Sámepolitihkka

14.1 Sámi árbediehtu ja biologalaš šláddjiivuohta

14.1.1 Bargu riikkaidgaskasaš ja davviriikkalaš dásis

ON-konvenšuvdna biologalaš šláddjiivuođa birra (CBD) mii mearriduvvui jagi 1992, válddahallá (i) biologalaš šláddjiivuođa bisuheami, (ii) šláddjiivuođa osiid ceavzilis geavaheami ja (iii) daid ­ovdamuniid mat čuvvot genehtalaš resurssaid geavaheamis, govttolaš ja ovttadássásaš juogadeami. Konvenšuvnna gohčodit dávjá rámmakonvenšuv­dnan. Dat mearkkaša ahte konkrehta geatnegasvuođaid sisdoalu stuorra oassi aiddostahttojuvvo oasehasaid čoahkkimiid mearrádusain.

álgoálbmot- ja báikkálaš servodagaid dieđut, hutkosat ja geavadat seailluhit biologalaš šláddjiivuođa leat válddahallojuvvon artihkkaliin 8 (j) ja 10 (c). Dás daddjojuvvo ahte juohke šiehtadalli bealli galgá nu bures go lea vejolaš ja ulbmillaš

• vuhtiiválddidettiin iežas nationála lágaid, árvvus atnit, bisuhit ja doalahit daid álgoál­bmot- ja báikegottiid dieđuid, ođđahutkagiid ja geavadiid mat ovddastit dakkár árbevirolaš eallinvugiid mat leat dehálaččt biologalaš šláddjiivuođa bisuheapmái ja ceavzilis geavaheapmái, ja ovddidit dáid viidáset geavaheami dan láhkai ahte dat geain leat dát dieđut, ođđahutkagat ja geavadat, galget miehtat ja leat mielde váik­kuheamen dasa, ja vel ávžžuhit govttolaččat ­juogadit daid ovdamuniid mat čuvvot dakkár dieđuid, hutkagiid ja geavadiid geavaheamis (8j);

• suodjalit ja movtiidahttit virolaččat geavahit biologalaš resurssaid dakkár árbevirolaš kultuvrralaš vugiid vuođul, mat sohpet seailluheami ja ceavzilis geavaheami eavttuide (10c).

Stáhtat mat leat vuolláičállán konvenšuvnna, leat geatnegahttán iežaset seailluhit ja doalahit álgoál­bmogiid árbevirolaš dieđuid mat leat soahppevaččat suodjaleapmái ja ceavzilis geavaheapmái, nu ahte daid dieđuid lea vejolaš sirdit boahttevaš buolvvaide.

Konvešuvnna oktavuođas leat dál šiehtadallamin dakkár vuogádaga birra mii galgá sihkkarastit genaresurssaid fidnema ja daid vuoittu njuolggalaš juogadeami. árbedieđut mat čatnasit genaresurssaide, árvvoštallojuvvojit maiddái šiehtadallamiin. Ráđđehus deattuha ahte álgoálbmogat galget oažžut vejolašvuođa searvat šiehtadallamiidda, ja ahte daid vuoigatvuođat siskkáldahttojuvvojit dán bargui.

Konvenšuvnnas lea sierra bargoprográmma álgoálbmogiidda guoski áššiid várás mii čatnasa artihkkala 8(j) čuovvoleapmái. álgoálbmotáššiid bargoprográmma mearriduvvui viđat oasehasčoahkkimis Nairobis jagi 2000 (COP5). Sierra rabas bargojoavku lea ásahuvvon árvvoštallan dihtii bargoprográmma ovdáneami, ráhkkanahttin dihtii oasehasčoahkkimiid mearrádusaid. Dát lea dakkár arena mii lea nu organiserejuvvon ahte álgoálbmotovttastusat «bálddastahttojuvvojit» konvenšuvnna oasehasaiguin sátnevuoru oažžuma ja hállanáiggi dáfus. Dat ii dáhpáhuva konvenšuvnna eará forain. Riikkaidgaskasaččat lea álgoálbmotbargu konvenšuvnna olis konkretiserejuvvon go:

• Ovddidit sierra prográmma 8(j) birra ja sullasaš áššiid birra.

• ásahit sierra bargojoavkku mii galgá čuovvolit dán barggu.

• Ovttastit álgoálbmotdeastagiid buot áššáigulli bargoprográmmaide konvenšuvnna olis.

• Ovttas doibmet ONa Bistevaš álgoálbmotforumiin.

Bargu lea váikkuhan dasa ahte álgoálbmotdeastagat leat čalmmustuvvon konvenšuvnna oktavuođas. Konkrehta bohtosiin sáhttá namahit «Akwé: Kon Guidelines», mat leat eaktodáhtolaš njuolggadusat rávvagiiguin das mo váikkuhusat álgoálbmogiidda guoski bassi báikkiide, eatnamiid-da ja čáziide berrejit čielggaduvvot, nu ahte biraslaš, sosiála ja kultuvrralaš deastagat šaddet mielde.

Artihkkalis 8(j) lea ovddiduvvon raportaráidu mii gohčoduvvo «Composite Reports on the Status and Trends Regarding the Knowledge, Innovations and Practices of Indigenous and Local Communities». Dás válddahallojuvvojit sámi dilálašvuođat ge.

álgoálbmogiid bistevaš forum lea ONa álgoál­bmotáššiid rávvejeaddji ja oktiiordnejeaddji orgánan lágidan bargobájit ja áššedovdijoavkkuid čoahkkimiid Biologalaš šláddjiivuođa ja árbevirolaš álgoálbmotdieđuid gažaldagaid birra.

Máŋgga fora barget hástalusain ovddidit vuogádagaid mat galget kollektiiva struktuvrraid veagal sihkkarastit vuoigatvuođaid čohkkejuvvon dieđuide ja vásáhusaide. álgoálbmotjoavkkut ieža orrot buorrin atnimin searvadahtti bargovuogi mii lea šaddan dán fáttá konvenšuvnabargui.

árktalaš Ráđđi lea dohkkehan árbevirolaš dieđuid daid doaibmabijuid oktan deháleamos oassin, mat galget doarjut ceavzilis ovdáneami. árbevirolaš dieđut leat dehálaš diehtojuohkingáldu go olmmoš galgá árvvoštallat mo iešguđetlágan doaibmabijut váikkuhit álgoálbmogiid kultuvrii. Dákkár dieđut sihke ollistit diehtaga dieđuid, ja váikkuhit dagahit daid váikkuhusaid eambbo ein­nostahttin dan maid iešguđetlágan doaibmabijut sáhttet mielddisetbuktit. ACIA, árktalaš Ráđi dálkkádatraporta, lea dasa buorra ovdamearka. álgoálbmogiid árbedieđut leat duođaštuvvon ávkkálažžan dálkkádatrievdamiid ja iešguđelágan heivehanstrategiijaid bargui.

Ráđđehusa davviguovlostrategiijaid konkretiseren (gč. kap. 1.5.2) sáhttá maiddái sisttisdoallat árbedieđuid. Dan speadjalastá earret eará ulbmil:

• álggahit lagaš ovttasbarggu álgoálbmotovddasteaddjiiguin nationála strategiijaid ja davvi­guovlostrategiijaid ovddideami hárrái.

• Ovttasbargguin ovddidit diehto- ja gelbbolašvuođaovddideami davviguovlluin.

• Fuolahit ahte árbevirolaš álgoálbmotdieđuid suodjaleapmi sáhttá leat ollislaš resursahálddašeami oassin.

• Bargat dan ovdii ahte álgoálbmogiid dieđut ja áicamat šaddet guovdilin árktalaš Ráđi dálkkádatraportta, ACIA, čuovvoleamis.

Ruoŧa, Suoma ja Norgga ráđđehusat áigot viidá­seappot bargat davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain. Dat čađahuvvo riikkalaš bargguin ja gulaskuddančuovvolemiin ja vejolaš váikkuhusiskkadallamiiguin. Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohusa artihkal 31 cealká árbedieđuid ja kulturdovddahemiid birra. Konvenšuvdnaevttohus cealká earret eará: «Stáhtat galget árvvus atnit sámi álbmoga vuoigatvuođa hálddašit iežas árbevirolaš dieđuid ja iežas kulturdovddahemiid, ja vel bargat dan ala ahte sámit sáhttet bisuhit, ovddidit ja gaskkustit daid boahttevaš buolvvaide.» Konvenšuvdnaevttohus dadjá ahte dán mearrádusa vuođul lea stáhtain ovddasvástádus das ahte sámi árbedieđut ja kulturdovddaheamit sáhttet seailluhuvvot ja ovddiduvvot, ja ahte dakkár geatnegas-vuohta soahpá ON-konvnšuvnnain biologalaš šláddjiivuođa birra. Konvenšuvdnaevttohus gieđahallá maiddái gávppálaš geavaheami gažaldaga ja dan vuoittu juogadeami mii boahtá sámi kultuvrra gávppálaš geavaheamis.

14.1.2 Bargu Norggas

Sd.dieđ. 34 (2001 – 2002) Kvalitehtaođastus. Alit sámi oahpahusa ja dutkama birra, deattuhii ahte árbedieđut doložis jo leat leamaš sámekultuvrra vuođu oassi. Dieđáhus deattuhii maiddái ahte sámi dutkan mii vuodduduvvá dákkár diehtovuđđui, sáhttá mávssolaččat váikkuhit akademalaš dutkamii dan láhkai ahte olbmot áddešgohtet geavadii guoski dieđuid buorebut. Dákkár dieđut sáhttet šaddat mearrideaddji eaktun dasa ahte sámi giella, kultuvra ja ealáhusheiveheapmi seilot ja ovdánit.

Máŋgga prošeavttas mat ožžo doarjaga Norgga dutkanráđi sámi dutkama loahpalaš prográmmas maid Máhttodepartemeanta ja Bargo- ja searvadahttindepartemeanta dorjo, leat uhcit eanet leamaš árbedieđut fáddán. Dan láhkai lea vejolaš dadjat ahte prográmma lea máŋgga suorggis váik­kuhan árbedieđu duođašteapmái, earret eará boazodoalus ja resursaávkkástallamis. árbediehtu galgá leat áŋgiruššansurggiid gaskkas Norgga Dutkanráđi sámi dutkama ođđa prográmmas (2007 rájes). Dutkanráđđi lea maiddái geahččaleamen ovttastit sámi oainnuid iežas prográmmadoaimma eará osiide, gč. kap. 12.5.1.

Dieđáhusa čuovvoleami oasis lea bargojoavku golmma ásahusa, Romssa universitehta, Sámi allaskuvlla/Davviriikkaid Sámi Istituhta ja Finnmárkku allaskuvlla, ovddasteaddjiiguin čađahan čielggadeami sámi alit oahpu ja dutkama ovttasbarggu birra. Bargojoavku lea evttohan árbedieđu oktan fáddán máŋgga fáttá searvái main sáhtášedje ovttas bargat dutkama oktavuođas (gč. kap. 12.3.4).

Ealáhusovddideami ja árvobuvttadeami iešguđetlágan ortnegiin eanadoallošiehtadusas addet doarjaga earret eará báikkálaš biebmokultuvrra ovddideapmái, mii maiddái sáhttá sisttis­doallat álgoálbmotkultuvra. Boazodoallošiehtadusas várrejuvvojit jahkásaččat ruđat DjO-doibmii, ja dás lea sámi boazodoallodiehtu strategalaš fáddá. Maŋimus guokte jagi leat várren 0,5 milj. ruvnnu jahkái duođaštit ja ovddidit boazodoallonissoniid árbedieđu. Ulbmil lea ovddidit dieđu geavaheami fitnodatásaheapmái ja oahpahussii.

Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáš (gč. kap. 1.5.3) lea ovttasráđiid Association of World Reindeer Herders vuolggahan ja álggahan prográmma «EALAT». Dat galgá riik­kaidgaskasaš polárajagi prográmman geahčadit mo dálkkádatrievdamat váikkuhit boazoguoht­u-mii­dda. Prošeavtta dehálaš ulbmil lea ovttaidahttit árbedieđuid dieđalaš dieđuiguin (gč. kap. 12.5.2.).

árbedieđu lea vejolaš fállat máŋgga oahpu/oahppofáttá oassin ja máŋgga mearrin, ovda­mearkka dihtii:

• Oahppofáddá mii erenoamážit čalmmusta árbedieđu – nu mo Sámi allaskuvllas – duodji, sámi biebmoárbevierru, váikkuhusiskan álgoál­bmotperspektiivvain (Impact Assessment With Indigenous Perspectives), álgoálbmotfilosofiija, juoigan ja muitaleapmi.

• Oahppu mas sáhttet leat fáttát mat gusket sámi/máŋggakultuvrralaš diliide, ja mas sáhttet leat dakkár válljenvejolaš fáttát mat ereno­a-mážit čalmmustit sámi diliid/máŋg­ga­kultuvr­ralaš dieđu, ovdamearkan árbedieđu dakkár fágaid oassin go sámegiela, oahpaheaddjioahpu ja journalistaoahpu oassin.

• Finnmárkku allaskuvllas lea bachelor- ja masteroahppu mátkeealáhusas ja hoteallafágain dakkár válljenvejolaš fáttáiguin go kulturárbeturismmain dahje guossoheadddjiin ja gussiin.

• Oahppit sáhttet ieža ge válljet čuolbmačilgehusaid mat gusket sámi dilálašvuođaide oppalaččat dahje árbedihtui erenoamážit iežaset master- dahje bachelorbarggus.

• Romssa universitehtas leat buot fakultehtain oahppofáttát mat erenoamážit leat sámi diliid birra ja máŋggakultuvrralaš diliid birra, ja lea vejolaš váldit dutkioahpu sámi/álgoálbmotgullevašvuođain. Oahppit sáhttet válljet čuol­bmačilgehusaid mat čatnasit árbedihtui.

13.1 Sámi árbediehtu ja biologalaš šláddjiivuohta

13.1.1 Bargu riikkaidgaskasaš ja davviriikkalaš dásis

ON-konvenšuvdna biologalaš šláddjiivuođa birra (CBD) mii mearriduvvui jagi 1992, válddahallá (i) biologalaš šláddjiivuođa bisuheami, (ii) šláddjiivuođa osiid ceavzilis geavaheami ja (iii) daid ­ovdamuniid mat čuvvot genehtalaš resurssaid geavaheamis, govttolaš ja ovttadássásaš juogadeami. Konvenšuvnna gohčodit dávjá rámmakonvenšuv­dnan. Dat mearkkaša ahte konkrehta geatnegasvuođaid sisdoalu stuorra oassi aiddostahttojuvvo oasehasaid čoahkkimiid mearrádusain.

álgoálbmot- ja báikkálaš servodagaid dieđut, hutkosat ja geavadat seailluhit biologalaš šláddjiivuođa leat válddahallojuvvon artihkkaliin 8 (j) ja 10 (c). Dás daddjojuvvo ahte juohke šiehtadalli bealli galgá nu bures go lea vejolaš ja ulbmillaš

• vuhtiiválddidettiin iežas nationála lágaid, árvvus atnit, bisuhit ja doalahit daid álgoál­bmot- ja báikegottiid dieđuid, ođđahutkagiid ja geavadiid mat ovddastit dakkár árbevirolaš eallinvugiid mat leat dehálaččt biologalaš šláddjiivuođa bisuheapmái ja ceavzilis geavaheapmái, ja ovddidit dáid viidáset geavaheami dan láhkai ahte dat geain leat dát dieđut, ođđahutkagat ja geavadat, galget miehtat ja leat mielde váik­kuheamen dasa, ja vel ávžžuhit govttolaččat ­juogadit daid ovdamuniid mat čuvvot dakkár dieđuid, hutkagiid ja geavadiid geavaheamis (8j);

• suodjalit ja movtiidahttit virolaččat geavahit biologalaš resurssaid dakkár árbevirolaš kultuvrralaš vugiid vuođul, mat sohpet seailluheami ja ceavzilis geavaheami eavttuide (10c).

Stáhtat mat leat vuolláičállán konvenšuvnna, leat geatnegahttán iežaset seailluhit ja doalahit álgoál­bmogiid árbevirolaš dieđuid mat leat soahppevaččat suodjaleapmái ja ceavzilis geavaheapmái, nu ahte daid dieđuid lea vejolaš sirdit boahttevaš buolvvaide.

Konvešuvnna oktavuođas leat dál šiehtadallamin dakkár vuogádaga birra mii galgá sihkkarastit genaresurssaid fidnema ja daid vuoittu njuolggalaš juogadeami. árbedieđut mat čatnasit genaresurssaide, árvvoštallojuvvojit maiddái šiehtadallamiin. Ráđđehus deattuha ahte álgoálbmogat galget oažžut vejolašvuođa searvat šiehtadallamiidda, ja ahte daid vuoigatvuođat siskkáldahttojuvvojit dán bargui.

Konvenšuvnnas lea sierra bargoprográmma álgoálbmogiidda guoski áššiid várás mii čatnasa artihkkala 8(j) čuovvoleapmái. álgoálbmotáššiid bargoprográmma mearriduvvui viđat oasehasčoahkkimis Nairobis jagi 2000 (COP5). Sierra rabas bargojoavku lea ásahuvvon árvvoštallan dihtii bargoprográmma ovdáneami, ráhkkanahttin dihtii oasehasčoahkkimiid mearrádusaid. Dát lea dakkár arena mii lea nu organiserejuvvon ahte álgoálbmotovttastusat «bálddastahttojuvvojit» konvenšuvnna oasehasaiguin sátnevuoru oažžuma ja hállanáiggi dáfus. Dat ii dáhpáhuva konvenšuvnna eará forain. Riikkaidgaskasaččat lea álgoálbmotbargu konvenšuvnna olis konkretiserejuvvon go:

• Ovddidit sierra prográmma 8(j) birra ja sullasaš áššiid birra.

• ásahit sierra bargojoavkku mii galgá čuovvolit dán barggu.

• Ovttastit álgoálbmotdeastagiid buot áššáigulli bargoprográmmaide konvenšuvnna olis.

• Ovttas doibmet ONa Bistevaš álgoálbmotforumiin.

Bargu lea váikkuhan dasa ahte álgoálbmotdeastagat leat čalmmustuvvon konvenšuvnna oktavuođas. Konkrehta bohtosiin sáhttá namahit «Akwé: Kon Guidelines», mat leat eaktodáhtolaš njuolggadusat rávvagiiguin das mo váikkuhusat álgoálbmogiidda guoski bassi báikkiide, eatnamiid-da ja čáziide berrejit čielggaduvvot, nu ahte biraslaš, sosiála ja kultuvrralaš deastagat šaddet mielde.

Artihkkalis 8(j) lea ovddiduvvon raportaráidu mii gohčoduvvo «Composite Reports on the Status and Trends Regarding the Knowledge, Innovations and Practices of Indigenous and Local Communities». Dás válddahallojuvvojit sámi dilálašvuođat ge.

álgoálbmogiid bistevaš forum lea ONa álgoál­bmotáššiid rávvejeaddji ja oktiiordnejeaddji orgánan lágidan bargobájit ja áššedovdijoavkkuid čoahkkimiid Biologalaš šláddjiivuođa ja árbevirolaš álgoálbmotdieđuid gažaldagaid birra.

Máŋgga fora barget hástalusain ovddidit vuogádagaid mat galget kollektiiva struktuvrraid veagal sihkkarastit vuoigatvuođaid čohkkejuvvon dieđuide ja vásáhusaide. álgoálbmotjoavkkut ieža orrot buorrin atnimin searvadahtti bargovuogi mii lea šaddan dán fáttá konvenšuvnabargui.

árktalaš Ráđđi lea dohkkehan árbevirolaš dieđuid daid doaibmabijuid oktan deháleamos oassin, mat galget doarjut ceavzilis ovdáneami. árbevirolaš dieđut leat dehálaš diehtojuohkingáldu go olmmoš galgá árvvoštallat mo iešguđetlágan doaibmabijut váikkuhit álgoálbmogiid kultuvrii. Dákkár dieđut sihke ollistit diehtaga dieđuid, ja váikkuhit dagahit daid váikkuhusaid eambbo ein­nostahttin dan maid iešguđetlágan doaibmabijut sáhttet mielddisetbuktit. ACIA, árktalaš Ráđi dálkkádatraporta, lea dasa buorra ovdamearka. álgoálbmogiid árbedieđut leat duođaštuvvon ávkkálažžan dálkkádatrievdamiid ja iešguđelágan heivehanstrategiijaid bargui.

Ráđđehusa davviguovlostrategiijaid konkretiseren (gč. kap. 1.5.2) sáhttá maiddái sisttisdoallat árbedieđuid. Dan speadjalastá earret eará ulbmil:

• álggahit lagaš ovttasbarggu álgoálbmotovddasteaddjiiguin nationála strategiijaid ja davvi­guovlostrategiijaid ovddideami hárrái.

• Ovttasbargguin ovddidit diehto- ja gelbbolašvuođaovddideami davviguovlluin.

• Fuolahit ahte árbevirolaš álgoálbmotdieđuid suodjaleapmi sáhttá leat ollislaš resursahálddašeami oassin.

• Bargat dan ovdii ahte álgoálbmogiid dieđut ja áicamat šaddet guovdilin árktalaš Ráđi dálkkádatraportta, ACIA, čuovvoleamis.

Ruoŧa, Suoma ja Norgga ráđđehusat áigot viidá­seappot bargat davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain. Dat čađahuvvo riikkalaš bargguin ja gulaskuddančuovvolemiin ja vejolaš váikkuhusiskkadallamiiguin. Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohusa artihkal 31 cealká árbedieđuid ja kulturdovddahemiid birra. Konvenšuvdnaevttohus cealká earret eará: «Stáhtat galget árvvus atnit sámi álbmoga vuoigatvuođa hálddašit iežas árbevirolaš dieđuid ja iežas kulturdovddahemiid, ja vel bargat dan ala ahte sámit sáhttet bisuhit, ovddidit ja gaskkustit daid boahttevaš buolvvaide.» Konvenšuvdnaevttohus dadjá ahte dán mearrádusa vuođul lea stáhtain ovddasvástádus das ahte sámi árbedieđut ja kulturdovddaheamit sáhttet seailluhuvvot ja ovddiduvvot, ja ahte dakkár geatnegas-vuohta soahpá ON-konvnšuvnnain biologalaš šláddjiivuođa birra. Konvenšuvdnaevttohus gieđahallá maiddái gávppálaš geavaheami gažaldaga ja dan vuoittu juogadeami mii boahtá sámi kultuvrra gávppálaš geavaheamis.

13.1.2 Bargu Norggas

Sd.dieđ. 34 (2001 – 2002) Kvalitehtaođastus. Alit sámi oahpahusa ja dutkama birra, deattuhii ahte árbedieđut doložis jo leat leamaš sámekultuvrra vuođu oassi. Dieđáhus deattuhii maiddái ahte sámi dutkan mii vuodduduvvá dákkár diehtovuđđui, sáhttá mávssolaččat váikkuhit akademalaš dutkamii dan láhkai ahte olbmot áddešgohtet geavadii guoski dieđuid buorebut. Dákkár dieđut sáhttet šaddat mearrideaddji eaktun dasa ahte sámi giella, kultuvra ja ealáhusheiveheapmi seilot ja ovdánit.

Máŋgga prošeavttas mat ožžo doarjaga Norgga dutkanráđi sámi dutkama loahpalaš prográmmas maid Máhttodepartemeanta ja Bargo- ja searvadahttindepartemeanta dorjo, leat uhcit eanet leamaš árbedieđut fáddán. Dan láhkai lea vejolaš dadjat ahte prográmma lea máŋgga suorggis váik­kuhan árbedieđu duođašteapmái, earret eará boazodoalus ja resursaávkkástallamis. árbediehtu galgá leat áŋgiruššansurggiid gaskkas Norgga Dutkanráđi sámi dutkama ođđa prográmmas (2007 rájes). Dutkanráđđi lea maiddái geahččaleamen ovttastit sámi oainnuid iežas prográmmadoaimma eará osiide, gč. kap. 12.5.1.

Dieđáhusa čuovvoleami oasis lea bargojoavku golmma ásahusa, Romssa universitehta, Sámi allaskuvlla/Davviriikkaid Sámi Istituhta ja Finnmárkku allaskuvlla, ovddasteaddjiiguin čađahan čielggadeami sámi alit oahpu ja dutkama ovttasbarggu birra. Bargojoavku lea evttohan árbedieđu oktan fáddán máŋgga fáttá searvái main sáhtášedje ovttas bargat dutkama oktavuođas (gč. kap. 12.3.4).

Ealáhusovddideami ja árvobuvttadeami iešguđetlágan ortnegiin eanadoallošiehtadusas addet doarjaga earret eará báikkálaš biebmokultuvrra ovddideapmái, mii maiddái sáhttá sisttis­doallat álgoálbmotkultuvra. Boazodoallošiehtadusas várrejuvvojit jahkásaččat ruđat DjO-doibmii, ja dás lea sámi boazodoallodiehtu strategalaš fáddá. Maŋimus guokte jagi leat várren 0,5 milj. ruvnnu jahkái duođaštit ja ovddidit boazodoallonissoniid árbedieđu. Ulbmil lea ovddidit dieđu geavaheami fitnodatásaheapmái ja oahpahussii.

Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáš (gč. kap. 1.5.3) lea ovttasráđiid Association of World Reindeer Herders vuolggahan ja álggahan prográmma «EALAT». Dat galgá riik­kaidgaskasaš polárajagi prográmman geahčadit mo dálkkádatrievdamat váikkuhit boazoguoht­u-mii­dda. Prošeavtta dehálaš ulbmil lea ovttaidahttit árbedieđuid dieđalaš dieđuiguin (gč. kap. 12.5.2.).

árbedieđu lea vejolaš fállat máŋgga oahpu/oahppofáttá oassin ja máŋgga mearrin, ovda­mearkka dihtii:

• Oahppofáddá mii erenoamážit čalmmusta árbedieđu – nu mo Sámi allaskuvllas – duodji, sámi biebmoárbevierru, váikkuhusiskan álgoál­bmotperspektiivvain (Impact Assessment With Indigenous Perspectives), álgoálbmotfilosofiija, juoigan ja muitaleapmi.

• Oahppu mas sáhttet leat fáttát mat gusket sámi/máŋggakultuvrralaš diliide, ja mas sáhttet leat dakkár válljenvejolaš fáttát mat ereno­a-mážit čalmmustit sámi diliid/máŋg­ga­kultuvr­ralaš dieđu, ovdamearkan árbedieđu dakkár fágaid oassin go sámegiela, oahpaheaddjioahpu ja journalistaoahpu oassin.

• Finnmárkku allaskuvllas lea bachelor- ja masteroahppu mátkeealáhusas ja hoteallafágain dakkár válljenvejolaš fáttáiguin go kulturárbeturismmain dahje guossoheadddjiin ja gussiin.

• Oahppit sáhttet ieža ge válljet čuolbmačilgehusaid mat gusket sámi dilálašvuođaide oppalaččat dahje árbedihtui erenoamážit iežaset master- dahje bachelorbarggus.

• Romssa universitehtas leat buot fakultehtain oahppofáttát mat erenoamážit leat sámi diliid birra ja máŋggakultuvrralaš diliid birra, ja lea vejolaš váldit dutkioahpu sámi/álgoálbmotgullevašvuođain. Oahppit sáhttet válljet čuol­bmačilgehusaid mat čatnasit árbedihtui.

13.2 Kultturdovddahemiid ja vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleapmi

13.2.1 Sámi kulturdovddahemiid dahkkivuoigatvuođaid suodjaleapmi

Sámi kulturdovddaheamit leat suodjaluvvon vuoigŋadaguslága vuođul jus dat leat «vuoigŋadahkosat», dat mearkkaša jus dat leat dahkkojuvvon iehčanas ávdnejeaddji vuoigŋanávccaiguin. Vuoigŋadagusláhka addá vuoigŋadahkkái okto­vuoigatvuođa máŋget dahkosa, ja dan almmuhit (dainna loaiddastit, bidjat dan internehttii). Vuoigŋadaguslágas čuovvu maiddái ahte go dagus geavahuvvo, de galgá vuoigŋadahkki namma boahtit ovdan, ja ahte dahkosa galgá gieđahallat gudnejahttimiin.

Sámi dahkosiid ektui fertejit vuoigatvuođat dulkojuvvot sámi árbevirrui: Lága mielde lea son guhte lea vuoigŋadahkki maiddái dahkosa eaiggát. Sámi riekteárbevieru mielde lea son gean juiget luođis, luođi «eaiggát», ja son dat ferte addit lobi dan geavahit eara láhkai go dušše juoigat dan. Dalle orru leamen lunddolaš dulkot vuoigŋadaguslága nu ahte dan gean luođis juiget, dego livččii ožžon vuoigatvuođaid iežas luohtái.

Lea sierra sámi vuoigatvuođalašorganisašuvdna, Sámikopiija, mas lea kontuvra Kárášjogas.

13.2.2 Riikkaidgaskasaš bargu árbevirolaš kulturdovddahemiid ja árbedieđu suodjaleami birra WIPOs

árbediehtu ja kulturdovddaheamit leat sámi kultuvrra ja identitehta dehálaš oasit. árbevirolaš kulturdovddaheamit sáhttet leat juoigan, muitalančehppodat ja duodji. Muhtun árbevirolaš kulturdovddahemiid suodjala vuoigŋadagusláhka (mii gusto 70 jagi maŋŋágo vuoigŋadahkki lea jápmán), eará kulturdovddaheamit fas leat suodjalusa haga, ja dat gullet sámi kultuvrra oktasašárbái. Gealddut ja riiddut sáhttet bohciidit go iešguđetlágan fámut háliidit sámi kulturárbbi osiid ja sámi árbedieđu jorahit gávpin.

Jagi 2000 ásahii organisašuvdna WIPO (World Intellectual Property Organization) lávdegotti mii galggai čielggadit genehtalaš resurssaide, árbedihtui ja folklorii (árbevirolaš kulturdovddahe­miide) guoski gažaldagaid (GRTKF). Lávdegotti ásahedje dannego máŋga riiddu čuožžiledje geavahan- ja gávpevuoigatvuođaid geažil genehtalaš resurssaide, árbedieđuide ja folklorii/árbevirolaš kulturdovddahemiide.

Sihke Norga ja sámi organisašuvnnat (Sámiráđđi ja Sámikopiija) oassálastet árjjalaččat lávdegotti bargui. Lávdegotti barggus leat leamaš viehka garra vuostálasvuođat gaskal ovddádusriikkaid ja industriijariikkaid, seammás go álgoál­bmotorganisašuvnnat leat leamaš duhtameahttumat ovdáneami njoahcivuođa geažil. Norga lea geahččalan doaibmat soabaheaddjin, ja lea earret eará lágidan seminára válljejuvvon oassálastiiguin jagi 2006 ja lea buktán konkrehta kompromissaevttohusaid lávdegottis. Ain lea eahpečielggas mii šaddá lávdegotti barggu boađusin. Lea ráhkaduvvon teakstaevttohus sihke árbedieđu ja árbevirolaš kulturdovddahemiid/folklora rievttálaš suodja­leapmái, muhto miessemánus 2008 lea ain sierramielalašvuohta das galget go ollenge addit riikkaidgaskasaš geatnegahtti njuolggadusaid dahje rávvemiid.

Dattetge lea bargu leamaš ávkkálaš váttisvuođaid kártema ja čielggadeami oktavuođas. Lávdegoddi váikkuha maiddái eanet riikkaidgaskasaš diđolašvuhtii ja diehtojuohkimii stáhtaid ja regiuvnnaid sierranas čovdosiid birra das mo galggašii suodjalit árbedieđu ja kulturdovddahemiid.

13.2.3 UNESCO-konvenšuvdna vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleami birra ja UNESCO-konvenšuvdna šláddjiivuođa ja kulturdovddahemiid suodjaleami ja ovddideami várás

Stuorradiggi mearridii juovlamánus 2006 ahte Norga galgá vuolláičállit guokte UNESCO-konvenšuvnna – Konvenšuvnna vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleami birra (Sd.prp. 73 (2005 – 2006)) ja Konvenšuvnna šláddjiivuođa ja kulturdovddahemiid suodjaleami ja ovddideami várás (Sd.prp. nr. 76 (2005 – 2006)) mat leat dehálaččat árbedieđu hárrái. Guktot konvenšuvnnat doaibmagohte Norggas cuoŋománu 17. beaivvi 2007.

Konvenšuvnnaid vuolláičállima oktavuođas lea guktuid konvenšuvnnaid dáfus leamaš erenoamáš dehálaš čalmmustit Norgga álgoálbmogiid ja nationála unnitloguid árvvoštaladettiin ollašuhttá go Norga konvenšuvnna gáibádusaid. Goappašiid konvenšuvnnain válddahallojuvvojit álgoálbmogiid kulturdilit nu ahte dat addá buori vuođu ovddidit kulturpolitihkalaš doaibmabijuid erenoamážit sámi álbmoga dárbbuid ektui.

Konvenšuvnnas vuoiŋŋalaš kulturárbbihárrái lei oktavuohta álgoálbmogiidda ja nationála unnitloguide guovddážis máŋgga gulaskuddancealkis. Earret eará čujuhuvvui ahte lea stuorát dárbu suodja­lit sámiid ja nationála unnitloguid vuoiŋŋalaš kulturárbbi go earáid vuoiŋŋalaš kulturárbbi. Mii guoská sámi diliide, namahuvvojedje Sámi arkiiva ja sámi dávvirvuorkkát sámi njálmmálaš árbeáv­dnasiid vejolaš diehtočohkkejeaddjin ja diehtovurkkodeaddjin. Daddjojuvvui dat ge ahte sáme­giella galgá eambbo geavahuvvošgoahtit dán barggus. Dan lassin deattuhuvvui ahte eambbo galggašii vuhtiiváldit iešguđetlágan joavkkuid vuoigatvuođa hálddašit iežaset kultuvrra. Buot dát cealkámušat váldojuvvojit mielde Kultur- ja girkodepartemeantta viidáset bargui go dat čuovvola ­vuoiŋŋalaš kulturárbbi konvenšuvnna vuolláičállima.

Konvenšuvdna kultuvrralaš šláddjiivuođa birra čalmmustahttá garrasit ahte kulturdovddahemiid suodjaleapmi ja ovddideapmi sisttisdoallá buot kultuvrraid ovttadássasašvuođa dohkkeheami ja buot kultuvrraid árvvus atnima, ja dát guoská earret eará álgoálbmogiid kultuvrraide. Konvenšuvnna vuolláičállimiin dovddastit oasehasat árbedieđuid mávssolašvuođa vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš riggodatgáldun, ja ahte dát diehtu váikkuha positiivvalaččat ceavzilis ovdáneapmái, ja vel dasa ahte lea dárbu d��n suodjalit ja ovddidit soahppevaš vugiid mielde. Konvenšuvdna čalmmusta maiddái man dehálaš kultuvrraid eallinvuoibmi lea buohkaide, ja álgoálbmogiidda ge, nu go dat dovddahuvvo sin friddjavuođas ávdnet, gaskkustit ja gilvit sin árbevirolaš kulturdovddahemiid ja go dan besset dahkat de váikkuhit iežaset ovdáneapmái ge.

14.2 Kultturdovddahemiid ja vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleapmi

14.2.1 Sámi kulturdovddahemiid dahkkivuoigatvuođaid suodjaleapmi

Sámi kulturdovddaheamit leat suodjaluvvon vuoigŋadaguslága vuođul jus dat leat «vuoigŋadahkosat», dat mearkkaša jus dat leat dahkkojuvvon iehčanas ávdnejeaddji vuoigŋanávccaiguin. Vuoigŋadagusláhka addá vuoigŋadahkkái okto­vuoigatvuođa máŋget dahkosa, ja dan almmuhit (dainna loaiddastit, bidjat dan internehttii). Vuoigŋadaguslágas čuovvu maiddái ahte go dagus geavahuvvo, de galgá vuoigŋadahkki namma boahtit ovdan, ja ahte dahkosa galgá gieđahallat gudnejahttimiin.

Sámi dahkosiid ektui fertejit vuoigatvuođat dulkojuvvot sámi árbevirrui: Lága mielde lea son guhte lea vuoigŋadahkki maiddái dahkosa eaiggát. Sámi riekteárbevieru mielde lea son gean juiget luođis, luođi «eaiggát», ja son dat ferte addit lobi dan geavahit eara láhkai go dušše juoigat dan. Dalle orru leamen lunddolaš dulkot vuoigŋadaguslága nu ahte dan gean luođis juiget, dego livččii ožžon vuoigatvuođaid iežas luohtái.

Lea sierra sámi vuoigatvuođalašorganisašuvdna, Sámikopiija, mas lea kontuvra Kárášjogas.

14.2.2 Riikkaidgaskasaš bargu árbevirolaš kulturdovddahemiid ja árbedieđu suodjaleami birra WIPOs

árbediehtu ja kulturdovddaheamit leat sámi kultuvrra ja identitehta dehálaš oasit. árbevirolaš kulturdovddaheamit sáhttet leat juoigan, muitalančehppodat ja duodji. Muhtun árbevirolaš kulturdovddahemiid suodjala vuoigŋadagusláhka (mii gusto 70 jagi maŋŋágo vuoigŋadahkki lea jápmán), eará kulturdovddaheamit fas leat suodjalusa haga, ja dat gullet sámi kultuvrra oktasašárbái. Gealddut ja riiddut sáhttet bohciidit go iešguđetlágan fámut háliidit sámi kulturárbbi osiid ja sámi árbedieđu jorahit gávpin.

Jagi 2000 ásahii organisašuvdna WIPO (World Intellectual Property Organization) lávdegotti mii galggai čielggadit genehtalaš resurssaide, árbedihtui ja folklorii (árbevirolaš kulturdovddahe­miide) guoski gažaldagaid (GRTKF). Lávdegotti ásahedje dannego máŋga riiddu čuožžiledje geavahan- ja gávpevuoigatvuođaid geažil genehtalaš resurssaide, árbedieđuide ja folklorii/árbevirolaš kulturdovddahemiide.

Sihke Norga ja sámi organisašuvnnat (Sámiráđđi ja Sámikopiija) oassálastet árjjalaččat lávdegotti bargui. Lávdegotti barggus leat leamaš viehka garra vuostálasvuođat gaskal ovddádusriikkaid ja industriijariikkaid, seammás go álgoál­bmotorganisašuvnnat leat leamaš duhtameahttumat ovdáneami njoahcivuođa geažil. Norga lea geahččalan doaibmat soabaheaddjin, ja lea earret eará lágidan seminára válljejuvvon oassálastiiguin jagi 2006 ja lea buktán konkrehta kompromissaevttohusaid lávdegottis. Ain lea eahpečielggas mii šaddá lávdegotti barggu boađusin. Lea ráhkaduvvon teakstaevttohus sihke árbedieđu ja árbevirolaš kulturdovddahemiid/folklora rievttálaš suodja­leapmái, muhto miessemánus 2008 lea ain sierramielalašvuohta das galget go ollenge addit riikkaidgaskasaš geatnegahtti njuolggadusaid dahje rávvemiid.

Dattetge lea bargu leamaš ávkkálaš váttisvuođaid kártema ja čielggadeami oktavuođas. Lávdegoddi váikkuha maiddái eanet riikkaidgaskasaš diđolašvuhtii ja diehtojuohkimii stáhtaid ja regiuvnnaid sierranas čovdosiid birra das mo galggašii suodjalit árbedieđu ja kulturdovddahemiid.

14.2.3 UNESCO-konvenšuvdna vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleami birra ja UNESCO-konvenšuvdna šláddjiivuođa ja kulturdovddahemiid suodjaleami ja ovddideami várás

Stuorradiggi mearridii juovlamánus 2006 ahte Norga galgá vuolláičállit guokte UNESCO-konvenšuvnna – Konvenšuvnna vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleami birra (Sd.prp. 73 (2005 – 2006)) ja Konvenšuvnna šláddjiivuođa ja kulturdovddahemiid suodjaleami ja ovddideami várás (Sd.prp. nr. 76 (2005 – 2006)) mat leat dehálaččat árbedieđu hárrái. Guktot konvenšuvnnat doaibmagohte Norggas cuoŋománu 17. beaivvi 2007.

Konvenšuvnnaid vuolláičállima oktavuođas lea guktuid konvenšuvnnaid dáfus leamaš erenoamáš dehálaš čalmmustit Norgga álgoálbmogiid ja nationála unnitloguid árvvoštaladettiin ollašuhttá go Norga konvenšuvnna gáibádusaid. Goappašiid konvenšuvnnain válddahallojuvvojit álgoálbmogiid kulturdilit nu ahte dat addá buori vuođu ovddidit kulturpolitihkalaš doaibmabijuid erenoamážit sámi álbmoga dárbbuid ektui.

Konvenšuvnnas vuoiŋŋalaš kulturárbbihárrái lei oktavuohta álgoálbmogiidda ja nationála unnitloguide guovddážis máŋgga gulaskuddancealkis. Earret eará čujuhuvvui ahte lea stuorát dárbu suodja­lit sámiid ja nationála unnitloguid vuoiŋŋalaš kulturárbbi go earáid vuoiŋŋalaš kulturárbbi. Mii guoská sámi diliide, namahuvvojedje Sámi arkiiva ja sámi dávvirvuorkkát sámi njálmmálaš árbeáv­dnasiid vejolaš diehtočohkkejeaddjin ja diehtovurkkodeaddjin. Daddjojuvvui dat ge ahte sáme­giella galgá eambbo geavahuvvošgoahtit dán barggus. Dan lassin deattuhuvvui ahte eambbo galggašii vuhtiiváldit iešguđetlágan joavkkuid vuoigatvuođa hálddašit iežaset kultuvrra. Buot dát cealkámušat váldojuvvojit mielde Kultur- ja girkodepartemeantta viidáset bargui go dat čuovvola ­vuoiŋŋalaš kulturárbbi konvenšuvnna vuolláičállima.

Konvenšuvdna kultuvrralaš šláddjiivuođa birra čalmmustahttá garrasit ahte kulturdovddahemiid suodjaleapmi ja ovddideapmi sisttisdoallá buot kultuvrraid ovttadássasašvuođa dohkkeheami ja buot kultuvrraid árvvus atnima, ja dát guoská earret eará álgoálbmogiid kultuvrraide. Konvenšuvnna vuolláičállimiin dovddastit oasehasat árbedieđuid mávssolašvuođa vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš riggodatgáldun, ja ahte dát diehtu váikkuha positiivvalaččat ceavzilis ovdáneapmái, ja vel dasa ahte lea dárbu dán suodjalit ja ovddidit soahppevaš vugiid mielde. Konvenšuvdna čalmmusta maiddái man dehálaš kultuvrraid eallinvuoibmi lea buohkaide, ja álgoálbmogiidda ge, nu go dat dovddahuvvo sin friddjavuođas ávdnet, gaskkustit ja gilvit sin árbevirolaš kulturdovddahemiid ja go dan besset dahkat de váikkuhit iežaset ovdáneapmái ge.

14.3 Hástalusat sámi árbedihtui guoski barggus

árbediehtu čájeha ovdamearkkaid sámi kollektiiva dieđus ja muittus. Bargu CBDa čohkkenraporttaid ráiddus árbedieđu birra – «Composite Report», ONa Bistevaš forum ja Sámediggi aiddostahttet ahte dát diehtu lea maŋás mannamin nu ahte lea hoahppu dan duođaštit, ceavzzihit ja geavahit. Earret eará rievdan birasdilit ja eallinvierut váikkuhit dasa ahte dieđut jávket. Dát lea maiddái dakkár diehtu mii dáidá leat mávssolaš daid dálkkádatnuppástusaid ektui, maid mii dál dárkot.

Leat máŋga čoavddekeahtes hástalusa ja gažaldaga mat čatnasit sámi árbedihtui. Ja de leat máŋga riikkaidgaskasaš bargoneavvu maid ferte árvvoštallat geavahišgoahtit go árbedieđuid geavatlaš bargu galgá čađahuvvot. Ráđđehus háliida ahte dáid hástalusaid galget Sámediggi, áššáigullevaš departemeanttat ja guovdilis fágaeiseválddit digaštallat.

Dárbu lea árvvoštallat earret eará árbedieđuid registrerenvuogi ja -vuogádaga, vurkkodeami ja geavaheami, daid duođaštandoaibmabijuid strategiijaid maid báikkálaš ásahusat čađahit, eaiggátdilálašvuođaid prisihpaid čielggadeami, geavaheami ja vuoigatvuođaid mat čatnasit sámi árbedihtui jna. Ferte maiddái árvvoštallat galgá go gulaskuddat eará riikkaiguin makkár vásáhusat sis leat árbedieđuid barggus, ja galgá go geavahit eará vejolašvuođaid mat leat riikkarastásaš ovttasbarggus.

Dákkár hástalusaid dusten gáibida barggu maid ferte konkretiseret máŋga jagi, ja dat gáibida ásahusaid ja organisašuvnnaid gaskasaš ovttasbarggu báikkálaččat, guvllolaččat, riikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat.

13.3 Hástalusat sámi árbedihtui guoski barggus

árbediehtu čájeha ovdamearkkaid sámi kollektiiva dieđus ja muittus. Bargu CBDa čohkkenraporttaid ráiddus árbedieđu birra – «Composite Report», ONa Bistevaš forum ja Sámediggi aiddostahttet ahte dát diehtu lea maŋás mannamin nu ahte lea hoahppu dan duođaštit, ceavzzihit ja geavahit. Earret eará rievdan birasdilit ja eallinvierut váikkuhit dasa ahte dieđut jávket. Dát lea maiddái dakkár diehtu mii dáidá leat mávssolaš daid dálkkádatnuppástusaid ektui, maid mii dál dárkot.

Leat máŋga čoavddekeahtes hástalusa ja gažaldaga mat čatnasit sámi árbedihtui. Ja de leat máŋga riikkaidgaskasaš bargoneavvu maid ferte árvvoštallat geavahišgoahtit go árbedieđuid geavatlaš bargu galgá čađahuvvot. Ráđđehus háliida ahte dáid hástalusaid galget Sámediggi, áššáigullevaš departemeanttat ja guovdilis fágaeiseválddit digaštallat.

Dárbu lea árvvoštallat earret eará árbedieđuid registrerenvuogi ja -vuogádaga, vurkkodeami ja geavaheami, daid duođaštandoaibmabijuid strategiijaid maid báikkálaš ásahusat čađahit, eaiggátdilálašvuođaid prisihpaid čielggadeami, geavaheami ja vuoigatvuođaid mat čatnasit sámi árbedihtui jna. Ferte maiddái árvvoštallat galgá go gulaskuddat eará riikkaiguin makkár vásáhusat sis leat árbedieđuid barggus, ja galgá go geavahit eará vejolašvuođaid mat leat riikkarastásaš ovttasbarggus.

Dákkár hástalusaid dusten gáibida barggu maid ferte konkretiseret máŋga jagi, ja dat gáibida ásahusaid ja organisašuvnnaid gaskasaš ovttasbarggu báikkálaččat, guvllolaččat, riikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat.

13.4 Strategiijat ja doaibmabijut

Go Norga vuolláičállá riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid, de mearkkaša dat ahte Norga geatnegahttá iežas riikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat ollašuhttit konvenšuvnnaid ulbmiliid. Erenoamážit konvenšuvdna biologalaš šláddjiivuođa birra ja UNESCO konvenšuvdna vuoiŋŋalaš kulturárbbi birra cealká juoidá Norgga geatnegasvuođaid birra árbedieđuid hárrái. Oktavuođalaččat sáhttet dákkár konvenšuvnnat leat árbediehtobarggu ollislaš vuođđun, ja dagahit referánsačuoggáid viidáset politihkkaovddideapmái. Dan lassin addet konvenšuvnnat vuolggasaji vejolaš riikkaidgaskasaš ovttasbargui.

árbedihtui guoski davviriikkalaš ovttasbargu lea dehálaš sihkkarastin dihtii sámi kultuvrra davviriikkalaš perspektiivvas. Dat optimaliserešii ge resursageavaheami metodalaš ja geavatlaš árbe­diehtobarggu ektui. Dán ferte árvvoštallat dan kultuvrralaš ovttasbarggu ektui mii muđui lea Davviriikkain ja ovttasráđiid Ruoššain, nannen dihtii sámi giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima.

Biologalaš šláddjiivuođa konvenšuvnna oktavuođas digaštallojuvvo árbedieđuid registarastin oktan doaibmabidjun máŋgga doaibmabiju gaskkas árbedieđuid seailluheamis. Dárbu lea čielggadit gažaldagaid mat gusket sámi árbedieđuid registarii Norggas ovttasbargun gaskal Sámedikki, áššáigullevaš departemeanttaid ja ásahusaid. Gažaldat lea mo registarastin sáhttá váikkuhit árbedieđuid čalmmusteapmái, legitimeremii ja viidáset ovddideapmái, ja nu nannet sámi báikegottiid. Čielggadeapmi berre leat dan mearrideami vuođđun galgá go dakkár registtar ásahuvvot Norgii.

Ráđđehus háliida čađahit bajumus prinsihppan dan ahte árbedieđut mat čohkkejuvvojit báikkálaččat, galget leat báikkálaš servodahkii ávkin, ja dan láhkai leat dehálaš fáktorin báikkálaš doaimmaid ja ovddideami ektui. Čohkkejuvvon dieđut ovdamearkka dihtii registariidda berrejit nu organiserejuvvot ahte báikegottit mat leat addán dáid dieđuid, galget álkit beassat geavahit registariid sisdoalu. Nu lea ge ulbmil nannet báikkálaš doaimmaid mat čatnasit sámi árbedieđuid áimmahuššamii. Dákkár bargu sáhttá maiddái leat dehálaš lotnolasealáhusaid plánejuvvon árvoháhkanprográmmii mii álggahuvvo 2008 rájes (gč. kap. 20.5.5). Ráđđehus oaivvilda ahte sámi báikegottit dakkár guvllolaš ja báikkálaš sámi ásahusaid bokte go giella- ja kulturguovddážiid, dávvirvuorkkáid jed.bokte berrejit oažžut dehálaš oassálastirolla árbedieđuid kárten-, geavahan- ja vurkkodanprosessii. Ráđđehus háliida ovttasráđiid Sámedikkiin, áššáiguoskevaš departemeanttaiguin ja ásahusaiguin

• álggahit barggu mas geahčadit daid riikkaidgaskasaš iešguđetlágan bargoneavvuid oktavuođa main lea váikkuhus go Norggas galgat čađahit geavatlaš barggu árbedieđuiguin

• gávdnat vejolašvuođaid ovttas bargat árbedieđuiguin davviriikkalaš dásis

• čielggadit gažaldagaid mat čatnasit sámi árbedieđuid registarii Norggas nu ahte vuoigatvuođalaš, metodalaš ja etihkalaš gažaldagat árbedieđuid čohkkema, vurkkodeami ja geavaheami oktavuođas sáhttet čielggaduvvot

Ráđđehus lea jagi 2008 várren 1,3 milj. ruvnnu Bargo- ja searvadahttindepartemeantta bušehttii dakkár doaimmaide mat galggašedje nannet sámi árbedieđuid čohkken-, vuogádahttin- ja geavahanbarggu. Ráđđehus áigu čavgadit bargat ovttasráđiid Sámedikkiin dáid ruđaid geavaheami oktavuođas. Sámediggi lea maiddái várren ruđaid sullasaš ulbmiliidda iežas jagi 2008 bušeahtaide. Ráđđehus háliida ovttasráđiid Sámedikkiin ja sámi organisašuvnnaiguin čađahit:

• konferánssa mii čuvge gažaldagaid árbedieđuid čohkkema viidáset barggu ektui

• bođu ovddasmanni prošeavttaid mat addet vásáhusaid bargat árbedieđuiguin sámiid ássanguovllu iešguđet osiin

• ovdaprošeavtta mii addá čohkkejuvvon dieđuid visogova, dálá ja plánejuvvon doaimmaid viso­gova, ja mii čilge daid dárbbuid mat leat sámi árbedieđuid ektui.

14.4 Strategiijat ja doaibmabijut

Go Norga vuolláičállá riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid, de mearkkaša dat ahte Norga geatnegahttá iežas riikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat ollašuhttit konvenšuvnnaid ulbmiliid. Erenoamážit konvenšuvdna biologalaš šláddjiivuođa birra ja UNESCO konvenšuvdna vuoiŋŋalaš kulturárbbi birra cealká juoidá Norgga geatnegasvuođaid birra árbedieđuid hárrái. Oktavuođalaččat sáhttet dákkár konvenšuvnnat leat árbediehtobarggu ollislaš vuođđun, ja dagahit referánsačuoggáid viidáset politihkkaovddideapmái. Dan lassin addet konvenšuvnnat vuolggasaji vejolaš riikkaidgaskasaš ovttasbargui.

árbedihtui guoski davviriikkalaš ovttasbargu lea dehálaš sihkkarastin dihtii sámi kultuvrra davviriikkalaš perspektiivvas. Dat optimaliserešii ge resursageavaheami metodalaš ja geavatlaš árbe­diehtobarggu ektui. Dán ferte árvvoštallat dan kultuvrralaš ovttasbarggu ektui mii muđui lea Davviriikkain ja ovttasráđiid Ruoššain, nannen dihtii sámi giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima.

Biologalaš šláddjiivuođa konvenšuvnna oktavuođas digaštallojuvvo árbedieđuid registarastin oktan doaibmabidjun máŋgga doaibmabiju gaskkas árbedieđuid seailluheamis. Dárbu lea čielggadit gažaldagaid mat gusket sámi árbedieđuid registarii Norggas ovttasbargun gaskal Sámedikki, áššáigullevaš departemeanttaid ja ásahusaid. Gažaldat lea mo registarastin sáhttá váikkuhit árbedieđuid čalmmusteapmái, legitimeremii ja viidáset ovddideapmái, ja nu nannet sámi báikegottiid. Čielggadeapmi berre leat dan mearrideami vuođđun galgá go dakkár registtar ásahuvvot Norgii.

Ráđđehus háliida čađahit bajumus prinsihppan dan ahte árbedieđut mat čohkkejuvvojit báikkálaččat, galget leat báikkálaš servodahkii ávkin, ja dan láhkai leat dehálaš fáktorin báikkálaš doaimmaid ja ovddideami ektui. Čohkkejuvvon dieđut ovdamearkka dihtii registariidda berrejit nu organiserejuvvot ahte báikegottit mat leat addán dáid dieđuid, galget álkit beassat geavahit registariid sisdoalu. Nu lea ge ulbmil nannet báikkálaš doaimmaid mat čatnasit sámi árbedieđuid áimmahuššamii. Dákkár bargu sáhttá maiddái leat dehálaš lotnolasealáhusaid plánejuvvon árvoháhkanprográmmii mii álggahuvvo 2008 rájes (gč. kap. 20.5.5). Ráđđehus oaivvilda ahte sámi báikegottit dakkár guvllolaš ja báikkálaš sámi ásahusaid bokte go giella- ja kulturguovddážiid, dávvirvuorkkáid jed.bokte berrejit oažžut dehálaš oassálastirolla árbedieđuid kárten-, geavahan- ja vurkkodanprosessii. Ráđđehus háliida ovttasráđiid Sámedikkiin, áššáiguoskevaš departemeanttaiguin ja ásahusaiguin

• álggahit barggu mas geahčadit daid riikkaidgaskasaš iešguđetlágan bargoneavvuid oktavuođa main lea váikkuhus go Norggas galgat čađahit geavatlaš barggu árbedieđuiguin

• gávdnat vejolašvuođaid ovttas bargat árbedieđuiguin davviriikkalaš dásis

• čielggadit gažaldagaid mat čatnasit sámi árbedieđuid registarii Norggas nu ahte vuoigatvuođalaš, metodalaš ja etihkalaš gažaldagat árbedieđuid čohkkema, vurkkodeami ja geavaheami oktavuođas sáhttet čielggaduvvot

Ráđđehus lea jagi 2008 várren 1,3 milj. ruvnnu Bargo- ja searvadahttindepartemeantta bušehttii dakkár doaimmaide mat galggašedje nannet sámi árbedieđuid čohkken-, vuogádahttin- ja geavahanbarggu. Ráđđehus áigu čavgadit bargat ovttasráđiid Sámedikkiin dáid ruđaid geavaheami oktavuođas. Sámediggi lea maiddái várren ruđaid sullasaš ulbmiliidda iežas jagi 2008 bušeahtaide. Ráđđehus háliida ovttasráđiid Sámedikkiin ja sámi organisašuvnnaiguin čađahit:

• konferánssa mii čuvge gažaldagaid árbedieđuid čohkkema viidáset barggu ektui

• bođu ovddasmanni prošeavttaid mat addet vásáhusaid bargat árbedieđuiguin sámiid ássanguovllu iešguđet osiin

• ovdaprošeavtta mii addá čohkkejuvvon dieđuid visogova, dálá ja plánejuvvon doaimmaid viso­gova, ja mii čilge daid dárbbuid mat leat sámi árbedieđuid ektui.