuođaid nu movt mánát daid oidnet. Mánáidáittardeaddji hálida muitalit mánáid vásáhusaid ja evttohusaid Davviguovlluid politihkkáriidda, bálvalusolbmuide ja mearrided­djiide vai sámi mánáid sadji buorránivččii servodagas. Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi lea Mánáidáittardeaddji evttohusa mielde ožžon ovtta miellahtu prošeavtta stivrenjovkui. Prošeaktaraporta lea gárvánan 2008 cuoŋománu.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta nannii 2007:s Mánáidáittardeaddji bušeahta sihkkarastin dihte buoret gelbbolašvuođa sámi áššiin. áittardeaddjis lea 2008 rájes iežas ráđđeaddi geas lea fágalaš ovddasvástádus sámi mánáin ja nuorain, nationála unnitlohkoálbmogiin ja dain mánáin geain lea máŋggakultuvrrat duogáš. Ráđđeaddi rolla sámi mánáid ektui lea vuhtii váldit sámi perspektiivva daid čuolmmaid oktavuođas maiguin Mánáidáittardeaddji bargá. Mánáidáittardeaddji hálida nannet iežas barggu sámi mánáid ja nuoraid ektui. Mánáidáittardeaddjis ii leat sámegielat bargi kántuvrras, muhto son lea ásahan oktavuođa jorgaleddjiiguin geat adnojuvvojit go áittardeaddjái bohtet reivvet sámegillii.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu sihkkarastit ja nannet sámi mánáid vuoigatvuođaid ja danne áigu ain leat fárus nanneme Mánáidáittardeaddji gelbbolašvuođa sámi áššiin.

10.2 Mánáidáittardeaddji

Mánáidáittardeaddji lea buot Norgga mánáid áittardeaddji, maiddái sámi mánáid. áittardeaddji oppalaš bargodoaimmat lea sihkkarastit buot mánáide Norggas buori bajásšaddama ja sihkkarastit vuoigatvuođaid mat sis leat ONa mánáidkonvenšuvnna bokte. Diet bargu dahkkojuvvo earret eará nu ahte gozihuvvo dan sihkkarvuođafierpmádaga doaibman mii galgá váldit vára mánáin servodagas. Mánáidáittardeaddji bargu buoridit mánáid vuoigatvuođaid oppalaččat boahtá maid ávkin sámi mánáide ja nuoraide. Go mánáidáittardeaddji čalmmustahttá daid surggiin main mánáid vuoigatvuođat eai leat doarvái vuhtiiváldojuvvon, de dat bargu lea maid sámi mánáid várás. Váldobargu lea olahit duohta ovttadássásaš meannudeami ja hehttet vealaheami.

Mánáidáittardeaddjis lea Mánáidkonvenšuvnna artihkkala 30 bokte ovddasvástádus čuovvolit sámi mánáid ja nuoraid vejolašvuođa bealuštit iežaset kultuvrra. áittardeaddjis lea dasto sihke oppalaš ovddasvástádus ja erenoamáš ovddasvástádus sámi mánáin ja nuorain. 1994:s bijai Mánáidáittardeaddji virgái sierra sámi konsuleantta geas lei bargobáiki Sámedikkis. Konsuleantta bargu lei vuhtiiváldit sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaid. Barggu čoahkkáigesse ja loahpahedje guovtti raporttas 1995:s. «Ovttaláganat dego muohtačalmmit», mii govvii Norgga sámi mánáid ja nuoraid dili.

Maŋŋil daid raporttaid leat Mánáidáittardead­djis leamaš fásta jahkásaš čoahkkimat Sámedikkiin digaštallat iešguđetlágan áššiid mat gusket sámi mánáide ja nuoraide. Mánáidáittardeaddji lea maid finadan iešguđet guovlluin gos sámit orrot ja ságastallan mánáidsuodjalusa, psyhkalaš dearv-vašvuođasuodjalusa ja skuvlasuorggi fágaolbmuiguin, ja maid finadan máŋgga sámi mánáidgárddis. áittardeaddji lea maid juohke jagi oassálastán bajásšaddan- ja mánáidgárdekonferánssain sámi mánáid birra.

áittardeaddji lea ovttasbarggus Sámedikkiin ja fágalbmuiguin háhkan ollu máhtu áigeguovdilis čuolmmaid birra sámi mánáid bajásšaddamis. áittardeaddji lea maŋimus jagiid bargan ee. čuvvovaš fáttáiguin:

• sámi mánáid vejolašvuođat váldit vára iežaset kultuvrras go fárrehuvvojit fuollaruktui

• sámi giellaoahpahusa kvalitehta

• sámi mánáide psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalus

• boazodoalu- ja njuovvanráddjemat mat hehttejit mánáid beassamis vásihit ja oahppat hálddašit deaŧalaš oasi sámi kultuvrras, earret eará danne go mánáidgárdemánát eai beasa leat mielde njuovadettiin

• nannet ja ovddidit sámi identitehta dain guovl­luin gos leat vátnásat sápmelaččat

• defineret sámi identitehta olggobeale árbevirolaš sámi ealáhusaid

2007:s álggahii Mánáidáittardeaddji muhtin prošeavtta maid gohčodit «sámi mánáid ja nuoraid mieldedoaibman vuoigatvuohta» Prošeakta lea ovttasbargu gaskal Ruoŧa, Norgga ja Suoma mánáidáittardeddjiid. Dan prošeavtta mihttomearri lea ahte sámi mánát galget oažžut vejolašvuođa iežaset vásáhusaid gaskkustit go lea sáhka mánáid vuoigatvuođain mat leat čállojuvvon mánáidkonvenšuvnna 30. artihkkalii. Mánáidáittardeaddji hálida oahppat dán golmma riikka sámi mánáid dili dovdat ja dovdáhit váttisvuođaid nu movt mánát daid oidnet. Mánáidáittardeaddji hálida muitalit mánáid vásáhusaid ja evttohusaid Davviguovlluid politihkkáriidda, bálvalusolbmuide ja mearrided­djiide vai sámi mánáid sadji buorránivččii servodagas. Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi lea Mánáidáittardeaddji evttohusa mielde ožžon ovtta miellahtu prošeavtta stivrenjovkui. Prošeaktaraporta lea gárvánan 2008 cuoŋománu.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta nannii 2007:s Mánáidáittardeaddji bušeahta sihkkarastin dihte buoret gelbbolašvuođa sámi áššiin. áittardeaddjis lea 2008 rájes iežas ráđđeaddi geas lea fágalaš ovddasvástádus sámi mánáin ja nuorain, nationála unnitlohkoálbmogiin ja dain mánáin geain lea máŋggakultuvrrat duogáš. Ráđđeaddi rolla sámi mánáid ektui lea vuhtii váldit sámi perspektiivva daid čuolmmaid oktavuođas maiguin Mánáidáittardeaddji bargá. Mánáidáittardeaddji hálida nannet iežas barggu sámi mánáid ja nuoraid ektui. Mánáidáittardeaddjis ii leat sámegielat bargi kántuvrras, muhto son lea ásahan oktavuođa jorgaleddjiiguin geat adnojuvvojit go áittardeaddjái bohtet reivvet sámegillii.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu sihkkarastit ja nannet sámi mánáid vuoigatvuođaid ja danne áigu ain leat fárus nanneme Mánáidáittardeaddji gelbbolašvuođa sámi áššiin.

10.3 Suohkanlaš ja fylkkasuohkanlaš mánáid- ja nuoraidpolitihkkka

Sámi mánáid ja nuoraid mánáid- ja nuoraidpolitihka hábmemis ja čuovvoleamis ferte leat mihttomearrin ásahit dakkár bajásšaddanbirrasiid mánáide gos sámi ja dáčča kultuvrras lea eanemus lági mielde seamma stáhtus ja gos dat adnojuvvojit ovttadássásažžan. Sámi guovlluid sámi mánát ja nuorat galget sáhttit vuordit ahte dat suohkanat ja fylkkasuohkanat gos sii orrot, váldet vuhtii sin dárbbuid iežaset ovddasvástádussurggiin. Ráđđe-hus áigu movttidahttit dasa ahte mánát ja nuorat galget leat guovddážis suohkaniid ja fylkkaid áššelisttuin.

Sámi mánát ja nuorat eai leat ovttalágánat juohke sajis, go sii orrot iešguđet báikkiin ja sis leat iešguđetlágan vásáhusat. Kultuvrra ovdanbuktimis leat hui iešguđetlágan eavttut ja dat lea dan duohken gos mánát orrot. Muhtin báikkiin leat sámit eanetlogus ja nu leat sii oidnosis servodagas, muhto muhtin báikkiin leat sámit unnitlogus ja ain unnán oidnosis almmolaš oktavuođain.

Dilli lea iešguđetlágan suohkaniin ja dalle leat maid iešguđetlágan gáibádusat das maid lea dárbu dahkat vai sámi mánáid ja nuoraid identitehta ja gullevašvuohta nannejuvvošii sámi servodagas. Muhtin suohkaniin lea oahpahusfálaldat sámegillii ja vejolašvuohta bisuhit sámi kulturárbevieruid dat mii lea deaŧaleamos. Muhtin suohkaniin gis fertešii álggahit sámi mánáidgárddi ja sámi skuvlafálaldaga. Dain suohkaniin maid atnet árbevirolaš sámi suohkanin soaitá leat deaŧaleamos nannensuorgi bargat nuoraid boahtteáiggi vejolašvuođaiguin, oahpahusain ja boahttevaš bargovejolašvuođai-guin.

Muhtin suohkaniin leat dihtomielalaččat maid sámi mánáid ja nuoraid dárbbuid ja beroštumiid ektui, ja muhtin suohkaniin eai leat daidda gis nu ollu dihtomielalaččat. Dat vuhtto das movt vuoigatvuođat ja fálaldagat vuhtii váldojuvvojit. Go geavatlaččat galgá čađahit mánáid- ja nuoraidpolitihka, de fertejit suohkanat ja guovllu eiseválddit leat guovddážis. Mánáid ja nuoraid bajásšaddaneavttut mearriduvvojit obamuddui suohkanlaš mearrádusain ja suohkanlaš bálvalusaid oktavuođas. Go mánáid ja nuoraid bidjá guovddážii, de ferte organisatuvrralaš čovdosiid hábmet dan mielde mii sidjiide lea buoremus. Surggiidgaskasaš ovttasbargu ja dat ahte buorebut atnit resurssaid ferte leat guovddážis go galgat viidáseappot ovddidit suohkaniid ja fylkkaid mánáid- ja nuoraidpolitihkalaš barggu. Báikkálaš eiseválddit fertejit bargat plánaid ektui vai bajásšaddanbiras nannejuvvošii. Dás ferte maid máhttit oaidnit oktavuođa gaskal almmolaš doaibmabijuid ja barggu ja dan barggu maid eaktodáhtolaš organisašuvnnat barget.

Mánáid- ja nuoraidpolitihka ferte heivehit nu ahte mánát ja nuorat ožžot vejolašvuođa ovdánit ovttas seammaahkáhaččaiguin, ja sis ferte maid leat áigi ja sadji buđaldit doaimmaiguin iežaset eavttuid vuođul. Deaivvadanbáikkit fertejit gávdnot ja hábmejuvvot lagaš birrasiidda ja báikkálaš servodahkii danne go dat váikkuhit dasa movt mánát ja nuorat galget beassat deaivvadit ja dasa maid sii galget beassat bargat. Sihke mánáidgárdi, skuvllat, astoáigekluppat, kulturskuvllat, eaktodáhtolaš organisašuvnnat ja eará almmolaš ja priváhta arenat, nu go sámi giella- ja kulturguovddážat leat deaŧalaččat. Danne ferte dili láhčit vai báikkálaš eaktodáhtolašvuohta lassánivččii buriid rámma­eavttuiguin, earret eará fáladettiin luoikat nuvttá skuvlalanjaid dahje eará heivvolaš lanjaid.

Mánáid ja nuoraid ferte oččodit aktiivvalaččat fárrui hábmet báikkálaš, guovllu ja nationála mánáid- ja nuoraidpolitihka. Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta lea máŋga jagi juo movttidahttán ja dorjon báikkálaš mánáid ja nuoraid mieldedoaibmanbarggu. Dat lea maid láhčán dili nu ahte besset lonohallat vásáhusaid ja lea maid nannen metodageavaheami gelbbolašvuođa. Mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnat leat guovddážis báikkálaš mánáid- ja nuoraidpolitihkas. Suohkanat ja fylkkasuohkanat ferteše doaimmahit dili nu ahte sámi organisašuvnnat beasaše searvat ovdamearkka dihte báikkálaš ja guvllolaš mánáid- ja nuoraidráđđái jna.

Ráđđehus lea rahčan bargat givssideami vuostá mánáid ja nuoraid gaskkas ja dat lea leamaš oassin ráhkadeamis fátmmasteaddji servodaga. Givssideami vuostá lea ráhkaduvvon Julggaštus 2006 – 2008 ja dakko bokte lea Mánáid- ja dásseárvodepartemeanttas ovddasvástádus áŋgiruššat bargat givssideami vuostá astoáigebáikkiin sihke mánáid ja nuoraid gaskkas. Dán barggus lea áibbas lunddolaš ja dárbbašlaš olahit mánáid ja nuoraid astoáigekluppain ja nuoraidviesuin, ja maid daid mánáid ja nuoraid geat leat mielde servviin, kluppain ja eaktodáhtolaš mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnain. Lea deaŧalaš ahte mánát ja nuorat ožžot buriid vejolašvuođaid aktiivvalaččat searvat dan bargui, dakko bokte ahte sin váldet fárrui ráđiide ja dainna lágiin ožžot sii doarjaga iežaset evttohusaide ja strategiijaide.

Sámediggi lea ásahan ovttasbargošiehtadusa Romssa, Finnmárkku, Nordlándda, Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkasuoh­kaniiguin man oktavuođas galget earret eará ráhkadit doaibmabijuid ja prošeavttaid main leat doaimmat maid mánát ja nuorat leat hutkan iežaset várás. Doaibmabijut galget leat dan várás ahte oainnusin dahkat ja ovddidit sámi giela ja kultuvrra.

9.3 Suohkanlaš ja fylkkasuohkanlaš mánáid- ja nuoraidpolitihkkka

Sámi mánáid ja nuoraid mánáid- ja nuoraidpolitihka hábmemis ja čuovvoleamis ferte leat mihttomearrin ásahit dakkár bajásšaddanbirrasiid mánáide gos sámi ja dáčča kultuvrras lea eanemus lági mielde seamma stáhtus ja gos dat adnojuvvojit ovttadássásažžan. Sámi guovlluid sámi mánát ja nuorat galget sáhttit vuordit ahte dat suohkanat ja fylkkasuohkanat gos sii orrot, váldet vuhtii sin dárbbuid iežaset ovddasvástádussurggiin. Ráđđe-hus áigu movttidahttit dasa ahte mánát ja nuorat galget leat guovddážis suohkaniid ja fylkkaid áššelisttuin.

Sámi mánát ja nuorat eai leat ovttalágánat juohke sajis, go sii orrot iešguđet báikkiin ja sis leat iešguđetlágan vásáhusat. Kultuvrra ovdanbuktimis leat hui iešguđetlágan eavttut ja dat lea dan duohken gos mánát orrot. Muhtin báikkiin leat sámit eanetlogus ja nu leat sii oidnosis servodagas, muhto muhtin báikkiin leat sámit unnitlogus ja ain unnán oidnosis almmolaš oktavuođain.

Dilli lea iešguđetlágan suohkaniin ja dalle leat maid iešguđetlágan gáibádusat das maid lea dárbu dahkat vai sámi mánáid ja nuoraid identitehta ja gullevašvuohta nannejuvvošii sámi servodagas. Muhtin suohkaniin lea oahpahusfálaldat sámegillii ja vejolašvuohta bisuhit sámi kulturárbevieruid dat mii lea deaŧaleamos. Muhtin suohkaniin gis fertešii álggahit sámi mánáidgárddi ja sámi skuvlafálaldaga. Dain suohkaniin maid atnet árbevirolaš sámi suohkanin soaitá leat deaŧaleamos nannensuorgi bargat nuoraid boahtteáiggi vejolašvuođaiguin, oahpahusain ja boahttevaš bargovejolašvuođai-guin.

Muhtin suohkaniin leat dihtomielalaččat maid sámi mánáid ja nuoraid dárbbuid ja beroštumiid ektui, ja muhtin suohkaniin eai leat daidda gis nu ollu dihtomielalaččat. Dat vuhtto das movt vuoigatvuođat ja fálaldagat vuhtii váldojuvvojit. Go geavatlaččat galgá čađahit mánáid- ja nuoraidpolitihka, de fertejit suohkanat ja guovllu eiseválddit leat guovddážis. Mánáid ja nuoraid bajásšaddaneavttut mearriduvvojit obamuddui suohkanlaš mearrádusain ja suohkanlaš bálvalusaid oktavuođas. Go mánáid ja nuoraid bidjá guovddážii, de ferte organisatuvrralaš čovdosiid hábmet dan mielde mii sidjiide lea buoremus. Surggiidgaskasaš ovttasbargu ja dat ahte buorebut atnit resurssaid ferte leat guovddážis go galgat viidáseappot ovddidit suohkaniid ja fylkkaid mánáid- ja nuoraidpolitihkalaš barggu. Báikkálaš eiseválddit fertejit bargat plánaid ektui vai bajásšaddanbiras nannejuvvošii. Dás ferte maid máhttit oaidnit oktavuođa gaskal almmolaš doaibmabijuid ja barggu ja dan barggu maid eaktodáhtolaš organisašuvnnat barget.

Mánáid- ja nuoraidpolitihka ferte heivehit nu ahte mánát ja nuorat ožžot vejolašvuođa ovdánit ovttas seammaahkáhaččaiguin, ja sis ferte maid leat áigi ja sadji buđaldit doaimmaiguin iežaset eavttuid vuođul. Deaivvadanbáikkit fertejit gávdnot ja hábmejuvvot lagaš birrasiidda ja báikkálaš servodahkii danne go dat váikkuhit dasa movt mánát ja nuorat galget beassat deaivvadit ja dasa maid sii galget beassat bargat. Sihke mánáidg��rdi, skuvllat, astoáigekluppat, kulturskuvllat, eaktodáhtolaš organisašuvnnat ja eará almmolaš ja priváhta arenat, nu go sámi giella- ja kulturguovddážat leat deaŧalaččat. Danne ferte dili láhčit vai báikkálaš eaktodáhtolašvuohta lassánivččii buriid rámma­eavttuiguin, earret eará fáladettiin luoikat nuvttá skuvlalanjaid dahje eará heivvolaš lanjaid.

Mánáid ja nuoraid ferte oččodit aktiivvalaččat fárrui hábmet báikkálaš, guovllu ja nationála mánáid- ja nuoraidpolitihka. Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta lea máŋga jagi juo movttidahttán ja dorjon báikkálaš mánáid ja nuoraid mieldedoaibmanbarggu. Dat lea maid láhčán dili nu ahte besset lonohallat vásáhusaid ja lea maid nannen metodageavaheami gelbbolašvuođa. Mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnat leat guovddážis báikkálaš mánáid- ja nuoraidpolitihkas. Suohkanat ja fylkkasuohkanat ferteše doaimmahit dili nu ahte sámi organisašuvnnat beasaše searvat ovdamearkka dihte báikkálaš ja guvllolaš mánáid- ja nuoraidráđđái jna.

Ráđđehus lea rahčan bargat givssideami vuostá mánáid ja nuoraid gaskkas ja dat lea leamaš oassin ráhkadeamis fátmmasteaddji servodaga. Givssideami vuostá lea ráhkaduvvon Julggaštus 2006 – 2008 ja dakko bokte lea Mánáid- ja dásseárvodepartemeanttas ovddasvástádus áŋgiruššat bargat givssideami vuostá astoáigebáikkiin sihke mánáid ja nuoraid gaskkas. Dán barggus lea áibbas lunddolaš ja dárbbašlaš olahit mánáid ja nuoraid astoáigekluppain ja nuoraidviesuin, ja maid daid mánáid ja nuoraid geat leat mielde servviin, kluppain ja eaktodáhtolaš mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnain. Lea deaŧalaš ahte mánát ja nuorat ožžot buriid vejolašvuođaid aktiivvalaččat searvat dan bargui, dakko bokte ahte sin váldet fárrui ráđiide ja dainna lágiin ožžot sii doarjaga iežaset evttohusaide ja strategiijaide.

Sámediggi lea ásahan ovttasbargošiehtadusa Romssa, Finnmárkku, Nordlándda, Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkasuoh­kaniiguin man oktavuođas galget earret eará ráhkadit doaibmabijuid ja prošeavttaid main leat doaimmat maid mánát ja nuorat leat hutkan iežaset várás. Doaibmabijut galget leat dan várás ahte oainnusin dahkat ja ovddidit sámi giela ja kultuvrra.

9.4 Sámedikki bargu sámi mánáid várás

Sámediggi bargá ráhkadit buriid ja dássidis bajásšaddaneavttuid sámi mánáide ja nuoraide. Go juhket doarjagiid de vuoruhit mánáid ja nuoraid. Dat sámi festiválat main leat sámi mánát ja nuorat geat ovdanbuktet lávlagiid jna, dahje gos leat ovdanbuktimat sin várás, sii ožžot doarjaga, nu maiddái teáhterdoaimmat. Sámediggi doarju diehtojuohkinkántuvrra mii lea sámi nuoraide Info­nuorra, gč. boksa 9.1.

Sámediggi hálddaša sierra doarjjaortnega mánáid bajásšaddandiliide. 2008:s vuoruha Sámediggi dakkár prošeavttaid mat leat fárus ásaheame ođđa arenaid, deaivvadanbáikkiid ja gaskkustanvugiid mánáide ja nuoraide. Dat vuo­ruha maid dakkár prošeavttaid mat leat fárus viidáseappot fievrrideame árbevirolaš máhtu ja nanneme sámegiela buolvvaid ja arenaid gaskkas ja mat ovdánahttet mánáid bajásšaddanbirrasa báikkálaččat sámi guovlluin (gč. ášši 60/07). 2008:s juohká Sámediggi 1,9 milj. ruvnno doarjjan mánáid bajásšaddandiliide.

Sámediggi lea addán doarjaga Divttasvuona suohkanii nuoraiddeaivvadeapmái gos barget nákkuid eastademiin ja dat lei Notvatn báikkis Divttasvuonas 2007 borgemánu. Mihttomearrin dainna prošeavttain lei dagahit sin gulahallat geat leat leamaš mielde riiddus Divttasvuona suohkana smávit báikkiid gaskkas. Prošeakta lei fárus njeaidime ovdagáttuid gaskal sámiid ja dáččabeale ál­bmoga, ja dat ovdánahtii maid sámi kultuvrra ja ásahii buriid oktavuođaid gaskal suohkana iešguđet báikkiid nuoraid. Lágideaddjit ja nuorat dadje prošeavtta leat lihkostuvvan hui bures.

Sámediggi addá juohke jagi doarjaga Š nuoraidbláđđái, juohká Sámedikki falástallanbálkkašumi nuoraide ja doallá Sámedikki nuoraidkonferánssa maid Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi (SNPL) lágida. SNPL lea válljejuvvon leat nuoraid jietnan Sámedikkis ja Sámediggeráđđi lea dan nammadan ain guovtti jagi áigodahkii. SNPLas leat fásta čoahkkimat juohke jagi Sámediggeráđiin ja dat oassálastá maid juohke jahkásaš čoahkkimis mii Sámedikkis lea Mánáidáittardeddjiin. Dasa lassin bargá SNPLa maid earáid ektui, ja dat lea mielde iešguđetlágan lávdegottiin, ráđiin, referánsajoavk­kuin nu go Barents guovllu nuoraidráđis (BRYC), Eurohparáđi nuoraidáŋgiruššamis, sámi ofelaččaid referánsajoavkkus jna.

Sámedikki nuoraidkonferánsa galgá leat deaivvadanbáiki ja forum sámi nuoraide gos sii besset deaivvadit, digaštallat áigeguovdilis nuoraid váttisvuođaid ja lonohallat vásáhusaid ja ideaid. Dasa lassin leat SNPL miellahtut fárus iešguđetlágan konferánssain ja seminárain, sihke dábálaš oasseváldin ja logaldallin.

Geahča maiddái Sámedikki 2006 jahkedieđáhusa čuoggá 7 ja 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 11.1.

10.4 Sámedikki bargu sámi mánáid várás

Sámediggi bargá ráhkadit buriid ja dássidis bajásšaddaneavttuid sámi mánáide ja nuoraide. Go juhket doarjagiid de vuoruhit mánáid ja nuoraid. Dat sámi festiválat main leat sámi mánát ja nuorat geat ovdanbuktet lávlagiid jna, dahje gos leat ovdanbuktimat sin várás, sii ožžot doarjaga, nu maiddái teáhterdoaimmat. Sámediggi doarju diehtojuohkinkántuvrra mii lea sámi nuoraide Info­nuorra, gč. boksa 9.1.

Sámediggi hálddaša sierra doarjjaortnega mánáid bajásšaddandiliide. 2008:s vuoruha Sámediggi dakkár prošeavttaid mat leat fárus ásaheame ođđa arenaid, deaivvadanbáikkiid ja gaskkustanvugiid mánáide ja nuoraide. Dat vuo­ruha maid dakkár prošeavttaid mat leat fárus viidáseappot fievrrideame árbevirolaš máhtu ja nanneme sámegiela buolvvaid ja arenaid gaskkas ja mat ovdánahttet mánáid bajásšaddanbirrasa báikkálaččat sámi guovlluin (gč. ášši 60/07). 2008:s juohká Sámediggi 1,9 milj. ruvnno doarjjan mánáid bajásšaddandiliide.

Sámediggi lea addán doarjaga Divttasvuona suohkanii nuoraiddeaivvadeapmái gos barget nákkuid eastademiin ja dat lei Notvatn báikkis Divttasvuonas 2007 borgemánu. Mihttomearrin dainna prošeavttain lei dagahit sin gulahallat geat leat leamaš mielde riiddus Divttasvuona suohkana smávit báikkiid gaskkas. Prošeakta lei fárus njeaidime ovdagáttuid gaskal sámiid ja dáččabeale ál­bmoga, ja dat ovdánahtii maid sámi kultuvrra ja ásahii buriid oktavuođaid gaskal suohkana iešguđet báikkiid nuoraid. Lágideaddjit ja nuorat dadje prošeavtta leat lihkostuvvan hui bures.

Sámediggi addá juohke jagi doarjaga Š nuoraidbláđđái, juohká Sámedikki falástallanbálkkašumi nuoraide ja doallá Sámedikki nuoraidkonferánssa maid Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi (SNPL) lágida. SNPL lea válljejuvvon leat nuoraid jietnan Sámedikkis ja Sámediggeráđđi lea dan nammadan ain guovtti jagi áigodahkii. SNPLas leat fásta čoahkkimat juohke jagi Sámediggeráđiin ja dat oassálastá maid juohke jahkásaš čoahkkimis mii Sámedikkis lea Mánáidáittardeddjiin. Dasa lassin bargá SNPLa maid earáid ektui, ja dat lea mielde iešguđetlágan lávdegottiin, ráđiin, referánsajoavk­kuin nu go Barents guovllu nuoraidráđis (BRYC), Eurohparáđi nuoraidáŋgiruššamis, sámi ofelaččaid referánsajoavkkus jna.

Sámedikki nuoraidkonferánsa galgá leat deaivvadanbáiki ja forum sámi nuoraide gos sii besset deaivvadit, digaštallat áigeguovdilis nuoraid váttisvuođaid ja lonohallat vásáhusaid ja ideaid. Dasa lassin leat SNPL miellahtut fárus iešguđetlágan konferánssain ja seminárain, sihke dábálaš oasseváldin ja logaldallin.

Geahča maiddái Sámedikki 2006 jahkedieđáhusa čuoggá 7 ja 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 11.1.

10.5 Sámi mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnat

Mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnat leat deaŧalaččat go galgá ráhkadit dynámalaš ja demokráhtalaš servodaga. Organisašuvnnaid bargu lea maid deaŧalaš vai mánát ja nuorat searvvaše mielde hábmet servodaga iežaset eavttuid vuođul ja iešguđetlágan ideologalaš vuođu mielde. Danne áigu ráđđehus viidáseappot ovddidit ja áigeguovdilin dahkat dakkár doarjjaortnegiid mat dorjot eaktodáhtolaš mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnaid doaimma. Sámi servodagas ii dáidde leat álo vuođđu ráhkadit spesialiserejuvvon organisašuvnnaid. Eai leat galle čielga sámi mánáid- ja nuoraidorganisašuvnna, erenoamážit dain guovlluin gos sámit leat unnitlogus. Sámi mánáid ja nuoraid beroštumit leat dávjá oassin báikkálaš sámi servviid doaimmas. Lea deaŧalaš dan atnit muittus go galgá hábmet doarjjaortnegiid, maiddái báikkálaš ja guovllu dásis.

Sámi nuoraidorganisašuvnnat leat ožžon doaibmaruđa Mánáid- ja dásseárvodepartemeantta juolludanortnegis vuođđodoarjjan eaktodáhtolaš mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnaide. Dan doarjjaortnegis leat gáibádusat organisašuvnna ja viidodaga hárrái. Liikká leat váldán vuhtii daid diliid ja vejolašvuođaid mat leat dakkár organisašuvnnain main eai leat nu ollu miellahtut, ja dasa gullet maid sámi organisašuvnnat. Norgga Sámiid Riikka­searvi oaččui 2007:s 225 000 ruvnno iežas mánáid- ja nuoraidbargui.

Sámi nuoraidorganisašuvnnat dáidet leat guovddážis go Barentsguovllus galgá ásahuvvot nuoraidovttasbargu. Barents Regional Youth Forumis (BRYF) leat álgoálbmotnuoraid áirasat. Foruma galgá oažžut stuorát rolla ovddajođiheaddjin ja álggaheaddjin go ain galgá ovdánahttojuvvot ovttasbargu dán guovllus.

9.5 Sámi mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnat

Mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnat leat deaŧalaččat go galgá ráhkadit dynámalaš ja demokráhtalaš servodaga. Organisašuvnnaid bargu lea maid deaŧalaš vai mánát ja nuorat searvvaše mielde hábmet servodaga iežaset eavttuid vuođul ja iešguđetlágan ideologalaš vuođu mielde. Danne áigu ráđđehus viidáseappot ovddidit ja áigeguovdilin dahkat dakkár doarjjaortnegiid mat dorjot eaktodáhtolaš mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnaid doaimma. Sámi servodagas ii dáidde leat álo vuođđu ráhkadit spesialiserejuvvon organisašuvnnaid. Eai leat galle čielga sámi mánáid- ja nuoraidorganisašuvnna, erenoamážit dain guovlluin gos sámit leat unnitlogus. Sámi mánáid ja nuoraid beroštumit leat dávjá oassin báikkálaš sámi servviid doaimmas. Lea deaŧalaš dan atnit muittus go galgá hábmet doarjjaortnegiid, maiddái báikkálaš ja guovllu dásis.

Sámi nuoraidorganisašuvnnat leat ožžon doaibmaruđa Mánáid- ja dásseárvodepartemeantta juolludanortnegis vuođđodoarjjan eaktodáhtolaš mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnaide. Dan doarjjaortnegis leat gáibádusat organisašuvnna ja viidodaga hárrái. Liikká leat váldán vuhtii daid diliid ja vejolašvuođaid mat leat dakkár organisašuvnnain main eai leat nu ollu miellahtut, ja dasa gullet maid sámi organisašuvnnat. Norgga Sámiid Riikka­searvi oaččui 2007:s 225 000 ruvnno iežas mánáid- ja nuoraidbargui.

Sámi nuoraidorganisašuvnnat dáidet leat guovddážis go Barentsguovllus galgá ásahuvvot nuoraidovttasbargu. Barents Regional Youth Forumis (BRYF) leat álgoálbmotnuoraid áirasat. Foruma galgá oažžut stuorát rolla ovddajođiheaddjin ja álggaheaddjin go ain galgá ovdánahttojuvvot ovttasbargu dán guovllus.

9.6 Mánáidsuodjalus

Ráđđehusa ulbmil lea viidáseappot ovddidit fágalaččat buori mánáidsuodjalusa gos lea buorre máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuohta ja buorre máhttu sámi mánáidsuodjalusas dain guovlluin gos sámit orrot. Go galgá leat mánáidsuodjalus mii lea mánnái buoremussan, de ferte leat dakkár mánáidsuodjalus gos sámi giella ja kultuvra adnojuvvo deaŧalažžan ja seammadássásažžan earáiguin. Buot buoremus livččii jus dakkár suohkana mánáidsuodjalusain gos leat sápmelaččat lea máhttu go galget váldit vuhtii sámi oaidninvuogi ovttasdoaimmadettiin geavaheddjiin go leat mearridanproseassain ja go mearridit/bidjet doaibmabijuid johtui. Ráđđehus maid bidjá vuođđun iežas mánáidsuodjalanpolitihkkii ahte váhnemat leat mánáid deaŧaleamos fuollaolbmot, ja ahte nu guhkas go leažžá vejolaš galgá fállojuvvot veahkki bearraša siskkobealde ja/dahje lagaš birrasis. Dakko gokko váhnemat eai nagot doaibmat, dakko galgá servodat sihkkarastit mánáide ja nuoraide buriid fuollabálvalusaid ja bajasšaddaneavttuid.

Mánáidsuodjalussii galgá gilvojuvvot gelbbo-lašvuohta kulturperspektiivvas go barget mánáidsuodjalusain sámi guovlluin. Veahkkin dan bargui juolluduvvo Mánáid- ja dásseárvodepartemeantta bušeahtas doaibmadoarjja Davvi Norgga Mánáidsuodjalusa ovdánahttinguovddážii. Guovddážii lea deatalaš bargu leat mielde ovddidit dieđu das go mánáidsuodjalus deaivvada máŋggakultuvrralaš servodagain, mas deattuhuvvo sámi mánáidsuodjalus. Davvi Norgga Mánáidsuodjalusa ovdánahttinguovddáš almmuhii 2006:s máŋga oahpahusgirjjáža mánáidsuodjalusa kulturperspektiivva birra, main ledje vuođđun mánáidsuodjalanbarggut sámi guovlluin. Girjjit leat dan birra makkár teorehtalaš ja praktihkalaš vuođđu mánáidsuodjalusa kulturperspektiivvas galgá leat. Daid fáddágirjjážiid sáhttá atnit vuođđooahpu ja joatkkaoahpu studeanttaide ja mánáidsuodjalusa bargiide. Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta lágidii 2007 geassemánu nationála konferánssa sámi kultuvrra ja bajásšaddama birra ja fáddá kultuvra ja mánáid­suodjalusbargu buktojuvvui ovdan dan konferánssas.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta ásahuvvui jagi 2004, ja das leat mielde Mánáid-, nuoraid-, ja bearašdirektoráhtta ja vihtta regiuvnna. Etáhtas lea ee. ovddasvástádus bearašsuodjalussii ja ovttaseallindoaimmaide, mánáidsuodjalanásahusaide, biebmoruoktobálvalussii, bearaš- ja lagaš birrasii vuođđuduvvon bálvalusaide ja dat galgá maid addit fágalaš veahki suohkaniidda mánáidsuodjalanáššiin, adopšuvnnain jna. Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhtas leat 26 fágajoavkku mat barget lahka ovttas suohkanlaš mánáidsuodjalusain vai buoremus doaibma válljejuvvošii ovttaskas mánáidsuodja­lanáššiin. Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta bargu lea addit mánáide, nuoraide ja bearrašiidda mat dárbbašit veahki ja doarjaga dakkár doaibmabijuid main lea alla ja buorre kvalitehta gos dal de ain orožit Norggas. Etáhta bargun lea maid leat veahkkin ovddidit máhttui vuođđuduvvon mánáidsuodjalusa mii váldá vuhtii kultuvrra.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhtas, davvi regiuvnnas (álttás), lea erenoamáš ovddasvástádus addit sámi álbmogii buori mánáidsuodjalanbálvalusa. Doaimmas lea mihttomearri ahte mánáidsuodjalus galgá áimmahuššat sámi perspektiivva go bargá sámi mánáiguin ja bearrašiiguin. Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta lea juolludanreivve bokte deattuhan ahte stáhta mánáidsuodjalus galgá vuhtiiváldit sámi perspektiivva ja das galgá leat máhttu mánáidsuodjalusa birra sámi oktavuođas.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta, davvi regiuvdna galgá geahččat bearrái go háhká fágaolbmuid ahte guovllukantuvrras, fágajoavkkuin ja eará vál­ljejuvvon ossodagain leat bargit geain lea sámi duogáš, geat leat sámegielagat ja geain maid lea buorre kulturmáhttu. Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta galgá maid fuolahit ahte etáhta sáhttá addit sámi váhnemiidda heivehuvvon eastadeaddji bálvalusaid. Etáhta galgá doaimmahit differensierejuvvon fáladaga suohkaniid mánáidsuodjalussii go lea nu ahte muhtin máná ferte bidjat earásadjái go ruoktot, ja das galget biebmoruoktočovdosat deattuhuvvon. Sámi mánáid áššiin galgá deattuhuvvot dat oppalaš gáibádus ahte álggus iskat leago vejolaš bidjat máná bearraša fulkkiid lusa ja máná fierpmádahkii. Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta, davvi regiuvdna, galgá maid leat mielde háhkame eambbo máhtu ja leat veahkkin metodaid ovdánahttimis.

Guovllukantuvra, fágajoavku áltá ja etáhta Finnmárkku biebmoruoktobálvalus dadjet alddiineaset leat ollu davvisámegielagiid geain maid lea kulturmáhttu. Fágajoavku áltá doaibmá resursa­joavkun guovllu eará fágajoavkkuide. Davvi regiuvnnas leat golbma institušuvnna, guokte Finnmárkkus ja okta Romssas, main lea erenoamáš ovddasvástádus heivehit orrundili daidda nuoraide geain lea sámi duogáš. Finnmárkku biebmoruoktobálvalus lea háhkan ollu biebmoruovttuid ja ovtta vuostáiváldinruovttu. Dat sáhttet vuhtiiváldit sámi mánáid identitehta ja giellaovdáneami.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta lea addán Davvi Norgga Mánáidsuodjalan ovdánahttinguovd-dážii bargun ráhkadit «Kunnskapsstatus og kunnskapsbehov for barnevernet i samiske områder av Norge» ( Norgga sámiid guovlluid mánáidsuodjalusa máhttostáhtus ja máhttodárbu). Loahpparapporta lea gárvvis 2008 njukčamánu. Ulbmil máhttostáhtusiin lea háhkat ollislaš gova ee. dain metodain ja doaibmabijuin mat galget doaibmat bures sámi mánáide, nuoraide ja bearrašiidda. Boahttevaš metodaovdánahttin galgá huksejuvvot dán prošeavtta bohtosiidda ja raporta galgá adnojuvvot oassin máhttovuođus vai sáhtášii dakkár metodaid buorebut dasa implementeret mat váldet vuhtii kultuvrra.

9.6.1 Hástalusat

Ovdalaš stáhta dokumeanttat leat čájehan mánáid­suodjalusas dakkár gova mii sáhttá buorebut heivehuvvot sámi geavaheddjiide vai sáhtášii addit rievt­tes veahki rievttes áigái sámi mánáide ja nuoraide buorrin. Dat guoská ee. gillii, báikkálaš kultuvrii ja jurddašanvuohkái, sámi árbevieruide ja bajásgeassinvugiide jna. (gč. NOU 1995: 6 Plan for helse- og sosialtjenester for den samiske befolkning i Norge (Dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid plána Norgga sámi veahkadahkii), Sd.dieđ. nr. 55 (2000 – 2001) Sámepolitihka birra ja Sd.dieđ. nr. 40 (2001 – 2002) Om barne- og ungdomsvernet). Maŋimus jagi lea boahtán ovdan jearaldat ahte váldojit go sámi mánáid vuoigatvuođat doarvái bures vuhtii otná mánáidsuodjalanbálvaluslágas ja ahte váldá go mánáidsuodjalus doarvái bures vuhtii mánáid gielalaš ja kultuvrralaš gullevašvuođa. Mediat leat ee. váldán ovdan áššiid main sámi mánát leat sirdojuvvon dakkár biebmoruovttuide mat eai leat sámi ruovttut.

Vuođđolága § 110 a mielde lea stáhta geatnegahttojuvvon láhčit dili dainna lágiin ahte sámi ál­bmot beassá sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima. ONa mánáidkonvenšuvnna artihkkal 30 mielde ii galgga dakkár mánná, gii gullá dakkár minoritehtii dahje álgoál­bmogii biehttaluvvot ovttas iežas joavkku eará miel­lahtuiguin eallit iežas kultuvrras, dovddastit ja doaimmahit iežas oskku ja geavahit iežas giela. Mánáidsuodjaluslágas leat dárkilet njuolggadusat das maid galgá váldit vuhtii go muhtin mánná bid­djojuvvo biebmoruktui, institušuvdnii dahje oahpahus-/dikšuninstitušuvdnii. Dat báiki gosa mánná galgá sirdojuvvot galgá § 4 – 15 vuođul válljejuvvot dainna lágiin ahte máná iešvuohta váldojuvvo vuhtii ja gos su fuolla ja oahpahusdárbu váldojuvvo vuhtii stáđis birrasis. Ja galgá maid váldojuvvot doarvái bures vuhtii dat sávaldat ahte galgá leat kontinuitehta máná bajásgeassimis máná čearddalaš, oskkoldatlaš, kultuvrralaš ja gielalaš duogážis. Go bidjá máná biebmoruktui, de galgá mánáidsuodjalanbálvalus álo árvvoštallat sáhttá go muhtin máná bearrašis dahje lagaš fierpmádagas válljejuvvot biebmoruoktun (gč. láhkaásahusa fuollaruovttuid várás mii mearriduvvui juovlamánu 18. b. 2003 ja suoidnemánu 15. b. 2004 mannosaš njuolggadusaid main leat lagat njuolggadusat fuollaruovttuid válljema birra máná várás).

Ráđđehusa árvvoštallama mielde váldojuvvojit mánáid vuoigatvuođat bures vuhtii Vuođđolága, mánáidkonvenšuvnna ja dálá mánáidsuodjalanlága bokte. Lágaid ja politihkalaš čujuhusaid ferte čuovvolit buriid doaimmaguin vuogádatdásis ja maid ovttaskas áššis. Hástalus sáhttá leat dat go mánáidsuodjalusbálvalusas váilu gelbbolašvuohta árvvoštallat kultuvrralaš, gielalaš ja oskkoldatlaš gullevašvuođa mearkkašumi ja das sáhttá váilut máhttu iešguđetlágan báikkálaš (ođđaáigásaš ja dološ) árbevieruin sámi báikkálaš birrasiin, ja sáhttá maid váilut máhttu sámi árvvuid ja guottuid birra. Muhtin eará hástalus sáhttá leat dat ahte oažžut dakkár bargiid mánáidsuodjalussii geain lea kulturgelbbolašvuohta ja geat dasa lassin hupmet sámegiela ja ipmirdit sámegiela gielalaš meark-kašumi. erenoamáš hástalus leat dat go Norggas leat máŋga sámegiela anus. Hástalus sáhttá maid leat gávdnat dakkár doaibmabijuid mat sihke váldet vuhtii máná gielalaš ja kultuvrralaš čanastumi ja mat dan seammás adnojit leat buoremus doaibmabidjun dan ektui makkár dárbbut mánás muđui leat. Ovdamearkka dihte lea álo váttis gávdnat biebmoruovttu, ja muhtin áiggiid sáhttá leat erenoamáš váttis gávdnat biebmoruovttu dakkár mánáide geain lea sámi dahje unnitlogučeardda duogáš. Davvi regiuvdna lea maŋemus jagi (2007) erenoamážit áŋgiruššan gávdnat sámi biebmoruovttuid. Sii raporterejit buriid bohtosiid ja dál gávdnojit eambbo biebmoruovttut go dan maidda lea dárbu.

9.6.2 Strategiijat ja doaibmabijut

Ráđđehusas lea oppalaččat luohttámuš dasa ahte mánáidsuodjalus rahčá mearridit mearrádusaid buori fágalaš ja juridihkalaš vuođu alde, ja ahte mánáidsuodjalus ipmirda man mávssolaš lea buorre máŋggakultuvrrat gelbbolašvuohta. Muhto ain lea dárbu nannet ja integreret máŋggakultuvrrat gelbbolašvuođa ja sámi perspektiivva sihke stáhta ja suohkan mánáidsuodjalussii. Muhto vel buoremus diliin nai dáidet leat hástalusat ja váttis válljemat ee. danne go mánáidsuodjalusáššit dávjá leat máŋggabealagat ja váddásat, ja danne go soitet leat iešguđetlágan oaivilat das mii lea buoremussan mánnái. Dien hástalusa maid lea deaŧalaš bidjat dohko gosa dat gullá.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta galgá ain čalmmustahttit oččodit dakkár mánáidsuodjalusa mas lea máhttu ja mii váldá vuhtii kultuvrra. Galgá maid čalmmustahttit dan ahte addit sámi álbmogii buori mánáidsuodjalusfálaldaga ee. lágaid ja politih­kalaš neavvagiid mielde. Olles riikkas ferte deaŧalažžan atnit gelbbolašvuođa ovdánahttima go sámi álbmot orru miehtá riikka. Go lea dárbu ságastallat ja nevvojuvvot sámi mánáid oktavuođas, de sáhttá Bufetáhta davvi regiuvdna veahkehit eará regiuvnnaid. áigot maid guorahallat lagabui ahte váldojuvvojit go dálá organiseremiin doarvái bures vuhtii dat erenoamáš dárbbut mat leat julev- ja lullisámiguovlluin.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu máŋggajagát máhtto- ja gelbbolašvuođaprográmma bokte, mii álggahuvvui 2007:s, leat mielde nanneme suohkaniid gelbbolašvuođa ee. Sámi guovlluid mánáidsuodjalusas. Raporta «Norgga sámiid guovlluid mánáidsuodjalusa máhttostatus ja máhttodárbu», gárvejuvvo 2008 njukčamánu, ja dat galgá adnojuvvot oassin máhttovuođus ráhkadit implementerema muhtin kulturhearkkes metodain. Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhta áigu čuovvolit dan. 2008 čavčča álggahuvvo lassioahp­pofálaldat mas lea namman «Mánáidsuodjalus unnit­loguálbmotperspektiivvas» ja lea Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta mii dan lea álggahan. Diet fálaldat álggahuvvo Lillehammer, Finnmárkku, Oslo ja Telemárkku allaskuvllain, ja lohkama sis­doallu lea huksejuvvon NIBR raportii 2007:10 «Máŋggakultuvrrat mánáidsuodjalus – máhttolistu».

Bearašráđđi lea modealla maid leat viežžan das go barge Ođđa Zealándda álgoálbmogiin, maoriiguin. Dan modealla sáhttá atnit máŋggalágan áššiin, ja dat álkit heivehuvvo iešguđetlágan kultuvrralaš referánsarámmaide. Modealla atná ávkin fierpmádaga go mánáidsuodjalusas galget dahkkojuvvot mearrádusat. Modealla lea hui áigeguovdil implementeret, ja leat juo leamaš čađahuvvon máŋga bearašráđi sámi bearrašiin. Modellii lea ráhkaduvvon implementerenmodealla, ja máŋga sámi suohkana galget 2008:s oažžut fálaldaga beassat oahppat bearašráđi geavahemiin. Modealla maid heive go galgá gávdnat biebmoruovttuid mánáid fierpmádagas. Gihppagiid leat jorgalahttán davvisámegillii.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu ságastallat Sámedikkiin boahttevaš strategiijaid birra nannen várás mánáidsuodjalusa gelbbolašvuođa sámi mánáidsuodjalusas.

10.6 Mánáidsuodjalus

Ráđđehusa ulbmil lea viidáseappot ovddidit fágalaččat buori mánáidsuodjalusa gos lea buorre máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuohta ja buorre máhttu sámi mánáidsuodjalusas dain guovlluin gos sámit orrot. Go galgá leat mánáidsuodjalus mii lea mánnái buoremussan, de ferte leat dakkár mánáidsuodjalus gos sámi giella ja kultuvra adnojuvvo deaŧalažžan ja seammadássásažžan earáiguin. Buot buoremus livččii jus dakkár suohkana mánáidsuodjalusain gos leat sápmelaččat lea máhttu go galget váldit vuhtii sámi oaidninvuogi ovttasdoaimmadettiin geavaheddjiin go leat mearridanproseassain ja go mearridit/bidjet doaibmabijuid johtui. Ráđđehus maid bidjá vuođđun iežas mánáidsuodjalanpolitihkkii ahte váhnemat leat mánáid deaŧaleamos fuollaolbmot, ja ahte nu guhkas go leažžá vejolaš galgá fállojuvvot veahkki bearraša siskkobealde ja/dahje lagaš birrasis. Dakko gokko váhnemat eai nagot doaibmat, dakko galgá servodat sihkkarastit mánáide ja nuoraide buriid fuollabálvalusaid ja bajasšaddaneavttuid.

Mánáidsuodjalussii galgá gilvojuvvot gelbbo-lašvuohta kulturperspektiivvas go barget mánáidsuodjalusain sámi guovlluin. Veahkkin dan bargui juolluduvvo Mánáid- ja dásseárvodepartemeantta bušeahtas doaibmadoarjja Davvi Norgga Mánáidsuodjalusa ovdánahttinguovddážii. Guovddážii lea deatalaš bargu leat mielde ovddidit dieđu das go mánáidsuodjalus deaivvada máŋggakultuvrralaš servodagain, mas deattuhuvvo sámi mánáidsuodjalus. Davvi Norgga Mánáidsuodjalusa ovdánahttinguovddáš almmuhii 2006:s máŋga oahpahusgirjjáža mánáidsuodjalusa kulturperspektiivva birra, main ledje vuođđun mánáidsuodjalanbarggut sámi guovlluin. Girjjit leat dan birra makkár teorehtalaš ja praktihkalaš vuođđu mánáidsuodjalusa kulturperspektiivvas galgá leat. Daid fáddágirjjážiid sáhttá atnit vuođđooahpu ja joatkkaoahpu studeanttaide ja mánáidsuodjalusa bargiide. Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta lágidii 2007 geassemánu nationála konferánssa sámi kultuvrra ja bajásšaddama birra ja fáddá kultuvra ja mánáid­suodjalusbargu buktojuvvui ovdan dan konferánssas.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta ásahuvvui jagi 2004, ja das leat mielde Mánáid-, nuoraid-, ja bearašdirektoráhtta ja vihtta regiuvnna. Etáhtas lea ee. ovddasvástádus bearašsuodjalussii ja ovttaseallindoaimmaide, mánáidsuodjalanásahusaide, biebmoruoktobálvalussii, bearaš- ja lagaš birrasii vuođđuduvvon bálvalusaide ja dat galgá maid addit fágalaš veahki suohkaniidda mánáidsuodjalanáššiin, adopšuvnnain jna. Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhtas leat 26 fágajoavkku mat barget lahka ovttas suohkanlaš mánáidsuodjalusain vai buoremus doaibma válljejuvvošii ovttaskas mánáidsuodja­lanáššiin. Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta bargu lea addit mánáide, nuoraide ja bearrašiidda mat dárbbašit veahki ja doarjaga dakkár doaibmabijuid main lea alla ja buorre kvalitehta gos dal de ain orožit Norggas. Etáhta bargun lea maid leat veahkkin ovddidit máhttui vuođđuduvvon mánáidsuodjalusa mii váldá vuhtii kultuvrra.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhtas, davvi regiuvnnas (álttás), lea erenoamáš ovddasvástádus addit sámi álbmogii buori mánáidsuodjalanbálvalusa. Doaimmas lea mihttomearri ahte mánáidsuodjalus galgá áimmahuššat sámi perspektiivva go bargá sámi mánáiguin ja bearrašiiguin. Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta lea juolludanreivve bokte deattuhan ahte stáhta mánáidsuodjalus galgá vuhtiiváldit sámi perspektiivva ja das galgá leat máhttu mánáidsuodjalusa birra sámi oktavuođas.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta, davvi regiuvdna galgá geahččat bearrái go háhká fágaolbmuid ahte guovllukantuvrras, fágajoavkkuin ja eará vál­ljejuvvon ossodagain leat bargit geain lea sámi duogáš, geat leat sámegielagat ja geain maid lea buorre kulturmáhttu. Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta galgá maid fuolahit ahte etáhta sáhttá addit sámi váhnemiidda heivehuvvon eastadeaddji bálvalusaid. Etáhta galgá doaimmahit differensierejuvvon fáladaga suohkaniid mánáidsuodjalussii go lea nu ahte muhtin máná ferte bidjat earásadjái go ruoktot, ja das galget biebmoruoktočovdosat deattuhuvvon. Sámi mánáid áššiin galgá deattuhuvvot dat oppalaš gáibádus ahte álggus iskat leago vejolaš bidjat máná bearraša fulkkiid lusa ja máná fierpmádahkii. Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta, davvi regiuvdna, galgá maid leat mielde háhkame eambbo máhtu ja leat veahkkin metodaid ovdánahttimis.

Guovllukantuvra, fágajoavku áltá ja etáhta Finnmárkku biebmoruoktobálvalus dadjet alddiineaset leat ollu davvisámegielagiid geain maid lea kulturmáhttu. Fágajoavku áltá doaibmá resursa­joavkun guovllu eará fágajoavkkuide. Davvi regiuvnnas leat golbma institušuvnna, guokte Finnmárkkus ja okta Romssas, main lea erenoamáš ovddasvástádus heivehit orrundili daidda nuoraide geain lea sámi duogáš. Finnmárkku biebmoruoktobálvalus lea háhkan ollu biebmoruovttuid ja ovtta vuostáiváldinruovttu. Dat sáhttet vuhtiiváldit sámi mánáid identitehta ja giellaovdáneami.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta lea addán Davvi Norgga Mánáidsuodjalan ovdánahttinguovd-dážii bargun ráhkadit «Kunnskapsstatus og kunnskapsbehov for barnevernet i samiske områder av Norge» ( Norgga sámiid guovlluid mánáidsuodjalusa máhttostáhtus ja máhttodárbu). Loahpparapporta lea gárvvis 2008 njukčamánu. Ulbmil máhttostáhtusiin lea háhkat ollislaš gova ee. dain metodain ja doaibmabijuin mat galget doaibmat bures sámi mánáide, nuoraide ja bearrašiidda. Boahttevaš metodaovdánahttin galgá huksejuvvot dán prošeavtta bohtosiidda ja raporta galgá adnojuvvot oassin máhttovuođus vai sáhtášii dakkár metodaid buorebut dasa implementeret mat váldet vuhtii kultuvrra.

10.6.1 Hástalusat

Ovdalaš stáhta dokumeanttat leat čájehan mánáid­suodjalusas dakkár gova mii sáhttá buorebut heivehuvvot sámi geavaheddjiide vai sáhtášii addit rievt­tes veahki rievttes áigái sámi mánáide ja nuoraide buorrin. Dat guoská ee. gillii, báikkálaš kultuvrii ja jurddašanvuohkái, sámi árbevieruide ja bajásgeassinvugiide jna. (gč. NOU 1995: 6 Plan for helse- og sosialtjenester for den samiske befolkning i Norge (Dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid plána Norgga sámi veahkadahkii), Sd.dieđ. nr. 55 (2000 – 2001) Sámepolitihka birra ja Sd.dieđ. nr. 40 (2001 – 2002) Om barne- og ungdomsvernet). Maŋimus jagi lea boahtán ovdan jearaldat ahte váldojit go sámi mánáid vuoigatvuođat doarvái bures vuhtii otná mánáidsuodjalanbálvaluslágas ja ahte váldá go mánáidsuodjalus doarvái bures vuhtii mánáid gielalaš ja kultuvrralaš gullevašvuođa. Mediat leat ee. váldán ovdan áššiid main sámi mánát leat sirdojuvvon dakkár biebmoruovttuide mat eai leat sámi ruovttut.

Vuođđolága § 110 a mielde lea stáhta geatnegahttojuvvon láhčit dili dainna lágiin ahte sámi ál­bmot beassá sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima. ONa mánáidkonvenšuvnna artihkkal 30 mielde ii galgga dakkár mánná, gii gullá dakkár minoritehtii dahje álgoál­bmogii biehttaluvvot ovttas iežas joavkku eará miel­lahtuiguin eallit iežas kultuvrras, dovddastit ja doaimmahit iežas oskku ja geavahit iežas giela. Mánáidsuodjaluslágas leat dárkilet njuolggadusat das maid galgá váldit vuhtii go muhtin mánná bid­djojuvvo biebmoruktui, institušuvdnii dahje oahpahus-/dikšuninstitušuvdnii. Dat báiki gosa mánná galgá sirdojuvvot galgá § 4 – 15 vuođul válljejuvvot dainna lágiin ahte máná iešvuohta váldojuvvo vuhtii ja gos su fuolla ja oahpahusdárbu váldojuvvo vuhtii stáđis birrasis. Ja galgá maid váldojuvvot doarvái bures vuhtii dat sávaldat ahte galgá leat kontinuitehta máná bajásgeassimis máná čearddalaš, oskkoldatlaš, kultuvrralaš ja gielalaš duogážis. Go bidjá máná biebmoruktui, de galgá mánáidsuodjalanbálvalus álo árvvoštallat sáhttá go muhtin máná bearrašis dahje lagaš fierpmádagas válljejuvvot biebmoruoktun (gč. láhkaásahusa fuollaruovttuid várás mii mearriduvvui juovlamánu 18. b. 2003 ja suoidnemánu 15. b. 2004 mannosaš njuolggadusaid main leat lagat njuolggadusat fuollaruovttuid válljema birra máná várás).

Ráđđehusa árvvoštallama mielde váldojuvvojit mánáid vuoigatvuođat bures vuhtii Vuođđolága, mánáidkonvenšuvnna ja dálá mánáidsuodjalanlága bokte. Lágaid ja politihkalaš čujuhusaid ferte čuovvolit buriid doaimmaguin vuogádatdásis ja maid ovttaskas áššis. Hástalus sáhttá leat dat go mánáidsuodjalusbálvalusas váilu gelbbolašvuohta árvvoštallat kultuvrralaš, gielalaš ja oskkoldatlaš gullevašvuođa mearkkašumi ja das sáhttá váilut máhttu iešguđetlágan báikkálaš (ođđaáigásaš ja dološ) árbevieruin sámi báikkálaš birrasiin, ja sáhttá maid váilut máhttu sámi árvvuid ja guottuid birra. Muhtin eará hástalus sáhttá leat dat ahte oažžut dakkár bargiid mánáidsuodjalussii geain lea kulturgelbbolašvuohta ja geat dasa lassin hupmet sámegiela ja ipmirdit sámegiela gielalaš meark-kašumi. erenoamáš hástalus leat dat go Norggas leat máŋga sámegiela anus. Hástalus sáhttá maid leat gávdnat dakkár doaibmabijuid mat sihke váldet vuhtii máná gielalaš ja kultuvrralaš čanastumi ja mat dan seammás adnojit leat buoremus doaibmabidjun dan ektui makkár dárbbut mánás muđui leat. Ovdamearkka dihte lea álo váttis gávdnat biebmoruovttu, ja muhtin áiggiid sáhttá leat erenoamáš váttis gávdnat biebmoruovttu dakkár mánáide geain lea sámi dahje unnitlogučeardda duogáš. Davvi regiuvdna lea maŋemus jagi (2007) erenoamážit áŋgiruššan gávdnat sámi biebmoruovttuid. Sii raporterejit buriid bohtosiid ja dál gávdnojit eambbo biebmoruovttut go dan maidda lea dárbu.

10.6.2 Strategiijat ja doaibmabijut

Ráđđehusas lea oppalaččat luohttámuš dasa ahte mánáidsuodjalus rahčá mearridit mearrádusaid buori fágalaš ja juridihkalaš vuođu alde, ja ahte mánáidsuodjalus ipmirda man mávssolaš lea buorre máŋggakultuvrrat gelbbolašvuohta. Muhto ain lea dárbu nannet ja integreret máŋggakultuvrrat gelbbolašvuođa ja sámi perspektiivva sihke stáhta ja suohkan mánáidsuodjalussii. Muhto vel buoremus diliin nai dáidet leat hástalusat ja váttis válljemat ee. danne go mánáidsuodjalusáššit dávjá leat máŋggabealagat ja váddásat, ja danne go soitet leat iešguđetlágan oaivilat das mii lea buoremussan mánnái. Dien hástalusa maid lea deaŧalaš bidjat dohko gosa dat gullá.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta galgá ain čalmmustahttit oččodit dakkár mánáidsuodjalusa mas lea máhttu ja mii váldá vuhtii kultuvrra. Galgá maid čalmmustahttit dan ahte addit sámi álbmogii buori mánáidsuodjalusfálaldaga ee. lágaid ja politih­kalaš neavvagiid mielde. Olles riikkas ferte deaŧalažžan atnit gelbbolašvuođa ovdánahttima go sámi álbmot orru miehtá riikka. Go lea dárbu ságastallat ja nevvojuvvot sámi mánáid oktavuođas, de sáhttá Bufetáhta davvi regiuvdna veahkehit eará regiuvnnaid. áigot maid guorahallat lagabui ahte váldojuvvojit go dálá organiseremiin doarvái bures vuhtii dat erenoamáš dárbbut mat leat julev- ja lullisámiguovlluin.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu máŋggajagát máhtto- ja gelbbolašvuođaprográmma bokte, mii álggahuvvui 2007:s, leat mielde nanneme suohkaniid gelbbolašvuođa ee. Sámi guovlluid mánáidsuodjalusas. Raporta «Norgga sámiid guovlluid mánáidsuodjalusa máhttostatus ja máhttodárbu», gárvejuvvo 2008 njukčamánu, ja dat galgá adnojuvvot oassin máhttovuođus ráhkadit implementerema muhtin kulturhearkkes metodain. Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhta áigu čuovvolit dan. 2008 čavčča álggahuvvo lassioahp­pofálaldat mas lea namman «Mánáidsuodjalus unnit­loguálbmotperspektiivvas» ja lea Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta mii dan lea álggahan. Diet fálaldat álggahuvvo Lillehammer, Finnmárkku, Oslo ja Telemárkku allaskuvllain, ja lohkama sis­doallu lea huksejuvvon NIBR raportii 2007:10 «Máŋggakultuvrrat mánáidsuodjalus – máhttolistu».

Bearašráđđi lea modealla maid leat viežžan das go barge Ođđa Zealándda álgoálbmogiin, maoriiguin. Dan modealla sáhttá atnit máŋggalágan áššiin, ja dat álkit heivehuvvo iešguđetlágan kultuvrralaš referánsarámmaide. Modealla atná ávkin fierpmádaga go mánáidsuodjalusas galget dahkkojuvvot mearrádusat. Modealla lea hui áigeguovdil implementeret, ja leat juo leamaš čađahuvvon máŋga bearašráđi sámi bearrašiin. Modellii lea ráhkaduvvon implementerenmodealla, ja máŋga sámi suohkana galget 2008:s oažžut fálaldaga beassat oahppat bearašráđi geavahemiin. Modealla maid heive go galgá gávdnat biebmoruovttuid mánáid fierpmádagas. Gihppagiid leat jorgalahttán davvisámegillii.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu ságastallat Sámedikkiin boahttevaš strategiijaid birra nannen várás mánáidsuodjalusa gelbbolašvuođa sámi mánáidsuodjalusas.