Sámepolitihkka

7.1 Suohkaniid iešstivren ja sámepolitihkka

Stáhta vuhtiiváldá suohkaniid iešstivrejumi ja sámi servodaga regiovnnaid stuora girjáivuođa, ja lea ge danin leamaš várrogas geatnegahttit báikkálaš ja regiovnnaid álbmotválljen eiseválddiid váldit badjelasaset erenoamáš sámepolitihkalaš bargguid. Muhto stáhtas lea gal ovddasvástádus gozihit ahte sápmelaččat ja iešguđet guovlluid sámi servodagat duođas besset oažžut buori ávkki dan ovdáneamis mii maŋimus logenar jagiin lea dáhpáhuvvan sámepolitihkas ja sámiid riektediliin. Maiddái Sámedikkis lea dát ovddasvástádus, danin go diggi lea njunuš orgána mii galgá árvvoštallat movt almmolaš politihkka váikkuha sápmelaččaide.

Báikkálaš iešstivren adnojuvvo hui árvvusin Norggas. Suohkanláhka addá nanu suodjalusa dan vuostá ahte stáhta ii galgga suohkana bajábealde viggat stivret go guoská suohkana siskkáldas áššiid čoavdimii. Ja go suohkanat ieža šaddet máksit rehkega daid válljemiid ovddas maid ieža dahket, de dákkár iešstivren doaibmá nu ahte čađat fertejit ohcat hálbbimus buresdoaibmi jođihanmálle. Suohkaniin ja fylkasuohkaniin lea alddineaset ovddasvástádus gozihit iežaset resurssaid geavaheami ja fertejit ieža válljet makkár doaimmaide dietnasiid geavahit. Ráđđehus ges galgá bealistis sihkkarastit ahte barggut čađahuvvojit ruhtarámmaid siskkobealde. Stáhta stivre ge dasto suohkaniid ja fylkasuohkaniid vuosttažettiin lágaid mearrideami, bušeahttamearrádusaid, gulahallamiid ja ráđđádallamiid bokte.

Buorre báikkálaš stivrenvuogi oažžu go suohkaniidda addojuvvo duohta doaibmanvejolašvuohta. Ráđđehus dáhttu unnimus lági mielde seaguhit iežas suohkaniid siskkáldas stivremii, ja dáhttu baicca nu guhkás go lea vejolaš stivret rámmaeavttuiguin, sihke ekonomiija ja njuolggadusaid dáfus. Stáhta ferte stivret suohkansuorggi dan láhkái ahte das vuhtiiváldo sihke seammadássásaš bálvalusfálaldagaid dárbu, beroškeahttá guđe suoh­kanis ássá, ja guđege suohkana ja fylkasuohkana dáhttu fállat bálvalusaid suohkanássiid sávaldagaid ja dárbbuid mielde. Dát guoská maid sámi álbmogii gullevaš bálvalusaide.

Vaikko suohkaniin ja fylkkasuohkaniin lea dehálaš ovddasvástadus doaimmahit našuvnnalaš buresbirjejeaddji servodaga fálaldagaid nugo mánáidgárddiid, vuođđoskuvlla, joatkkaoahpahusa ja dikšun-ja fuolahusbálvalusa, de lea lunddolaš ahte riikka eiseválddit sáhttet ásahit nuppástusaid ja stuorát nannenbargguid dieid surggiid siskko­bealde. Našuvnnalaš nuppástusat ja stuorát nannenbarggut leat dávjá ruhtaduvvon olggobealde rámmaruhtadansystema, dakko bokte ahte leat ásahuvvon sierra mearreáigásaš doarjjaortnegat mat huksenbaji ruhtadit jođihan- ja oastingoluid.

7.1.1 Bearráigeahčču, bagadallan ja raporten suohkansuorggis

Ráđđehusa mielas leat fylkasuohkaniid sámi gažaldagaide gullevaš barggut ovdánan bures. Dat mii buoremusat lea váikkuhan dán buori ovdáneapmái, leat ovttasbargošoahpamušat gaskal Sáme­dikki ja guovddáš sámi guovlluid fylkkasuohkaniid, gč. kap 7.3.1.

Maiddái ollu suohkanat leat ovddidan sámi doaimmaid iežaset ovddasvástádussurggiin. Dat guoská erenoamážit suohkaniidda mat leat sámi giellalága doaibmaguovllus. Liikká ballá ráđđehus ahte máŋgga suohkanis vel eai váldde doarvái bures vuhtii sámi álbmoga beroštumiid ja dárbbuid. Máŋgga oktavuođas sáhttá sivvan váilevaš čuovvoleapmái leat dat ahte eai dovdda doarvái bures sámepolitihka ovdáneami. Sámedikkis lea dušše muhtun muddui leamaš dilli ja návccat gozihit ovttasbarggu suohkaniiguin seamma ládje go leat bargan fylkasuohkaniiguin, gč. kap. 7.3.

Otná dilis eai gávdno makkárge systemáhtalaš čállosat dahje raporttat mat čájehivčče movt suohkansuorggis gozihit sámepolitihkalaš doaimmaid. Danin áigu ge Bargo- ja searvadahttindeparte­meanta, ovttasráđiid eará departemeanttaiguin maidda ášši guoská, geahččat dárkileappot movt sáhtášii fylkkamánne geassit eanet mielde dán bargui. Seammás galgat árvvoštallat movt sáhttá buoridit fylkamánne bagadallandoaimma suohkaniid ektui. Davviguovlluid fylkkamánnet leat vásihan ahte leamaš ávki ásahit sierra virggiid main lea erenoamáš ovddasvástádus gozihit sámi gažaldagaid ovttastahttimiin, plánabargguin, ovdánahttinbargguin ja ovttasdoaimmaid bokte. Ráđđehus áigu geahčadit fylkamánne doaibmannávccaid mat gusket sámi gažaldagaide, go lea sáhka suohkan­suorggi bagadallan- ja ovddidanbargguin. Bargo – ja searvadahttindepartementa áigu maid bivdit KSa ja Sámedikki lagat ovttasbargui geahčadit ­suohkaniid barggu sámi áššiiguin. Dan oktavuođas lea heivvolaš čađahit kártema, omd. das, man muddui suohkanat váldet sámi čuolbmaáššiid iezaset plánadokumeanttaide.