Sámepolitihkka

2.11 Dearvvašvuohta ja sosiála

Sámedikki dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihka oaiveulbmil lea ollislaš ja ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus sámi álbmogii, seamma dásis go álbmogis muđui.

Sámediggi oaivvilda ahte vuođđun sihkkarastit ovttadássásaš bálvalusa ulbmila lea máhttu ja gelbbolašvuohta máŋggakultuvrralaš áddejupmái sámi gielas ja kultuvrras. Dearvvašvuođa- ja sosiálabargiin buot dásiin lea ain stuora dárbu dása, ja sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa kvalitehtasihkkarastin lea hui sorjavaš ovttaskas olbmuin. Sámediggi oaivvilda danin ahte dán barggu ferte vuoruhit ja sajáiduhttit vuogádatdássái.

Sámedikki bargu dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa hárrái lea jagis 2007 leamaš ahte duddjot ipmárdusa dasa movt olaha ovttadássásaš bálvalusa mihttomeari sámi álbmogii, dás maiddái lasihit máhtu sámi bálvalusdárbbašeaddjiid vuoigatvuođaid ja dárbbuid birra. Leat maiddái bargan dan ala ahte ovddasvástádus sámi buhcciid fálaldaga kvalitehtasihkkarastimis váldojuvvo eret ovttaskas olbmuin ja biddjo bajimuš dássái.

2.11.1 Sámi mánáid vuoigatvuođat

Sámediggi lea čoahkkimis mánáid- ja dásseárvoministariin váldán ovdan hástalusaid mat sámi mánáin ja nuorain leat veahkkebálvalusaid oktavuođas. Leat čujuhan ahte sámi mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta ovttadássásaš ja kultuvrralaččat heivehuvvon mánáidsuodjalusbálvalussii, ja dat sisttisdoallá ahte fágaolbmot, dikšunásahusat ja gielddalaš ja almmolaš ásahusat fertejit bidjat mánáid ja nuoraid gielalaš ja kultuvrralaš dili vuolggasadjin go veahkkedoaimmaid plánejit.

Viidáseappot lea Sámediggi čoahkkimis mánáid- ja dásseárvoministariin ja justisministariin váldán ovdan prošeavtta «Mánáid viessu» (Barnas hus), mas lea ođđa vuohki movt gažadit mánáid geat leat gillán veahkaválddálašvuođa ja sullasaččaid. Sámediggi lea deattuhan mearkkašumi das ahte sámi mánáid dárbbuid ja riektesihkarvuođa áimmahuššet ja sihkkarastet dán barggus. Sámediggi lea bivdán ahte heivehuvvo sullasaš fálaldat sámi mánáide ja nuoraide geat leat gillán veahkaválddálašvuođa. Sámediggi ii leat gullan maidege áššis ja áigu čuovvolit barggu.

2.11.2 Stuorradiggedieđáhus nationála strategiija birra movt njulge dearvvašvuođaerohusaid

Sámediggi lea buktán evttohusaid bargui Stuorradiggedieđáhusain nationála strategiija birra movt njulget dearvvašvuođaerohusaid Norggas. Dat lea mielddisbuktán ahte dieđáhusas cuigejuvvo ahte lea unnán máhttu sosiála diliid ja dearvvašvuođa gaskavuođaid birra sámi álbmogis. Dieđáhus deattuha ahte áŋggirdeapmi hukset máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuođa dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii ja dutkanbirrasiidda lea deaŧalaš. Sámediggi oaidná deaŧalažžan ahte dárbu duođaštuvvon máhttui ja dan váilun lea oainnusin dahkkon ja áigu dan čuovvolit viidáseappot.

2.11.3 Riikkaidgaskasaš áŋgiruššan

Sámediggi oaidná dárbbu eambbo riikkaidgaskasaš áŋgiruššamii mii guoská álgoálbmotguoskevaš dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihkalaš gažaldagaide. Sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid gealboguovddáš Davvi-Suomas ja Austrália Dearvvašvuođa- ja sosiáladepartemeantta sáttagoddi leat leamaš váldán oktavuođa vai besset gullat movt Sámediggi bargá sámi dearvvašvuođa- ja sosiálagažaldagaiguin.

Skábmamánus oassálastii Sámediggi riikkaidgaskasaš ja rájiidrasttideaddji dearvvašvuođakonferánssas NOPUS (The Nordic Educational Programme for the Development of Social Services) olis. Konferánssa oaivefáddán lei movt sáhttá ovttasbargat heivehan dihtii dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid davviriikkaid rájiid rastá. Konkrehtalaččat guovdilaste kultur- ja giellagelbbolašvuođa bálvalusain, ja sámegielat dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid bestet oahpuide ja profešuvdnavirggiide.

2.11.4 Sámedikki ja regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid ovttasbargoorgána

Sámedikki ja regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid ovttasbargoorgána galgá leat mielde sihkkarastime spesialistadearvvašvuođabálvalusa geatnegasvuođa kvalitehtasihkarastit bálvalusaidis sámi álbmogii. Sámedikki deattasteami geažil leat buot regionála dearvvašvuođadoaimmahagat ožžon bargun oassálastit ovttasbargoorgánas. Helse Sørøst RHF ja Helse Vest RHF leat dál áirrasin orgánas. Ovttasbargoorgána lea doallan ovtta čoahkkima jagis 2007. Okta ovttasbargoorgána deaŧa-leamos áššiin lea diehtojuohkin buot doaimmahagaide sámi buhcciid vuoigatvuođaid ja dárbbuid birra. Dan oktavuođas lea dollojuvvon čoahkkin Sosiála- ja dearvvašvuođadirektoráhtain vai digaštallat diehtojuohkinstrategiijaid mat veahkehit áimmahuššat sámi buhcciid vuoigatvuođa ja dárbbu heiveheapmái. Das lea maid deaŧalaš sihkkarastit ahte dat máhttu mii sámi fágabirrasiin lea geavahuvvo eambbo.

2.11.5 Seminárat ja konferánssat

Dearvvašvuođa- ja sosiálakonferánsa lágiduvvui golggotmánus. Konferánsa lea ovttasbargu gaskal Sámedikki, SáNáG, Finnmárkku Fylkkamánni, Sámi Dearvvašvuođadutkama Guovddáža, Kárášjoga Oahpahusbuohcciruovttu ja Sámi spesialistadoavtterguovddáža. Dearvvašvuođa- ja sosiálakonferánsa bođii ovddeš prošeaktajođiheaddjesemináraid sadjái, mat leat lágiduvvon jagi 2000 rájes. Konferánssa ulbmil lea ráhkadit oktasaš strategiijaid movt joksat ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa sámi álbmogii. Konferánssas lei fágaidgaskasaš oassálastin gos digaštalle dearvvašvuođa vuoigatvuođaid, klinalaš árgabeaivvi bargovugiid, dutkama ja oahpahusa hástalusaid ja dutkanbohtosiid. 

Lullisámi dearvvašvuođa- ja sosiálaseminára lágiduvvui skábmamánus. Sámediggi doalai sáhkavuoru Sámedikki dearvvašvuođa- ja sosiálapoli­tihkalaš doaibmabijuid birra lullisámi guovllus. Seminára oaivefáddán lei movt dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa sáhttá heivehit lullisámi geavaheddjiide. Konkrehtalaččat guovdilastui kultur- ja giellagelbbolašvuohta bálvalusain, ja movt sáhttá sámegiela oahpahusa doaimmahit, ja maiddái bestet lullisámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid oahpuide ja profešuvdnavirggiide.

2.11.6 Romssa Universitehta medisiinna profešuvdnaoahpu árvvoštallan/nuppástuhttin

Romssa Universitehta lea álgán ođasmahttit ja nuppástuhttit medisiinna profešuvdnaoahpu. Sámediggi lea jearahan movt Universitehta duste daid hástalusaid mat leat sámi buhcciid hárrái Norgga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas. Sámediggi čujuha makkár ovddasvástádus Romssa Universitehtas lea sámi álbmoga hárrái, ja vuorjašuvvá dan geažil go medisiidnaoahpus lea unnán fuomášupmi sámi gillii ja kultuvrii.

2.11.7 Sámi buhcciid vuoigatvuođaid ja dárbbuid áimmahuššan spesialistadearvvašvuođabálvalusas

Sámediggi bivddii konsultašuvnnaid Ráđđehusa bargamušdokumeanttaid birra regionála dearvvašvuođadoaimmahagaide. Ulbmilin lei oainnusin dahkat ja sihkkarastit sámi buhcciid vuoigatvuođaid ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii. Sámediggi lea proseassas Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttain bargamušdokumeanttaid birra.

2.11.8 Nationála dearvvašvuođaplána čuovvoleapmi

Sámediggeráđis lea leamaš čoahkkin dearvvašvuođa- ja fuolahusministariin, gos ságaškušše hástalusaid ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa barggus sámi álbmogii. Sámediggeráđđi deattuhii ahte ovttadássásaš bálvalusfálaldat sámi buhcciide eaktudit ahte guovddáš dásis biddjojuvvojit čielga rámmat movt dan galgá joksat. Sámediggi čujuhii dievasčoahkkinmearrádussii mii guoská Nationála dearvvašvuođaplánii (2007 – 2010) ja vuordá ahte nationála dearvvašvuođaplána sihkkarastá ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa sámi álbmogii. Sámediggeráđđi dáhtui vuđolaš proseassaid movt váldit vára sámi buhcciid vuoigatvuođain ja dárbbuin plána čuovvoleamis.

2.11.9 Prošeaktaruđat

Sámediggi hálddaša ruđaid čuovvolit ráđđehusa doaibmaplána dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii sámi álbmogii, Máŋggabealátvuohta ja ovttadássásašvuohta. Stuorimus oassi ruđain juolluduvvo dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide ohcamiid vuođul.

Jagis 2007 lea Sámediggi juolludan badjelaš 3 miljon ruvnno dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide dáid vuoruhuvvon áŋgiruššansurggiin:

guorahallan- ja prošeaktabarggut main lea ul-bmilin heivehit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi duohtavuhtii.

bargovugiid ovddideapmi ja doaibmabijuid heiveheapmi iešguđet dárbbuide dan dábálaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas sámi guovl­luin.

dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid oahpaheapmi sámegielas ja kulturáddejumis.

prošeavttat main lea ulbmilin ovddidit evttohusaid buriid veahkkeneavvuide vai sáhttá mihtidit ja sihkkarastit kvalitehta dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas sámi álbmogii.

Sámediggi lea searvan prošeaktaruđain máŋgga buori prošektii. Ovdamearkan sáhttá namuhit Omasvuona suohkana guokte prošeavtta gárrenmirkofuolahusas ja dearvvašvuođasuorggis. Prošeavttaid ulbmilin lea fievrridit sámi giela ja kultuvrra suohkanlaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldahkii. Čakčamánus bovdii suohkan vásáhuskonferánsii gos ovdanbukte prošeavttaid bohtosiid. Nugo lea boahtán ovdan raporttain ja konferánssa ovdanbuktimis, leat doaimmaid bohtosat leamaš positiivalaččat ja buorit. Sámediggi doalai sáhkavuoru ja oassálastii konferánssas. Sámediggi lea maid juohkán stipeanddaid lassiohppui psykososiálalaš barggus mánáid ja nuoraid gaskkas.

Mis leat unnán duođaštuvvon dieđut sámi mánáid bajásšaddaneavttuid birra. Mii diehtit ahte mánáidsuodjalusas váilu sámi giella ja kulturgelbbolašvuohta. Dat mielddisbuktá ahte sámi váhnemiidda/ovddasteddjiide soaitá leat váttis váldit oktavuođa mánáidsuodjalusain ja veahkkebálvalusain. Mii eat ge dieđe galle sámi máná leat dáru biebmoruovttuin. Dán lea Sámediggi máŋgii deattuhan ovddasvástideaddji eiseválddiide, ja áigut ain deattuhit dan. Sáhttá maid leat ágga geahčadit fylkkamánni bearráigeahččandoaimma go guoská sámi giela ja kultuvrra áimmahuššamii bálvalusain.

Maiddái dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas muđui váilu sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Dan dihtii lea deaŧalaš dan áimmahuššat iešguđet dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš oahpuin