Sámepolitihkka

5.1 Sápmelaččaid vealaheapmi

Vaikke dáruiduhttinpolitihkka dál lea Norgga politih­kas vássánáigi, de dán politihka heajos váikkuhusat ain sevnnjodahttet guhkes áiggi. Norgga politih-ka oppalaš rámmaid, lágaid ja ortnegiid ádjána ­nuppástuhttit nu ahte sámi kultuvra, giella, árbe­vierut ja sámi servodaga dárbbut váldojuvvojit doarvái vuhtii daid ovddasvástádussurgiinge mat eai leat njuolga sápmelaččaid ektui. Lassin lea vel vuoigatvuođaid ja ortnegiid álggaheapmi sápmelaččaid várás ollu dagaldagaid duohken maid ádjána oažžut sadjái. Dáruiduhttinpolitihka árbi vuhtto ain olbmuid miellaguottuin, vaikke almmolaš politihkka leage earáhuvvan. Danne lea dehálaš giddet fuomášumi dakkár áššiide mat leat sápmelaččaid vealaheami birra, sihke peršovnnalaš ja struktuvrralaš dási vealaheapmái.

5.1.1 Iskkadeamit sápmelaččaid vealaheami birra

Iskkadeapmi mo sápmelaččat Norggas ieža leat dovdan vealaheami, maid Norut NIBR Finnmárku dagai Bargo- ja searvadahttindepartemeantta ovddas 2006:s, almmustahtii ahte juohke njealját vástideaddji lea dovdan vealaheami danne go lea sápmelaš. Vealaheapmi lei vuosttažettiin bargodili, suohtastallama/gávpogis márkanastima oktavuođas ja dalle go deaivvadii almmolaš ásahusaiguin. Eai nu gallis lean dovdan vealaheami bearrašis/sogas, lagašbirrasis, eaktodáhtolaš barggus ja skuvllas/oahpahusas. Analysa lea vuođđuduvvon kvantitatiiva iskkadeapmái dakkár gielddain gos uhcimus 1 pst. olbmuin leat čálihuvvon sámi jienastuslohkui. Iskkadeamis ledje 545 vástideaddji.

Iskkadeamis dearvvasvuođa ja eallindili birra dáža ja sámi gielddain (SAMINOR) maid Romssa universitehta Sámi dearvvasvuođadutkanguovd-dáš čađahii 2003 – 2004 Dearvvašvuođa- ja fuo­lahusdepartemeantta ovddas, čájehuvvo ahte 36 pst. sámi vástideaddjiin ledje vealahuvvon ja 37 pst. ledje givssiduvvon sámi duogáža geažil. Nuorra sápmelaččat givssiduvvojedje eanemusat. Analysa lea vuođđuduvvon jearahallamii gaskal 36 – 79 jahkásaš 12 265 olmmáiolbmo ja nissonolbmo Finnmárkkus, Romssas, Nordlánddas ja Trøndelágas.

Dát iskkadeamit čájehit ahte balddihahtti ollu sápmelaččat dovdet vealaheami sin sámi duogáža geazil. Ráđđehus áigu danne ain nannosit giddet fuomášumi sápmelaččaid vealaheapmái. Dehálamos reaiddut leat Dásseárvvu- ja vealahanáittardeaddji ja Mánáidáittardeaddji, guđet goappašagat dáid maŋimuš jagiin leaba eanet gidden sápmelaččaid dillái fuomášumi. Seammás lea sápmelaččaid vealaheapmi ja givssideapmi bargodilis ja bargosajiin hástalussan bargodili beliide. Dehálaš lea joatkit dutkamiin sápmelaččaid vealaheami birra. Dás sáhttá Sámi dearvvasvuođadutkanguovddáš leat dehálaš oassálasti.

5.1.2 Diehtojuohkin ja miellaguoddobarggut

Bargu sápmelaččaid vealaheami vuostá lea vuosttažettiin diehtojuohkima ja miellaguottuid ektui, ja ovttas dakkár politihkain mii nanne sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid. Sámi giela, kultuvrra ja servodateallima čalmmustahttin almmolaš arenain lea dán oktavuođas dehálaš.

Sámi ásahusaid vuođđudeamit leat leamaš dehálaččat sámi kultuvrra čalmmustahttimis. Dasto leat sámi tv-prográmmat, kulturdoalut nugo festiválat, čájáhusat, konsearttat ja sámi filmmat bohciidahttán álbmogis beroštumi ja stuorát máhtolašvuođa sámi dilálašvuođaid birra, ja dagahan ahte sámi kultuvra lea šaddan oassin Norgga ollislaš kultuvrras.

Ráđđehusa beales lea dieđuid juohkin ja miellaguottuid ovddideapmi álbmogii, ovttas doaibmi politihkain sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid oktavuođas, leamaš dehálaš doaibmabijut eastadit sápmelaččaid vealaheami.

Dehálaš bargu máhttogaskkusteamis sámi dilálašvuođaid birra lea Máhttoloktema sámi ­sisdoallu. Máhttoloktema oahppoplánaid barggus leage deattuhuvvon ahte buot vuođđo- ja joatkka­skuvlaoahppit galget háhkat alcceseaset vuođđomáhtu sámi historjjás, kultuvrras ja servodateallimis. áiggi mielde soaitá dát buoridit miellaguottuid sámi kultuvrii. Sámi fáttáid integreren norgga skuvllaid oahpahusas árvvoštallojuvvo dađistaga go leat vásáhusat dán ođđa barggus.

Govus 5.1 Vuosttaš sámi ofelaččat 2004–2005

Sámi ofelaččat prošeavttas Sámi allaskuvlla olis, maid Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea ruhtadan, lea ulbmil juksat nuoraid, guđet eai leat sápmelaččat, dieđuiguin sámi dilálašvuođaid birra ja mo lea leat sápmelažžan dálá Norggas. Prošeakta álggahuvvui 2004:s, mas golbma sámenuora juohke jagi ožžot stipeandda johtit joatkkaskuvllain ja servviin riikkas, deaivvadan dihtii iežaset ahkahaš nuoraiguin guđet eai leat sápmelaččat. Ofelaččat ožžot oahpahusa Sámi allaskuvllas. Prošeakta árvvoštallojuvvui 2007 geasi. árvvoštallamis vuhtto ahte doaibma lea buorre, ja čájeha ahte ofelaččaid galledeamit leat leamaš ávkkálaččat, sihke oahpaheaddjiide ja oahppiide. Oahpaheaddjit oaivvildit ahte ofelaš-konseapta doaibmá bures dan láhkai ahte jávkada ovdagáttuid ja vearreáddejumiid sámekultuvrra birra. Dadjat jo buot oahppit oaivvildit ahte sidjiide ledje galledeamit ávkin go sii leat dain oahppan. Prošeakta lea 2008 rájes doaibman bistevažžan ja ruhtaduvvo Bargo- ja searvadahttindepartemeantta bušeahtas.

Lasihan dihtii máhtu ja áddejumi eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ja sámi vuoigatvuođaid birra, de lea ásahuvvon eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš Guovdageainnus, gč. kap 1.4.4. Guovddáš geavaha web-siidduidis gaskkustanbarggustis – www.galdu.org. Guovddáš almmuha sierra áigečállaga Gáldu Čála – Tidskrift for urfolks rettigheter.

Riikkaidgaskasaš boazodoallofága- ja gaskkustanguovddáš (gč. 1.5.3 kap) lea vuođđuduvvon vai nannešii riikkaidgaskasaš boazodoalloovttasbarggu. Guovddáš galgá doaibmat guovddášbáikin earret eará gaskkustit ja lonohallat dieđuid, vásáhusaid ja máhtu, ja lea ráhkadan neahttasiiddu www.reindeerportal.org.

áigodaga 2002 – 2006 rasismma ja vealaheami vuostálastima doaibmaplána siskkilda maid doai­bmabijuid mat unnidit sámiid vealaheami. Doaibmaplánas deattuhuvvo, ahte lea dárbu áŋgirit ja beaktilit vuostálastit rasismma ja vealaheami oruskeahttá, ja dárkilis ja guhkesáigásaš rahčamušaiguin. Dannego doaibmaplána lea ráđđehusa plána, de doaibmabijut čađahuvvojit erenoamážit guovddášhálddahusa surggiin ja doaibmamušain. Ráđđehus lea válmmašteamen ođđa doaibmaplána rasismma ja vealaheami vuostá, ja sámiidge dilálašvuođat gieđahallojuvvojit.