Sámepolitihkka

5.1.1 Iskkadeamit sápmelaččaid vealaheami birra

Iskkadeapmi mo sápmelaččat Norggas ieža leat dovdan vealaheami, maid Norut NIBR Finnmárku dagai Bargo- ja searvadahttindepartemeantta ovddas 2006:s, almmustahtii ahte juohke njealját vástideaddji lea dovdan vealaheami danne go lea sápmelaš. Vealaheapmi lei vuosttažettiin bargodili, suohtastallama/gávpogis márkanastima oktavuođas ja dalle go deaivvadii almmolaš ásahusaiguin. Eai nu gallis lean dovdan vealaheami bearrašis/sogas, lagašbirrasis, eaktodáhtolaš barggus ja skuvllas/oahpahusas. Analysa lea vuođđuduvvon kvantitatiiva iskkadeapmái dakkár gielddain gos uhcimus 1 pst. olbmuin leat čálihuvvon sámi jienastuslohkui. Iskkadeamis ledje 545 vástideaddji.

Iskkadeamis dearvvasvuođa ja eallindili birra dáža ja sámi gielddain (SAMINOR) maid Romssa universitehta Sámi dearvvasvuođadutkanguovd-dáš čađahii 2003 – 2004 Dearvvašvuođa- ja fuo­lahusdepartemeantta ovddas, čájehuvvo ahte 36 pst. sámi vástideaddjiin ledje vealahuvvon ja 37 pst. ledje givssiduvvon sámi duogáža geažil. Nuorra sápmelaččat givssiduvvojedje eanemusat. Analysa lea vuođđuduvvon jearahallamii gaskal 36 – 79 jahkásaš 12 265 olmmáiolbmo ja nissonolbmo Finnmárkkus, Romssas, Nordlánddas ja Trøndelágas.

Dát iskkadeamit čájehit ahte balddihahtti ollu sápmelaččat dovdet vealaheami sin sámi duogáža geazil. Ráđđehus áigu danne ain nannosit giddet fuomášumi sápmelaččaid vealaheapmái. Dehálamos reaiddut leat Dásseárvvu- ja vealahanáittardeaddji ja Mánáidáittardeaddji, guđet goappašagat dáid maŋimuš jagiin leaba eanet gidden sápmelaččaid dillái fuomášumi. Seammás lea sápmelaččaid vealaheapmi ja givssideapmi bargodilis ja bargosajiin hástalussan bargodili beliide. Dehálaš lea joatkit dutkamiin sápmelaččaid vealaheami birra. Dás sáhttá Sámi dearvvasvuođadutkanguovddáš leat dehálaš oassálasti.