Sámepolitihkka

2.10 Ealáhusat

Sámedikki guovddáš ulbmilin leat nana ja ealli servodagat ja stabiila ja buotbeallálaš ealáhusat. árbevirolaš ealáhusbarggu ferte sihkkarastit ja viidáset ovddidit, ja ođđa ealáhusaide addit ovdánanvejolašvuođaid. Sámediggi lea jagis 2007 bargan dan ala ahte ealáhusat sámi guovlluin ožžot buoret rámmaeavttuid árvoháhkama, gelbbolašvuođa- ja buvttaovddideami, nannoset márkanastima ja vuovdindoaimmaid bokte, nu ahte ealáhusat barget boahtteáiggediđolaččat ja leat gievrrabut márkangilvaleamis. Sámediggi deattuha ovttasbarggu vai nanne ja ovddida sámi ealáhusaid. 

Dán geahččalit bargat sihke ulbmillaš váikkuhangaskaomiid geavaheami bokte ja njuolggo politihkalaš oktavuođa bokte regionála ja guovddáš eiseválddiiguin geain lea ovddasvástádus heivehit ealáhuspolitihka. Ovttasbarggus fylkkaiguin regionála ovdánahttinprográmmaid birra ja politihkalaš ráđđádallamiin guovddášdásis, leat geahččalan nannet earenoamážit mearraealáhusaid, boazodoalu, eanandoalu ja duoji rámma­eavttuid. Sámediggi lea maid geahčadan vejolašvuođaid nationála ovttasbargošiehtadussii Innovašuvdna Norggain. 

árjjalaš ja ulbmillaš váikkuhangaskaomiid geavaheami bokte lea Sámediggi vuoruhan ealáhus­doaimmaid main lea stuora mearkkašupmi ássamii ja barggolašvuhtii sámi smávvaservodagain. Luondduriggodagaid geavaheapmi sámi guovlluin ferte vuosttažettiin leat ávkin guoskevaš guovlluide. Sámediggi háliida danin ahte lea duohta váikkuhanváldi eanadoalu, boazodoalu ja guolástuspolitih-ka hábmemii ja guovlluid luondduriggodagaid hálddašeapmái.

Buorit rámmaeavttut ealáhusaide sámi guovl­luin eai guoskka dušše árbevirolaš ealáhusheivehemiide, muhto sakka maiddái bargosajiide mat leat čadnon kultur-, diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiijii.

Sámedikki ealáhusulbmiliid reaidoruđaide bohtet ollu ohcamat. Dat rámma mii lea juolludemii-de lea unni, nu ahte ferte vuoruhit ollu ohcamiid gaskkas. Lea leamaš dárbu vuoruhit doarjaga ealáhusaid investeren- ja ovddidandoaibmabijuide ovdalii kultur- ja eará servodatguoski surggiid doaimmaid. Eanandoalu bealis leat leamaš nu ollu ohcamat ahte Sámediggi fertii mannat várrejuvvon rámmaid olggobeallái jagis 2007. Seamma guoská máŋggabealát ealáhusaide gos earenoamážit doarjja iešguđetlágan bálvalusealáhusaid álgga­heapmi ja ovddideapmi lea guovddážis. Dát lea suorgi gos leat ollu nissonbargosajit. Nissonbargosajiid ásaheapmi lea vuoruhuvvon mihttu ollislaš sámi servodatperspektiivvas. Fitnodeami ovddi­deapmi smávvaservodagain lea deaŧalaš áŋgiruššan-suorgi vai movttiidahttá nissoniid bálvalusbargosajiid ásaheapmái.

Duoji váldošiehtadusa ásaheapmi lea mielddisbuktán ahte váldooassi duodješiehtadusa ohcciin leat nissonolbmot. Duodji lea árbevirolaččat leamaš doaibma mas leat eanas nissonolbmot, ja duodješiehtadusa bokte dáhttu Sámediggi nannet duoji gánnáhahttima nu ahte eambbogat sáhttet dainna bargat. Eará doaibmabidju lei oahpahalliortnet mas buot oahpahallit ledje nissonolbmot – oktiibuot 16 oahpahalli leat leamaš oahpahalliortnegis. 

Sámi guovlluid ealáhusain leat ollu smávva fitnodagat main leat moadde bargi ja ovttaolbmo fitnodagat. Ollu fitnodagat leat rašit ja dain leat dávja vátna resurssat mat gusket iežaskapitálii, gelbbolašvuhtii, spesialiseremii, nuppástuhttimii ja ođđafuomášeapmái. Sámediggi vuoruha danin váikkuhangaskaomiid vai hukset birrasiid gos ealáhusat ja oahppoinstitušuvnnat čadnojuvvojit oktii ovddidan dihte oahpahusbirrasiid gos ovttasbargu, vásáhusaid lonohallan ja máhttoovddi­deapmi leat guovddážis.

Váikkuhangaskaomiid geavaheami bokte fitnodatálggahanoahpahussii ja ealáhusgárddiide háliidit addit báikkálaš ealáhusaide árjjaid gelbbolašvuođaovddideami hámis. Ovdamearkan sáhttit namuhit ahte lea addojuvvon ruhta Sis-Finnmárkku Ovddidanfitnodahkii gos fitnodat oktan gelbbolašvuođa- ja DO-birrasiiguin galget ovttasbargat fitnodagaid ovddas gelbbolašvuođahuksema birra, kártet stuorrunhehttehusaid, hukset fierpmádagaid ja addit buoret obbalaš ealáhussuorgemáhtu vai olaha stuorruma ja ovdáneami báikkálaš fitnodagain. 

Sámediggi áigu fuolahit ahte hui farga ásahuvvo njealljejagáš diehtojuohkin- ja gulahallanprošeakta sámi guovlluid ealáhusovddidanvejolašvuođaid ja -rámmaid ektui. Prošeavtta ulbmilin lea gulahallat daid vejolašvuođaid, rámmaid ja gáibádusaid ektui mat gusket ealáhusovddideapmái, ja diehtojuohkinkanálaid ásaheapmái.

2.10.1 Duodji

Duodjeealáhusa ovdáneapmi lea ovddemusat čadnon duoji ealáhusšiehtadussii. Searvvit Sámiid Duodji ja Duojáriid Ealáhussearvi eaba boahtán ovttaoaivilii ovddidit oktasaš dokumeantta jagi 2007 šiehtadusa šiehtadaladettiin. Danin ii lean vuođđu álggahit šiehtadallamiid. Sámediggi válljii guhkidit 2007 šiehtadusa jahkái 2008. Šiehtadus dahká oktiibuot 8,22 miljon ruvnno. Ruhta lea várrejuvvon earret eará doaibmadoarjagii, čálgoortnegiidda, háhkamiidda ja ovddidandoaibmabijuide.

Sámediggi lea čuovvolan daid doaibmabijuid maid šiehtadusbealit sohpe jagis 2006. Guokte bargostipeandda juhkkojuvvojedje duojáriidda geat áigguiga ovddidit iežaska fitnodagaid. Duodje­doarjja lea eanas mannan árbevirolaš ásahemiide. Hástalussan lea gávdnat ođđa buktagiid ja buoret márkanvuođu dujiide. Vai buorida duodjeealáhusa prošeavttaid kvalitehta leat álggahan álggahanoahpahusa ja leat bargagoahtán mearkagálvvuid huksemiin duodjái. Gaskaboddosaš oahpahalliortnet mii galggai loahpahuvvot 2006:s lea bisuhuvvon gitta dassá dat čieža oahpahalli leat geargan šiehtadusaideasetguin. Sámediggi lea váldán badjelasas ovddasvástádusa ruhtadit daid šiehtadusaid maid Boazodoalu oahpahuskantuvra lea dahkan guhkit go jagi 2006 ovddas.

Leat álgán geahčadit hástalusaid duoji gelbbolašvuođas ja oahpaheamis. Bargui gullet earret eará oahpahalliortnega árvvoštallan, duojáriid bagadallan ja neavvun ja Duodjeinstituhta rolla, organiseren ja eaiggátdilli.

Oktiibuot leat 59 duojára dohkkehuvvon daid eavttuid mielde maid šiehtadusbealit leat bidjan. álgoálggus galggai ásahuvvot ođđa duodjeregisttar, muhto Diehtobearráigeahčču ferte dohkkehit duodjeregistara ásaheami nu guhká go registtar lea vuođđuduvvon čearddalašvuhtii. Dát bargu ii leat čuovvoluvvon danin go šiehtadallamat boatkanedje. 

Duodjeealáhusa ekonomalaš dili birra lea ráhkaduvvon raporta jagis 2007, jagi 2006 rehketdoallologuiguin. Doaibmaboađus lea gaskamearálaččat 94 670 ruvnno, jagis 2006 lei 37 138 ruvnno. Váldosivvan dán lássaneapmái lea dat go lea vuosttaš jahki goas duoji doaibmadoarjja lea mielde rehketdoallologuin. Gaskamearálaš doarjja lei jagis 2006 20 317 ruvnno.

Sámediggi oaidná ahte duodjeealáhusas lea erenoamáš dárbu doaibmabijuide maiguin sihkkarastit rekrutterema ealáhussii. Sámediggi áigu vuoruhit duodjedáložiid huksema ja doaimma doaibmabidjun nannet rektrutterema duodje-ealáhussii.

2.10.2 Mátkeealáhus

Mátkeealáhusas sámi guovlluin leat eanas smávva fitnodagat ja fálaldagat leat máŋggaláganat ja máŋggabealágat. Sámi kultuvrras lea stuora potensiála mátkeealáhusa oktavuođas. Sámi kultuvrras maid gaskkustit ferte leat luohtehahttivuohta mii lea sámi beroštumiid, norpmaid ja vieruid mielde. 

Ealáhus vásiha stuorru beroštumi márkanis muosáhit sámi kultuvrra ja lasihit máhtu sámiid birra álgoálbmogin. Lea maiddái lassánan beroštupmi álggahit ja ovddidit doaibma- ja muosáhanturismma fálaldagaid. Jagis 2007 lei Sámediggi vuoruhan hukset mátkkoštanbuktagiid mat leat vuođđuduvvon muosáhusaide ovdalii go lasihit idjadankapasitehta. Dákkár vuoruheapmi addá vuođu hukset máŋggabealát ja ođasmahtti mátkeealáhusa mii buktá bargosajiid ja sihkkarastá ássama sámi guovlluin. 

Sámediggi lea maid buktán cealkámuša Ráđđehusa bargui našuvnnalaš mátkeealáhusstrategiijain. Sámediggi deattuha ahte lea deaŧalaš ahte sámi mátkeealáhus ovddiduvvo ja ásahuvvo sámiid iežaset prinsihpaid vuođul. Dán lea ráđđehus čuovvolan nationála mátkeealáhusstrategiijas.

2.10.3 Eanandoallu

Sámediggi lea jagis 2007 ráhkadan sámi ássan­guovlluid eanandoallodieđáhusa. Dieđáhusas deattuhuvvo ahte eanandoalus lea guovddáš rolla sámi kulturárbevieruid doalaheamis ja dat lea deaŧalaš barggolašvuhtii sámi guovlluin. Sáme­dikki oaiveulbmil ealáhussii lea doalahit barggo-lašvuođa ja daid geavahusráhkadusaid mat dál leat.

Viidáseappot lea ulbmilin ahte eanandoallu sámi ássanguovlluin sihkkarastá biebmolágideami dáidda guovlluide. Sámi ássanguovlluin lea eanandoallu dramáhtalaš dilis, ja sámi guovlluid eanandoalu rámmaeavttut leat sakka rievdan daid maŋemus jagiid.

Sámi eanadoallu lea maŋemus 30 – 40 jagi standardiserejuvvon dáru eanandoallopolitihka mielde. Ulbmilin lea áŋggirdit máŋggabealátvuođa sámi eanandoalus. Sámi biebmovieruid áŋggirdeapmi sáhttá buktit gánnáhahtti kvalitehtasurggiid mat buktet ođđa bargosajiid ja doaimmaid giliide. Ii leat dušše mátkeealáhus mii ohcala báikkálaččat buvttaduvvon biepmuid ja etnalaš biepmuid. Dás lea stuora potensiála buvttadit báikkálaš márkanii sámi guovlluin.

Lassánan ávnnashattit máilmmemárkanis, earret eará mielkki ja gortni hattit, sáhttet addit ­stuorát dietnasa eanandollui sámi guovlluin. Eanadoallit sáhttet de oažžut buoret hatti mielkkis, muhto seammás sáhttá fuođarhaddi divrut ja lasihit goluid.

Tendeansa ahte huksejeaddjit álget oktasašdoaluin joatká. Dat hálbuda earret eará huksengoluid ja oktasašdoaluid miellahtuin lea vejolašvuohta oažžut eambbo astoáiggi ja luopmosadjásaččaid. Mielkeeriid vuovdin joatká nu go muđui riikkas. Mielkeeriid vuovdima váikkuhusat čuhcet garraseappot sámi guovlluin danin go eanadoallobirrasat ovdalaččas juo leat unnit. Hástalus lea ođastit dálá doaluid mat leat heivehuvvon boahtteáiggi teknihkalaš čovdosiid gáibádusaide ja maid nuorat háliidit váldit badjelasaset.

Sámedikki doarjjaortnet ávžžuha ovttas oastit eanadoallorusttegiid, earret eará reaidduid. Dat geahpeda ealáhusa goluid. Doarjjaortnegis leat vuoruhuvvon ođđa visttit ja doaibmavisttiid divvun.

2.10.4 Anadroma ja meara resurssaid hálddašeapmi

Sámit leat guolástan nu guhkes áiggi go gávdnojit historjjálaš gáldut. Sámiid vuoigatvuohta meara ja jogaid resurssaide ja vuoigatvuohta ávkkástallat dáiguin lea mearrideaddji oassi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođus. Sámediggi áigu vuoruhit barggu sihkkarastit sámiid vuoigatvuođaid guolásteapmái, maritiima resurssaide ja jogaid ja meara geava­heapmái. Viidáseappot vuordá Sámediggi ahte intenšuvdna ovddidit ášši Stuorradiggái dán áigodagas sámiid ja earáid guolástanvuoigatvuođa birra čađahuvvo.

Sámediggi lea 2007:s searvan earret eará bargui stuorradiggedieđáhusaiguin gonagasreappáid hálddašeami birra, bivdofatnasiid strukturdoai­bmabijuid birra ja ođđa mearraresursalága birra. Buot dáin šaddá stuora mearkkašupmi boahtteáiggi birgenláhkái mearrasámi guovlluin. Sámediggi lea oassálastán proseassain guolástusaid muddema hárrái ja erenoamážit riddodorski gáhttema hárrái.

Guolástus- ja riddodepartemeanta lea konsultašuvdnaproseassain čađat čujuhan dasa ahte vurdet riddoguolástuslávdegotti konklušuvnnaid. Finnmárkku riddoguolástuslávdegoddi galgá buktit čielggadeami NAČ hámis 2008 álggus. Riddo­guolástuslávdegotti čielggadeapmi ja dán čuovvo­leapmi lea hui deaŧalaš vai beassat viidáseappot bargguin sihkkarastit ja dohkkehit sámiid vuoigatvuođa guolásteapmái, sihkkarastit sámi oassálastima guolástusa hálddašeamis, ja sihkkarastit ahte sámi beroštumit deattuhuvvojit mearrádusain.

Sámediggi lea čielgasit dadjan ahte dál vurdojuvvo ahte departemeanta áiggis mii boahtá aktiivvalaččat ja johtilit čuovvola daid áššečuolmmaid mat leat riddoguolástuslávdegotti ja sámi vuoigatvuođalávdegotti mandáhtaid olggobealde.

Sámediggi lea duhtavaš dainna go váldoevttohusat St.dieđ. nr 40 (2006 – 2007) Gonagasreappáid hálddašeami birra buoremuddui dávistit Sáme­dikki oainnuide boahtteáiggi reabbáhálddašeamis. Sámediggi oaidná guovlluhálddašan prinsihpa dieđáhusas positiiva oassin boahttevaš reabbáhálddašeamis. Dieđáhus lea maid positiiva dan ektui ahte geahččalit guovlluin Nuorta-Finnmárkkus maidda eanemus guoská ja gos reappát adnojuvvojit deaŧalaš resursan gáržžidit reabbábivddu/gávppálaš reabbábivddu ja oarjefylkkas fas eanet lasihit bivddu ja dieinna lágiin geahpedit/ráddjet/gurret reappáid vai dat eai leavaše oarjjásguvlui.

Stuorradiggedieđáhusas strukturpolitihka birra lei Sámedikkis garra vuostemiella dasa ahte rahpat strukturerema jovkui gaskal 11 ja 15 mehtera, ja Sámediggi ii lean duhtavaš dainna go ráđđádallamat Sámedikkiin boatkanedje ovdal go dieđáhus biddjui ovdan. Go guoská anuseretváldinortnega viidásetfievrredeapmái ja áigeráddjejuvvon eriide guhkit go 15 jahkái eai váldon Sáme­dikki oainnut vuhtii. Seammás oaččui Sámediggi čađa bivdofatnasiid eaiggátvuođaráddjemiid prin­sihpa.

Mearraresursalága konsultašuvdnaproseassas lea Sámediggi ovdandoallan ahte láhka ferte leat ollislaš ja čielga álbmotrievttálaš rámmaid siskkobealde, nappo dat ferte maid sisttisdoallat mearrádusaid mat dohkkehit sámiid vuoigatvuođa guolásteapmái, ja oassálastit dáid resurssaid hálddašeapmái. Vaikko Sámediggi lea vuosteákkaid buktán lea departemeanta válljen ovddidit lága dákkár mearrádusaid haga, muhto čujuhuvvo ahte vurdet riddoguolástuslávdegotti konklušuvnnaid. Dan dihte lea Sámedikki bealis subsidieara oaidnun ahte eat vuosttal lága ovddideami, muhto proposišuvnnas galgá boahtit ovdan ahte láhka ii leat eará go gaskaboddosaš čoavddus vuorddidettiin riddoguolástuslávdegotti. Viidáset ferte proposišuvnnas boahtit ovdan ahte departemeanta geatnegahttá iežas bargui mas johtilit čuovvolit riddoguolástuslávdegotti konklušuvnnaid, ja mii ovddiduvvo áššin Stuorradiggái dán stuorradiggeáigodagas.

Oktii buot lea konsultašuvdnaproseassa boađus ahte bealit eai leat boahtán ovttaoaivilii mearraresursalágas dán háve, muhto Sámediggi várre alcces vejolašvuođa ollislaččat meannudit sihke mearraresursalága ja dan ášši mii galgá ovddiduvvot Stuorradiggái riddoguolástuslávdegotti konklušuvnnaid vuođul go dat gárvánit.

Sámediggi lea fuolastuvvan go nu ollu guolit gárgidit guollebiebmanrusttegiin ja gáibida ahte álggahuvvojit viiddis doaibmabijut, mas mielde maiddái gárgidan biebmoguliid bivdin. Dát ealáhus ii galgga uhkidit luonddu guollenáliid ja das ferte leat dakkár doaibmavuohki mii váldá vuhtii birrasa. Deaŧalaš lea ahte guollebiebmanealáhus doaimmahuvvo dainna lágiin ahte ii leat hehttehussan árbevirolaš guollebivdui mearas dahje jogain. Luondduluossabivddu muddemat galget sihkkarastit sámi vuoigatvuođaid ja árbevieruid seammás go máddodagat hálddašuvvojit ceavcilis vugiin.

Luossabivdu lea guovddáš suorgi Sámedikki barggus. Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat Luondduhálddašandirektoráhtain ja Finnmárkku fylkkamánniin anadroma luossaguliid ođđa muddenhálddašanvuogi mearrideamis 2008 – 2012 áigodahkii. Sámediggi lea dan oktavuođas deattuhan ahte mearrasámi guolástusa boahtteáigái ferte sihkkarastit erenoamáš suodjaleami dáin muddemiin.

Mii guoská luossabivdui Deanus ja Njávdámis de galgá nammaduvvot lávdegoddi ráhkadit evttohusaid organiseremii ja njuolggadusaide. Dat evttohusat maid lávdegoddi ovddida galget oktiiheivet daiguin vuoigatvuođaiguin mat juo leat huksejuvvon dološ áigge rájes geavaheami ja vieruiduvvan rievtti bokte. Dan dihte ferte lávdegoddi barggustis árvvoštallat vuđolet sisdoalu báikkálaš vuoigatvuođain. Sámediggi lea hui duhtavaš go konsultašuvdnaproseassa bokte leat olahan ovtta­oaivilvuođa Birasgáhttendepartemeanttain lávdegotti mandáhtas ja Deanulávdegotti čoahkádusas. Seammás moaitá Sámediggi go seammalágan proseassa Njávdámis ádjána.

Riddonjurjuid mudden ja hálddašeapmi lea guovddáš oassi Sámedikki riddo- ja guolástuspoli­tihkas. Ealaskas njuorjjomáddodat lea deaŧalaš sámi guovlluin, muhto lea seamma deaŧalaš ahte njuorjjolohku doalahuvvo dakkár dásis, ahte guollemáddodat ja erenoamážit riddodorski ii noga vuonain gos mearrasámit dárbbašit bivdit.

Sámediggi háliida boahtteáigásaš ja ollislaš politihka mas Sámediggi lea mielde bidjamin eavttuid guolástuspolitihka ovddideapmái Norggas. Sámediggi oaidná ahte báikkálaš hálddašanmálliid geahččaleapmi guolástushálddašeamis attášii vejolašvuođa sihkkarastit ássama ja ovdáneami sámi riddoguovlluin. Ráđđehus botkii konsultašuvnnaid Sámedikkiin dán áššis ja ovddidii dieđáhusa almmá doalakeahttá beavdegirjái čállojuvvon lohpáhusa ahte ráhkaduvvo notáhta mas selvehuvvoi movt struktuvradoaibmabijut sáhttet váikkuhit sámi beroštumiide álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid ektui.

2.10.5 Boazodoallu

Ođastuvvon boazodoalloláhka dohkkehuvvui 2007 giđa. Ovdalaš dohkkeheami lei Sámedikkis čoahkkin Stuorradikki ealáhuslávdegottiin rabas gulaskuddančoahkkima oktavuođas álttás. Vuđolaš vuoigatvuođagažaldagat eai galgan ođastuvvot. Dát vuođustuvvui dainna ahte sámi vuoigatvuođalávdegotti mandáhtta lei čielggadit gažaldagaid sámi ál-bmoga rievttálaš dilis das mii guoská vuoigatvuhtii eatnamiidda ja čáziide, ja daid disponeremii ja geavaheapmái, sámi guovlluin olggobealde Finnmárkku fylkka. Earenoamážit galge boazodoalu areálageavaheapmi ja vuoigatvuođat árvvoštallojuvvot.

Sámediggi oaivvilda ahte sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeami konklušuvnnat addet vuođu vel eanet rievdadusaide boazodoallolágas. Dát guoská earret eará boazodoalu areálagáhttemii, boazodoalu buhtadusovddasvástádussii ja boazodoalu boahtteáigge hálddašeapmái. Sámediggi doaivu ahte proseassa ráhkadit ođđa ja ollislaš boazodoallolága álggahuvvo farggamusat. Láhka doaibmagođii suoi­dnemánu 1. b. 2007 ja stáhta eiseválddit áigot easkka 2008:s doallat diehtojuohkinčoahkkimiid boazodoalloealáhussii. Dasa lassin ii leat láhka vuos jorgaluvvon sámegillii. Váilevaš diehtojuoh­kin ja jorgaleapmi ii leat buorre go guoská lága implementeremii. 

Boazodoallošiehtadallamiin lea Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi (NBR) iežas gáibádusain, ja Sámediggi iežas árvalusain, máŋgga háve bivdán ahte divatortnega váilevašvuođat boazodollui eanandoalu ektui njulgejuvvojit. Stáhta Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta bokte lea vástidan ahte divatgažaldagaid ii sáhte čielggadit jahkásaš boazodoallošiehtadallamiin. Dán vuođul lea Sámediggi, ovttasráđiid NBR:in, ráhkadan árvalusa prinsihppadieđáhussii mii guoská boazodoalu divatortnegiidda. Dálá divatortnet lea vealaheaddji, go eanandoalus lea buoret divatortnet go boazodoalus doaibmafievrruid oastima ja doallama dáfus ealáhusas. Eanadolliin ja boazodolliin fertejit leat ovttalágan divatortnegat. Sámediggi lea duhtavaš dainna go Stuorradiggi Sámedikki jahkedieđáhusa 2005 meannudeamis ovdanbuktá ahte dát maiddái lea Stuorradikki ulbmil.

Sámediggi oassálastá dialogaprošeavtta stivrenjoavkkus man ulbmil lea láhčit dili oktasaš politihkkii Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku várreguovl­luin. Dán guovllus leat áiggiid čađa leamaš stuora soahpatmeahttunvuođat boazodoalu ja eananeaiggádiid gaskkas meahcceareálaid geavaheami alde. Prošeakta galgá hukset stuorát ipmárdusa nubbi nuppi ealáhusberoštumiin ja dárbbuin, ja nannet dialoga boazodoalu ja hálddahusa/suohkaniid gaskkas. Buot bealit maidda guoská leat bures dohkkehan dán prošeavtta ja dan lea mávssolaš ­fievrridit eará guovlluide/riikaosiide jus prošeakta lihkostuvvá.

Sámediggi lea nammadan boazodoalu guovllu­stivrraid jagiide 2008 – 2011. Dán proseassas lea Sámediggeráđđi deattuhan ja álggahan ahte nammadeapmi galgá dáhpáhuvvat ovttasráđiid guoskevaš fylkkasuohkaniiguin vai stivrraid čoahkádusas lea legitimitehta ealáhusas. Sámediggi atná deaŧalažžan ahte boazodoalu stivrenorgánain lea boazosámi eanetlohku ja jođiheapmi.

Sámediggi lea čalmmustahttán daid hástalusaid mat Trollheimena boazodoalus leat. Trollheimena boazodoallu doaimmahuvvo guovllus mii ii leat regulerejuvvon boazodoalloulbmiliidda boazodoallolága mearrádusaid mielde. Boazodoallu lea sorjavaš šiehtadusain eananeaiggádiiguin, dahje ahte stáhta bággolotnu boazodoallovuoigatvuođa. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoalu areálavuođđu Trollheimenis sihkkarastojuvvo.

Sámediggi oaidná máŋga eará hástalusa boazodoalloealáhussii. Dát guoská ovdamearkka dihte boazodoalu johtolatjuohkima čielggadeapmái ja erenoamážit lea stuora deaddu oktasašguohtun guovlluin. Dan ođđa boazodoallolága olis, sáhttá guovllustivra mearridit ahte soabadallan galgá čađahuvvot guovtti beali gaskka mat ovttas eaba nagot čoavdit gičču.

2.10.6 Lotnolasealáhusaid ja sámi mátkeealáhusa árvoháhkanprográmma

Ráđđehus lea Soria Moria-julggaštusas cealkán ahte áigot vuoruhit lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma ja áŋgiruššat sámi mátkeealáhusain. Sámediggi lea váldán badjelasas prográmma hálddašeami. Dárbu lea áimmahuššat ja viidáseappot ovddidit sámi árbevirolaš lotnolasealáhusaid. Vuosttaš jagi deattuhit meahcástanealáhusaid, sámi mátkeealáhusa ja duoji. Prográmmas láhččojuvvo maid nu ahte ovttasta ođđa ealáhusaiguin nu ahte báikkálaš resurssat, gelbbolašvuohta ja árbevierut geavahuvvojit positiivvalaš ovddi­deapmái sámi servodagas. Doaibmabijut ođđahutkama ja fitnodeami váste leat deatalaččat vai sihkkarastá ceavzilis lotnolasaid.

Sámediggi gieđahalai dieđáhusa meahcástan­ealáhusaid ovddideami birra jagis 2007. Dát čuovvoluvvo lotnolasealáhusaid ja sámi mátkeealáhusa árvoháhkanprográmma bokte. Strategiijat meah-cástanealáhusaid ovddideapmái leat ráhkaduvvon. áŋggirdeami ulbmil lea lasihit árvoháhkama meah­cástanresurssaid buoret geavaheami bokte. áŋgiruššansuorggit maid vuoruhit leat buoret rámmaeavttut doaimmahit meahcástanealáhusaid, kvalitehtasihkkarastin, gelbbolašvuođalokten ja ovddidanbarggut, vuovdin ja márkanbarggut, ja fierpmádathuksen. Dán áŋgiruššamii gullá maiddái meahcástanmátkeealáhus. Seammás go dieđáhus dohkkehuvvui, heaittihii Sámedikki dievasčoahkkin meahcástanealáhusaid gaskaboddosaš doarjjaortnega jagis 2007.

árvoháhkanprográmmas galgá maiddái áŋggirdit bestet nuoraid duodjeealáhussii oahpahalliortnega bokte ja buoridit bagadallanfálaldaga duojis.