Sámepolitihkka

2.5.1 Davviriikkalaš ovttasbargu sámepolitihkas

Go galgá ráhkadit ollislaš sámepolitihka dalle lea deaŧalaš geahččat sámi ášši oktasaš davviriikkalaš perspektiivvas mas leat oktasaš doaimmaid ovddideapmi ja ásaheapmi, ja maiddái riikkarájiid rastásaš ovttasbargu.

Ministarat geain lea ovddasvástádus sámi áššiin ja Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámediggepresideanttat ásahedje jagi 2000 bistevaš ovttasbarggu mas galget jeavddalaččat dieđuid oažžut, digaštallat ja meannudit dakkár sámi áššiid main buohkat beroštit. Ovttasbarggu ulbmili lea nannet ja ovddidit sámi álbmoga giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima. Ovttasbarggus lea eahpeformála, muhto lagaš čanastat Davviriikkaid ministtarráđđái.

Jagi 2003 ásahuvvui davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi – Gollegiella, mii rámpo ja oainnusin dahká dan rahčamuša ja barggu mii dahkkojuvvo ovddidit sámegiela Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas (gč. bovssa xx). Bálkkašupmi juhkkojuvvo juohke nuppi jagi. Muđui de barget dainna hástalusain ahte ráhkadit eambbo viiddis davviriikkalaš ovttasbarggu sámi dutkamis. Sámi ja álgoálbmogiid fága- ja dutkanbirrasat Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas deattuhit ahte lea dárbu ráhkadit oktasaš strategiijaid ja standárddaid dan dutkamii mii lea sámi ja álgoálbmotguovl­luin (davviriikkalaš sámi seminára, raporta «Future challenges for reindeer husbandry societies», Ubmi, cuoŋománus 2007). Ráđđehus lea bivdán Norgga dutkanráđi álggahit čielggadeami mii galgá guorahallat oktasaš sámi dutkanlávdegotti ásaheami Norgga, Ruoŧa ja Suoma várás, gč. Sd.dieđ. nr. 20 (2004 – 2005) Dáhttu dutkat. Dan oktavuođas evttohuvvo maid guorahallat lea go dárbu ásahit sámi etihkkalávdegotti. Jagi 2008 plánejit lágidit konferánssa gaskal boazodoallo-ealáhusa ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma boazodoallo­eiseválddiid. Dan ulbmil das lea nannet oktavuođa ja mearridit vejolaš ovttasbargosurggiid mat leat ealáhusa oasálaččaide ávkin.

Sámeministarat ja sámediggepresideanttat hálidit nannet oktavuođa ja ságastallama Ruošša eiseváldiiguin ja sápmelaččaiguin sámi ja álgoál­bmotáššiid ektui maidda lea oktasaš beroštupmi. Lassánan oktavuohta Davvioarje-Ruoššain politihkkárdásis lea Davviriikkaid ráđi rávvagiid mielde go lea sáhka Barentsguovllu álgoálbmogiid ovttasbarggus. Ministarat ja presideanttat oaivvildit deaŧalažžan nannet Barentsguovllu sápmelaččaid ja eará álgoálbmogiid árvodási. Danne leat sii ávžžuhan Barentsráđi, árktalaš ráđi ja Davviriik­kaid ministtarráđi eambbo čalmmustahttit álgoál-bmogiid dili ja leat mielde doarjume doaimmaid mat sihkkarastet álgoálbmogiid eallinvuođu, giela ja kultuvrra.

Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkit leat organiseren iežaset barggu Sámi parlamentáralaš ráđi bokte dakkár áššiin main lea lunddolaš doaimmahit bálddalas politihka vai sámi álbmoga oktasaš beroštumit váldojuvvoše vuhtii. Ráđđehus atná Sámi parlamentáralaš ráđi deatalaš orgánan davviriikkalaš ovttasbargui ja dakkár orgánan mas lea mearkkašupmi riikkaidgaskasaš oktavuođain go lea sáhka nannet ovttasbarggu álgoálbmogiid gaskkas ja ovttasbarggu gaskal álgoálbmogiid ja eará oassálastiid. Sámedikkit leat ávžžuhan Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámeministariid ovttas ruhtadit ráđi doaimma. Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhuse čuoggá 2.2.

Sámiráđđi lea ovttasbargoorgána Suoma, Norgga, Ruoŧa ja Ruošša sámi organisašuvnnaide, ja dat lea sorjákeahts organisašuvdna (NGO – non-governmental organization). Ráđi bajimus ulbmil lea vuhtiiváldit sámi álbmoga beroštumiid, nannet sápmelaččaid oktiigullevašvuođa riikkarájiid rastá ja bargat dan ala ahte sápmelaččat maid boahtteáiggisge mieđihuvvojit oktan álbmogin, geaid kultuvra, politihkka, ekonomiija ja sosiála vuoigatvuođat galget sihkkarastojuvvot muhtumassii juoh-ke riikka lágaid bokte ja muhtumassii šiehtadusaid bokte mat dahkkojuvvojit áššáiguoskevaš stáhtaid ja sámiid ovddasteaddji orgána gaskkas.

Sámekonferánsa mii dollojuvvo juohke njealját jagi, lea Sámeráđi bajimus mearridanorgána. Sámekonferánsa lea mearkkašan ollu sámepolitih­kalaš ovdáneapmái 2. máilmmesoađi maŋŋil, ja dál dat mearkkaša ollu sámi organisašuvdnaeallimii sihke riikkalaččat, davviriikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea juolludan 800 000 ruvdnosaš doarjaga doallat 19. davviriikkalaš sámekonferánssa Roavvenjárggas Suomas jagi 2008 čavčča. Konferánssa váldofáddá lea sámi kulturárbi.