3.2.1 Barggut nuortalaččaid/skoaltalaččaid
giela ja kultuvrra ovddas
Nuortalaččaid/golttáid
giella lea okta 10 sámi
váldosuopmanis. Eai leat gallis
guđet máhttet
nuortalašgiela Norggas.
Ii leat láhččojuvvon
giellaoahpahus ii mánáidgárddis
iige skuvllas, eaige gávdno
eará giellaoahpahusfálaldagat
Norggas.
Jagiid 2000 – 2002 čađahii
Sámi Instituhtta giellalávgunprošeavtta
muhtin mánáidgárddis Čeavetjávrris
Suomas. Prošeakta lei oassin
riikkaidgaskasaš dutkanbarggus áitojuvvon
gielaid ektui. Dál lea oahppu nuortalašgillii
ja nuortalašgielas Čeavetjávrri
skuvllas. Oahpahussii leat ráhkaduvvon
oahpponeavvut.
Sámeministarat ja Suoma,
Norgga ja Ruota sámediggepresideanttat
geigejedje 2006:s davviriikkalaš sámi
giellabálkkašumi – Gollegiella – čeavetjávrelažžii
Jouni Mosnikoffii su máŋgga
jagi áŋgirvuođa
nuortalaš giela ja oahpponeavvuid ráhkadeami
ovddas.
Nuortalaččaid/golttáid
searvevuohta sáhttá ahtanuššat
go láhčá gielalaš,
kultuvrralaš ja ealáhuslaš doaibmabijuide, maiddái
rádjarasttildeaddji ovttasbargui gaskal
nuortalaččaid/golttáid
birrasiid ja guoskevaš eiseválddiid.
Lea beroštupmi ealáskahttit
nuortalašgiela ja kultuvrra
Norggas. Nuortalašgiela
ealáskahttin gáibida ovttasbarggu
nuortalaččaiguin
ja Suoma eiseváldiiguin
ovdamearkka dihtii nuortalaš čállingiela,
oahpponávccaid ja oahpponeavvuid
dáfus. Ráđđehus áigu
ovttas Sámedikkiin čuovvolit
dán ášši
Suoma eiseválddiid ektui.
Ráđđehus
lea 2008:s várren ruđa
nannet nuortalašgiela ja
-kultuvrra. áigeguovdilis
doaibmabijut hábmejuvvojit
ovttas nuortalaččaiguin
ja Sámedikkiin. Okta doaibmabijuin sáhttá leat
láhčit
dili nu ahte ásahuvvo giellaguovddáš Nuortalaččaid
musea oktavuođas.
Nuortalaš musea Njávdámis
lea Sámediggi válljen
sámi duhátjahkebáikin.
Huksemat álge 2007 geasi
ja vuođđogeađgebidjan
lei borgemánus. Gárdin
galgá leat gárvvis
2008:s.
Nuortasámi musea šaddá dehálaš guovddážin
nuortalaš/golttáid
giela ja kultuvrra ealáskahttimis,
ja kulturlonohallamis ja rádjarasttildeaddji
ovttasbarggus nuortalaččaiguin
Suomas ja Ruoššas.
