Sámepolitihkka

2.1 Ráđđehusa sámepolitihka prinsihpat ja árvovuođđu

Ráđđehusa sámepolitihka prinsihpat leat vuođđuduvvon ráđđehusa bajimus árvvuide – rievt­talašvuohta ja searvevuohta, ealli álbmotstivra, ceavzilis ovdáneapmi, sosiála ja servodatkritih­kalaš beroštupmi, maid vuođus leat min kulturárbi ja humanisttalaš árvvut ja jurdagat.

Soria Moria-julggaštus lea daiguin geatnegasvuođaiguin mat leat riikkaidgaskasaš šiehtadusain, nationála lágain ja aktiiva ovttasbarggus Sámedikkiin ráđđehusa vuođđu go áigu seailluhit ja ovddidit sámi kultuvrra Norggas. Ráđđehus áigu jođihit sámepolitihka mii lea vuođđuduvvon rievttalašvuhtii ja sámiid ja riikka eará olbmuid buriid gaskavuođaide. Sámepolitihka vuođđu lea dat go Norgga stáhta lea álgoálggus juo vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda, namalassii sámiid ja dáč­-čaid, ja dasa ahte goappašiin álbmogiin leat ovttalágan vuoigatvuođat ja vejolašvuođat ovddidit kultuvrraset ja gielaset. Eatnašat máilmmi sámiin orrot Norggas, ja dat erenoamážit geatnegahttá Norgga stáhta viiddis mearkkašumis ovddidit sámi kultuvrra. .

Ráđđehusa barggu vuođus lea dat jurdda ahte buot olbmot leat riegádan friddja, áidnolaš ja, rihkokeahtes olmmožin. Mii áigut iežamet politihkain duddjot friddjavuođa juohke olbmui. Olbmo nana searvevuohta nuppiiguin lea buoremus vuođđogeađgi masa son sáhttá hukset iežas individuála eallinprošeavttaid. Dan friddjavuhtii gullá datge, ahte son beassá válljet sápmin eallit nuppiid sámiid searvvisge.

Ráđđehus danne áigu jođihit dakkár politihka mii sáhttá nu bálvalit sámi álbmoga, ahte sámi gielas, kulturvrras ja servodateallimis lea sihkkaris boahtteáigi Norggas. Dan seammás ráđđehus áigu jođihit aktiiva sámepoltihka ovttasráđiid eará riik­kaiguin main sápmelaččat orrot, ja ainge áigu leat mielde ovddideamen riikkaidgaskasaš álgoálbmotbarggu maid ON ja eará riikkaidgaskasaš ásahusat jođihit. Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna joatkinbargu lea deaŧalaš oassi das, ja dat sáhttá konkrehtet sámiid iešmearridanvuoigatvuođa sis­doalu.

Ráđđehussii lea Sámediggi, mii lea sámiid ovddasteaddji álbmotválljen orgána, sámepolitihka deaŧaleamos eaktudeaddji.. Sámedikkis ferte leat duohta dadjamuš buot surggiin mat leat dea-ŧalaččat sámi servodahkii, iige sámepolitihka leat vejolaš sirret servodagas muđui. Danne fertejit Norgga almmolaš eiseválddiid buot hálddašandásit aktiivvalaččat váldit badjelasaset ovddasvástádusa das, mo sii hábmejit ja čađahit sámepolitihka váldesurggiineaset.. Ráđđehusa ulbmil lea ahte sámi iešvuohta galgá beassat bures ovdánit searválagain dainna servodagain mii muđui lea, muhto nu ahte sámiid sajádat ja vuoigatvuođat Norgga álgoálbmogin vuhtiiváldojuvvojit.

Go lea čielga eanetlohkodemokratiija, de das sáhttá leat váttis bures fuolahit sámi beroštumiid, kultuvrra ja vieruid. Danne dárbbašuvvojit mekanismmat mat sihkkarastet ahte sámiid oainnut ja árvvoštallamat šaddet dan vuođu oassin mas almmolaš mearridanproseassat dáhpáhuvvet. álgoálbmogin sámiin lea ILO-konvenšuvnna nr. 169 vuođul vuoigatvuohta ráđđádallat dakkár áššiin mat sáhttet njuolga váikkuhit sidjiide. Dakkár ráđđádallamiid galget ráđđádallit konvenšuvnna mielde dahkat buriin dáhtuin ja dakkár vugiiguin mat sohpet dillái, ja dainna ulbmiliin ahte šattašuu ovttamielalašvuohta dahje doarjja árvaluvvon doaibmabijuide. Dát lea Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš ráđđádallamiid čađahanvugiid vuođđun.

Kultuvrralaš kontinuitehta vejolašvuođat, dat ahte sámi kultuvra galgá viidáseappot dolvojuvvot ja ovddiduvvot buolvvas nubbái, lea mihá buoret dál go dušše moaddelot jagi dás ovdal. Dat lea aktiiva almmolaš politihka boađus, mii doarju sámiid dáhtu ovddidit kultuvrraset. Muhtin surggiin, erenoamážit sámegiela hálddašanguovllus, lea dál šaddamin ođđa sámebuolva mas lunddolaččat lea gielalaš ja kultuvrralaš vuođđu mii ferte jus galgá sáhttit eallit ollislaš eallima mas lea oadjebasvuohta sihke sámi identitehta, giela ja kultuvrra hárrái. Sii eai leat šaddan vásihit dan dáruiduhttinpolitihka maid sin váhnemat ja sin váhnenbuolva šattai vásihit. Dan seammás de leat iešguđetlágan dilit sámi guovllus. Ain lea nu ahte ollu sámit geat orrot árbevirolaš sámi guovlluin, eai beasa vásihit buorrin dan vuoigatvuođa- ja politihkkaovdáneami mii lea leamaš ávkin Norgga sámiide. Guovddušteami ja gávpoguvvama dihte leat maid ollu sámit fárren gávpogiidda ja guovlluid guovddážiidda. Sámi álbmot lea hui girjái. Dat girjáivuohta boahtá ovdan máŋgga sámegielas/váldosuopmanis, kultuvrralaš dovddahemiin ja ássamiin ja ealáhusheivehemiin. Dan girjáivuođas lea deaŧalaš váldit vára. Dat lea Norgga sámepolitihka guovdils hástalusat.

Sámegielas lea ain uhkiduvvon sajádat. Sámi giellaguoddiid geahppáneapmi lea stuorát go lassáneapmi. Nu lea dilli erenoamážit dain guovlluin mat leat olggobealde sámegiela hálddašanguovllu, ja doppe orrot eatnašat Norgga sápmelaččain. Guhkit áigái dat ii leat kultuvrralaččat ceavzilis dilli, ja dat lea okta dain stuorámus áitagiin min oktasaš kulturárbái. Nuortalašgiella ii leat šat ealli juohkebeaivválaš giella Norggas. Oarjelsámegiella ja julevsámegiella leat seamma áitojuvvon dilis. Maiddái davvisámegiellage lea uhkiduvvon riddo- ja vuotnaguovlluin. Ovdamearkka dihte leat jahkásaččat dušše sullii 500 oahppi geat oahpahallet sámegiela joatkkaskuvladásis, ja sis lea dušše moaddásis sámegiella vuosttašgiellan.

Ealli sámegiella lea guovdilis oassi sámi kultuvrras. Jus eai leat doarvái sámi giellaguoddit ja giellabargit, de lea váttis govahallat ođđaáigásaš sámi servodaga. Ii dalle leat vejolaš addit sámegiela oahpahusa mánáidgárddiin, vuođđooahpahusas, joatkkaoahpahusas ii ge alit oahpahusas. Dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusat eai dáidde nagodit addit doarvái buori fálaldaga sámegielalaš geavaheddjiide. Sámegielalaš geavaheaddjit eai dáidde beassat vásihit buriid almmolaš bálvalusaid sámegillii. Ii ge almmolaš sámi ságastallan leat vejolaš jus eai leat journalisttat geat máhttet sámegiela bures. Danne áigu ráđđehus láhčit dili áŋgiruššamii sámegielain. Mii áigut buoridit sámegiel oahpahusvejolašvuođa buotahkásaš olbmuide.

Sámepolitihkalaš hástalusat gielas ja kultuvrras fertejit čovdojuvvot nu, ahte dat nannejit almmolaš ovddasvástádusa ja rolla sámi geavaheddjiid ektui, guovdilis čálgobargguin, omd. dearvvašvuođas, fuolahusas ja oahpahusas. Dainna vugiin sáhttá čálgostáhta addit dakkár fálaldagaid mat váldet vuhtii sámi giella- ja kulturduogážage. Dat eaktuda aktiiva politihka vai šattašedje sámegielalaš ja sámekultuvrralaš perspektiivvat almmolaš bálvalusaide ja fálaldagaide.

Ráđđehus áigu jođihit dakkár politihka mii geahpeda erohusaid servodagas. Mii áigut jávkadit geafivuođa go nannet almmolaš sihkarvuođafier­pmadagaid ja addit bargguhemiide vejolašvuođa máhccat aktiiva bargui fas. Dat lea deaŧalaš sámii-de ja sámi guovlluidge. Ain odnege váilu máhttu daid erohusaid birra mat sáhttet leat sámiin ee. eallindili dáfus.. Danne lea deaŧalaš bargat sámegiela vástesaš statistihkain. Dárbu lea čalmmustit sámeáššiid gelbbolašvuođa ovddideami čálgostáhta ásahusain, ee. Bargo- ja čálgoetáhtas. Dárbu lea čađahit oktilaččat buori ja kritihkalaš dutkama mii guoská sámi servodatdiliide. Dutkan ferte háhkat vuođđodieđuid maid vuođul lea vejolaš ovddidit sámi servodaga ja hábmet dan sámepolitihka maid eiseválddit ain goasge čađahit. Sámit galget ieža oassálastit dakkár dutkamii.

Ráđđehus áigu vuostálastit juohkelágan vealaheami, duolbmama, toleránssa váilli ja rasismma. Mii áigut jođihit dakkár politihka mii ovddida nissonolbmuid ja dievdduid ovttadássásašvuođa. Persovnnalaš friddjavuođa buoremus vuođđu lea dat, go olmmoš atná nuppi árvvus , ja go lea toleránsa ja girjáivuohta, ja rabasvuohta ja árvvasvuohta. Ii ovttainge giige galgga meannudit eará ládje go nuppiiguin sohkabeali geažil, sosiála duogáža geažil, oskku gežil, dihto čerdii gullevašvuođa geažil, liikeivnni geažil, doaibmandási dahje seksuála soju geažil. Buohkain galget leat ovttalágan vejolašvuođat ovdánit ja atnit iežaset návccaid, maiddái siige geat dárbbašit lasseveahki servodagas, vai sis leat seamma vejolašvuođat go earáin. Dat lea maid ráđđehusa sámepolitihka vuođđu. Dalle lea maid dárbu erenoamáš doaibmabijuide muhtin surggiin, vai lea duohta oktadássá­s­aš-vuohta.

Ráđđehus áigu jođihit dakkár politihka mii lea mielde duddjomin deaivvadanbáikkiid olbmuide. Mii áigut loktet árvvu dáidaga, kultuvrra ja faláštallama rollas. Vuolggaheaddji kulturpolitihkka galgá nannet kultuvrra mearkkašumi ja leahkima olles servodagas. Buohkain galget leat olámuttus kulturvásáhusat beroškeahttá das, gos dal de orožit, ja beroškeahttá sin sosiála gulavašvuođas. Ráđđehussii lea deaŧalaš ahte Sámediggi stivre ja ahte das lea ovddasvástádus sámi kulturpoltihkas. Seammás lea deaŧalaš ahte kultureallin muđui lea mielde ovddideamen sámi kultuvrra ja riikka eará kultuvrraid deaivvadeami. Girjáivuođajahki lea dan oktavuođas deaŧalaš. Ráđđehus áigu ásahit lagaš ovttasdoaibmama eaktodáhtolaš ja idealla organisašuvnnaiguin. Maiddái sámi oktavuođas lea siviila servodat mas leat eaktodáhtolašdoaimmat mearrideaddjin sámepolitihka ovdáneamis. Eaktodáhtolaš barggu bokte barggahuvvojit olbmot dakkár bargguiguin mat leat deaŧalaččat ja mat leat ávkin servodahkii. Sámi birrasiidda maid lea deaŧalaš ahte lea nana organisašuvnaeallin mii sáhttá čatnat oktii olbmuid ja mii lea fárus seailluheamen oktasaš árvvuid ja kultuvrralaš identitehta.

Ráđđehus áigu jođihit ođđaáigásaš ja ovddosguvlui manni politihka duddjon dihte árvvuid. Mii áigut geavahit olles riikka ja dan luondduriggodagaid. Mii áigut hukset buriid gulahallanvugiid vai beassat atnit miehtá riikka daid árvoháhkama vejolašvuođaid mat gávdnojit. Sámi guovlluin leat erenoamáš hástalusat maid lea dárbu váldit vuhtii. Sámit leat nu movt eará eanan- ja čáhcegeavaheaddjit, háhkan individuála ja kollektiiva geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid mat leat boahtán geavaheamis áiggiid čađa. Dasa lassin leat sámiin kollektiiva vuoigatvuođat álgoálbmogin, ja daid sáhttet geavahit luondduriggodagaid ávkkástallamis. Ealáhusat ja barggaheapmi leat vuođđun sámi guovlluid ássamii. Vuođđoealáhusat nu movt boazodoallu, eanandoallu ja guolásteapmi leat guovddáš oasit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođus. Lotnolasealáhusat, go olbmot doaimmahit oktanaga árbevirolaš sámi ealáhusaid, nugo eanandoa-lu, duoji, guolásteami, boazodoalu ja meahcásta­n-ealáhusaid, vai seailluhit ja buvttadit sámi kultuvrra. Dan seammás leat sámit hui stuorra oassi muđui eará ealáhusain ja bargoeallimis. Sámi guov­l­luid ássama vuođđun leat aktiiva ealáhus- ja barggahanpolitihkka ovttas áŋgirušši guovllupolitihkain. Ráđđehus háliida ahte Sámedikkis lea duohta váikkuheapmi eanandoallo-, boazodoallo- ja guolástanpolitihka hábmemii, ja mearrideaddji resurssaid hálddašeapmái sámi servodahkii ávkin. Danne áigu ráđđehus ee. nannet Sámedikki rolla arealplánema oktavuođas iežas árvaluvvon ođđa plánaosiin plána- ja huksenláhkii. Sámedikki aktiiva mieldemearridemiin ráđđehus dáhttu ahte dat oassálastá oktasaš hástalusaide sihkkarastin dihte oadjebas ássama, barggaheami, ealáhus­ovd­dideami, árvoháhkama ja čálggu.

Ráđđehus lea jagi 2008 álggahan árvoháhkanprográmma sámi guovlluid lotnolasealáhusaide. Sámediggi hálddaša dan prográmma ja das leat mielde mátkeealáhussii gullevaš doaibmabijut. Sámi kultuvrii vuođđuduvvon mátkeealáhus lea dakkár ealáhus mii lea stuorrumin. Ráđđehus áigu láhčit dili buorrin mátkeealáhusovdáneapmái sihkkarastin ja nannen dihte sámi guovlluid ealáhusaid. Sámi mátkeealáhusaid ovddideamis fertejit sámi árvvut adnojuvvot gutnis.

Dálkkádatrievdamat dagahit stuorra hástalusaid álgoálbmotkultuvrraide, ealáhusheivehemiide ja servodatovdáneapmái. Sámi kultuvra lea ain nannosit čadnojuvvon vuođđoealáhusaide ja das lea lagašvuohta lundui. Ráđđehus áigu iežas biraspolitihka hukset dan vuođđojurdagii mii lea ceavzilis ovdáneamis, gearggusvuođaprinsihpas, ja dasa ahte lea solidaritehta iežamet maŋisbohttiiiguin. Mii áigut jođihit dakkár politihka mii hálddaša rig­godagaid buoret vugiin, mii fuolaha biologalaš šláddjiivuođa ja unnida nuoskkidemiid vai hehttešeimmet dálkkádatrievdamiid mat bohtet olbmo daguid geažil. Mii dárbbašit geatnegahtti riikkaidgaskasaš ovttasbarggu čoavdin várás máilmmeviidosaš birashástalusaid. álgoálbmogiid árbevirolaš máhttu veadjá leat deaŧalaš dálkkádathástalusaid oktavuođas ja olbmuid ja luonddu ovttasdoaibmamis. Danne lea ráđđehussii deaŧalaš sápmelaččaid oassálastin dálkkádatáššiid bargui ja lea maid deaŧalaš ahte sámit ásahusaideaset bokte sáhttet leat mielde ásaheamen máhttovuođu luonddu, birrasa ja dálkkádatrievdamiid oktavuođas. Go bargat gáhttenvuogádagaiguin, de lea deaŧalaš váldit vuhtii sámi dološ vieruid ja guovllu árbevirolaš geavaheami ja ealáhusdoaimmaheami. Sámi guovddášguovlluin leat stuora luondduárvvut ja lea riikii deaŧalaš bargu daid seailluhit maŋit áiggiide – iiba unnimusatge danne vai ain livččii vuođđu sámi ássamii, ealáhusdoaimmaide ja kultuvrii.

Ráđđehusa davviguovlopoltihkka galgá leat mielde dahkamin oadjebassan davviguovlluid álgoálbmogiid eallinvuođu, ealáhusaid, historjjá ja kultuvrra. Davviguovlluin ferte čalmmustahttit álgoálbmogiid beroštumiid ja vuoigatvuođaid. álgoálbmogiid historjjá, kultuvrra, ealáhusaid ja servodaga ferte gáhttet ja ovddidit , dan seammás go álgoálbmogat galget beassat oassálastit ja aktiivvalaččat leat mielde álbmogis-álbmogii ovttasbarggus.