Sámepolitihkka

15.15 Suorgerájiid rasttideaddji doaibmabijut

15.15.1 Kultuvrralaš skuvlalávka

Kultuvrralaš skuvlaseahkka lea kultur- ja skuvlapolitihkalaš bargu mii galgá dagahit buot Norgga vuođđoskuvlla ohppiid beassat oaidnit ollu iešguđetlágan ámmátdáidaga ja kultuvrra skuvlaárgabeaivvis. Barggus lea eaktun dat ahte lea lagaš ovttasbargu gaskal kulturossodaga ja skuvlaossodaga. Fálalat galgá speadjalastit servodaga kultuvrralaš girjáivuođa dan seammás go dat or-tnet eanemus lági mielde galgá leat vuođđuduvvon báikkálaš dábiide. Dat prisihppa mii lea vuođđun dán ortnegii lea namuhuvvon Sd.dieđ. nr. 38 (2002 – 2003) Den kulturelle skolesekken (Kultuvrralaš skuvlaseahkka) ja árv. S. nr. 50 (2003 – 2004), ja Sd.dieđ. nr. 8 (2007 – 2008) Kulturell skolesekk for framtida (Kultuvrralaš skuvlaseahkka boahtteáigái).

Máŋga doaibmabiju kultuvrralaš skuvlaseahkas ovddastit sámi dáidaga ja kultuvrra. Earret eará leat Rikskonsertene skuvlakonsearttat johtán bihtáin «Luohti vuođđun». Nordlándda fylkkagirjerájus gis lea bargan ovttas Skuvlaseahkain girj­jálašvuođagaskkustanprošeavttain ja sámi teáh­tera gaskkustemiin oarjelsámi girjebusse vehkiin ja Sverresborg Trøndelága álbmotmuseas lea skuvlaluohkáide fásta lágideapmi mas lea oassin sámi kultuvra.

Kultuvrralaš skuvlaseahka árvvoštalle dutkaninstituhtas NIFU-STEP 2006:s. Muhtin gulaskuddanvástádusas dan árvvoštallama ektui de dovddaha Sámediggi ahte sámi dimenšuvdna ii leat doarvái bures váldojuvvon vuhtii Kultuvrralaš skuvlaseahka stivrendokumeanttain ii ge árvvoštallanraporttas. Sámediggi čujuha geatnegas-vuođaide mat stáhtas leat Vuođđolága § 110 a mielde ja ohcala bargguid mat sihkkarastet ahte sámi dáidda- ja kulturovdanbuktimat gártet bistevaš ja integrerejuvvon oassin Kultuvrralaš skuvlaseahkas. Sámediggi hálida juolluduvvot sierra ruđa seamma ládje go fylkkasuohkaniidda juolluduvvo ja ohcala maid váldo prošeaktaruđaid sámi kulturásahusaide.

Sámi sisdoalu Kultuvrralaš skuvlaseahkas leat guorahallan lagabui Sd.dieđ. nr. 8 (2007 – 2008) Kulturell skolesekk for framtida (Kultuvrralaš skuvlaseahkka boahtteáigái). Das deattuhuvvo ahte sámi dáidda- ja kulturovdanbuktimat galget leat integrerejuvvon oassin Kultuvrralaš skuvlaseahkas, ja ahte mihttomearrin lea eambbo oččodit sámi dáidaga ja kultuvrra dan ortnegii. Kultur- ja girkodepartemeanta áigu fuolahit ahte fylkkasuohkaniid ovddasvástádus sámi kultuvrras čielgaseappot boahtá ovdan dain láidesteaddji čállosiin mat leat fylkkasuohkaniid juolludemiid hárrái. Muđui de oaivvilda departemeanta ahte ovddasvástádus oažžut eambbo sámi dáidaga ja kulturra Kultuvrralaš skuvlasehkkii buoremusat sihkkarastojuvvo go lea ovttasbargu gaskal Sámedikki ja fylkkasuohkaniid ja go Kultur- ja girkodepartemeanttas leat čielga láidesteaddjičállosat fylkkasuohkaniid juolludemiid hárrái. Departemeanta deattuha vel ahte fertejit čadnojuvvot oktavuođat gaskal sámi kulturbargiid ja eará bargiid guovllu ja riikka dásis, ovdamearkka dihte Rikskonsertene ja Norsk scenekunstbruk.

15.15.2 Kultuvrralaš girjáivuođa čalmmustanjahki

2008 galgá leat markerenjahki kultuvrralaš girjáivuhtii, geahča. Sd.dieđ. nr. 17 (2005 – 2006). Girjáivuođajahki 2008 galgá ovddastit álggu guhkes ja hutkás prosessii mas ráđđehus áigu čalmmustahttit máŋggakultuvrralaš perspektiivva buot surggiin kultureallimis ja dat galgá maid leat mielde ráhkadeame buoret deaivvadanbáikkiid majoritehta ja minoritehtakultuvrii. Girjáivuođajagi servodatmihttomearrin lea daddjon galgat leat dat ahte movttidahttit olbmuid háhkat dieđu ja maid árvvus atnit kultuvrralaš girjáivuođa. Viidáseappot de lea ulbmilin ahte buot relevánta oassálastit kultur­suorggis galget eambbo jurddašišgoahtit daid ovdánanvejolašvuođaid mat kultuvrralaš girjáivuođas leat.

Girjáivuođajahkái 2008 lea nammaduvvon referánsajoavku. Referánsajoavkkus leat hui máŋggalágan olbmot go lea sáhka kultuvrralaš duogážis, sohkabealis, agis ja geografiijas ja maid miellahtuid gelbbolašvuođas iešguđet fágasurggiin. Referánsajoavku galgá doaibmat ráđđeaddiorgánan Girjáivuođajahkái 2008. Joavku galgá digaštallat, árvvoštallat ja addit evttohusaid das movt doahpagat adnojuvvojit ja dat galgá maid digaštallat prinsihpaid makkár sániiguin čilge strategiija- ja mihttomeriid, ja vel digaštallat konkrehta prográmmadoaimmaid mat leat čadnojuvvon Girjáivuođajahkái. Referánsajoavkkus lea okta sámi ovddasteaddji.