Sámepolitihkka

9.1 Sámi álbmoga vástesaš dearvvašvuođapolitihkalaš doaimmaid vuođđu

Ráđđehusa ulbmil lea ahte álbmogis galget leat ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusfáladagat guđe gielalaš ja kultuvrralaš duogáš dal leažžá. Ráđđehus áigu ovttasbargovugiid bokte gaskal Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta ja Sámedikki sihkkarastit ahte sámi perspektiiva lea fárus go ovdánahttet dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid sámi álbmogii.

Go lea sáhka suohkansuorggis, de áigu ­Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta deattuhit dutkama ja máhttoovddideami, pedagogalaš gaskaomiid geavaheami, ekonomalaš doarjaga ­vuoruhuvvon ovdánahttindoaimmaide ja bearráigeahččometodihka ovddideami. erenoamášdearvvašvuođabálvalusas áigu Dearvvašvuođa- ja ­fuolahusdepartemeanta vuhtiiváldit sámi álbmoga bálvalusfálaldagaid eaiggátstivrema bokte. Guovllu dearvvašvuođaásahusat galget ohcat ja oainnusin dahkat sámi buhcciid vuoigatvuođaid ja dárbbuid go lea sáhka heivehuvvon bálvalusain plánemis, čielggadeamis ja go mearrádusat dahkkojuvvojit.

Ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat eaktudit ahte sámi álbmogiin deaivvadit dakkár bargit geain lea gelbbola��vuohta sihke ­sámegielas ja sámekultuvrras. Sámi guovddáš ­guovlluin dáidet diet vejolašvuođat leat buorit. Jus galgá leat buorre kvalitehta bálvalusain, de fertejit gávdnot bargit geain lea gelbbolašvuohta sámegielas ja sámi kultuvrras. Jus sámi geavaheaddjit galget beassat vásihit bálvalusain leat kvalitehta, de lea buot eanemus dadjamuš das ahte nagodit go háhkat doarvái bargiid geain lea sámi giella- ja kulturduogáš, ja lea maid deaŧalaš addit joatkkaoahpu eará bargiide. Sámegiella ja oppalaš kultuvrralaš ja historjjálaš perspektiivvas ferte leat ollu eambbo sadji riikkaguovllu dearvvašvuođafágalaš vuođđooahpuin. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta lohká galgat joatkit dálá kvohtaortnegiiguin go váldet sisa studeanttaid skuvllaide.

Suohkanat, fylkkagielddat ja dearvvašvuođafitnodagat galget fuolahit dárbbašlaš dulkaveahki jus bargiin ii lea doarvái giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Dulkonbálvalusat eai leat álo gávdnamis ­suohkandearvvašvuođabálvalusas, ovdamearkka dihte fásta doaktáriin. Geavaheddjiid iskkadeapmi maid Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáš lea ­dahkan čájeha olbmuid leat duhtameahttumin ­dulkonbálvalusaiguin, ja bohtosat deattuhit vel ahte dulkon lea heahtečoavddus. Jus dearv­vašvuođabargiin ii leat doarvái giellaipmárdus, de sáhttet šaddat boasttu dikšumat eai ge várálaš dávddat soaitte áiggemunis fuomášuvvot.

Guovllu dearvvašvuođaásahusaid bargodokumeanttas 2008 hárrái lea Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta deattuhan ahte sápmelaš buhcciid riekti ja dárbbut oažžut heivehuvvot bálvalusaid čohkkejuvvojit ja oainnusin dahkkojuvvojit plánemis, čielggademiin ja go mearrádusat mearriduvvojit. Go galgá váldit vuhtii sámi álbmoga bálvalusdárbbuid, de lea deaŧalaš ahte dearvvašvuođafitnodagat leat mielde das ahte bargiin lea dárbbašlaš ipmárdus sámi gielas ja kultuvrras. Davvi Dear­vvašvuohta RHF muitala iežas juohke jahkásaš dieđáhusas 2007 hárrái Dearvvašvuođa ja fuolahusdepartementii ahte sámi dulkonbálvalus gávdno ja ahte dan sáhttá atnit go lea ain dárbu. Deaŧaleamos hástalussan orrot leame dat ahte ráhkadit buoret rutiinnaid mat sihkkarastet fágaolbmuid dovdat daid ortnegiid mat leat ja ahte fertejit leat buorit rutiinnat dulkonbálvalusaid geavahettiin. Čuovvolan dihte dulkonbálvalusaid sámi álbmogii, lea Davvi Dearvvašvuohta RHF bivdán erenoamáš raporterema dan birra dan bargodokumeanttas mii lea dearvvašvuođaásahusaide 2008 hárrái. Departemeanta áigu guorahallat movt dien dili sáhttá buoridit.

Ollu buhcciidáittardeaddjit davimus fylkkain eai leat systemáhtalaččat bidjan daid jearaldagaid sierra mat sámi álbmogis leat leamaš boahtán. Dalle go sámi olbmot leat váldán oktavuođa, de lea ovddemustá leamaš danne go lea váilon dulkonbálvalus dearvvašvuođabálvalusas.

Fágabirrasat ja eiseválddit leat Sámi dearv­vašvuođadutkanguovddáža bokte, mii lea Romssa universitehtas, ožžon eambbo dieđuid sámi álb­moga dearvvašvuođa- ja eallindili birra. Dutkanbohtosat čájehit dán rádjái eanemustá ahte eai leat namuhan veara erohusat dearvvašvuođadilis gaskal sápmelaččaid ja muđui dan álbmogis mii orru sámi guovlluin. Sámi álbmot ii leat nu duhtavaš dearvvašvuođabálvalusain go muđui álbmot. Jus leažžá nu ahte dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa ja sámi geavaheddjiid gaskkas lea heajos gielalaš ja kultuvrralaš gulahallan, de eai ane sámit nu ollu ávkki dain bálvalusain. Gielalaš boasttuipmárdusat sáhttet dagahit stuora váttisvuođaid dikšumis.

Govus 9.1 Ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat eaktudit ahte sámi álbmogiin deaivvadit dakkár bargit geain lea gelbbolaš-vuohta sihke sámegielas ja sámekultuvrras.

Gáldu: John-Marcus Kuhmunen

Departemeantta juolludeamit dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaide sámi álbmogii juolluduvvojit kapihttal 724 bokte. Jahkái 2008 lea biddjojuvvon 13 milj. ruvnno dasa ahte ain doalahit doaibmabijuid doaibmaplána vuođul man namma lea » Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta». Dearvvašvuođadirektoráhtta hálddaša daid ruđaid mat leat doarjjaruhtan earret eará Sámediggái ja Sámi dearvvašvuođadutkanguovddážii. Daidda ruđaide gullá maid rádjesuohkaniid ovttasbargu dain suohkaniin mat leat Davvi-Suomas, Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Kapihttal 743 bokte lea juolluduvvon 27,5 milj. ruvnno jahkái 2008 Sámi nationála gelbbolašvuođaguovddážii psyhkalaš dearv­-vašvuođagáhttema várás vai besset bargat eambbo psyhkalaš dearvvašvuođain.

9.1.1 Láhkavuođđu ja ovddasvástádusa juogadeapmi dearvvašvuođabálvalusas

Dearvvašvuođalágat ráddjejit movt oktavuohta galgá leat dearvvašvuođadoaimmaid, bargiid ja ­dearvvašvuođageavaheddjiid gaskkas. Buhcciid vuoigatvuođaid ráddje ovddemustá buhcciidvuoigatvuođaláhka. Lágas leat njuolggadusat movt okta­vuohta galgá leat buhcciid ja dearv­vašvuođabálvalusa/dearvvašvuođabargiid gaskkas ja dat čalmmustahttá buohcci ja buohcci dárbbuid. Lága ferte geahččat ovttas eará lágaiguin mat gusket dearvvašvuođabálvalussii, nu go dearv­vaš­vuođabargiid lága, spesialista dearv­vaš­vuođabálvaluslága, suohkan dearvvašvuođabálvalus lága, bátnedikšunbálvalus- lága ja psyhkalaš dearvvašvuođagáhtten lága. Sámelágas leat dasa lassin njuolggadusat mat addet Norgga sámi ál-bmogii viiddiduvvon vuoigatvuođa atnit sámegiela vai besset fuolahit iežaset beroštumiid báikkálaš ja guovllu dearvvašvuođa- ja sosialásahusaid ektui.

Ovddasvástádusa juohkin dearvvašvuođa- ja sosialsuorggis čilge geas lea ovddasvástádus deavdit geavaheddjjiid vuoigatvuođaid dan suorggis. 2002 rájes lea ovddasvástádusa juohkin Norgga álbmoga dearvvašvuođabálvalusas na:

• Stáhtaslea ovddasvástádus oaju máksimis, ­buohcciviesuin ja eará spesialistadearvvaš-vuođabálvalusas (maiddái psyhkalaš dearvvaš-vuođagáhttemis ja spesialiserejuvvon gárrenvuođafuolahusas) ja spesialiserejuvvon mánáid-suodjalusa bálvalusain, ja maid stáhtalaš bearráigeahččandoaimmas.

• Fylkkasuohkanislea ovddasvástádus bátnedikšunbálvalusas ja bearašsuodjalusas.

• Suohkaniinlea ovddasvástádus dábálašdoavttirbálvalusas, fysioterapiijabálvalusas, jortamovrabálvalusas, dearvvašvuođastašuvnna- ja skuv­ladearvvašvuođabálvalusas. Dikšun- ja fuolahusbálvalusat lea vuosttaš dikšundássi psyhkalaš dearvvašvuođabarggus, gárrenvuođa-suodjalusas ja mánáidsuodjalusas, ja das lea maid ovddasvástádus eará sosialbálvalusain. Suohkansuorggis lea iešheanalaš ovddasvástádus ovddidit iežaset dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusa plánaid mielde vai dat livččii heivehuvvon guovllu sámi álbmogii.

9.1.2 Sámedikki rolla dearvvašvuođapolitihka hábmemis

Sámediggi lea stáhta eiseválddiid guovddáš ságastallanbealli go lea sáhka politihkkahábmemis ja sin hárrái geain lea ovddasvástádus bálvalusaid fállat sámi álbmogii. Ráđđádallanšiehtadus gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikki guoská maid dearvvašvuođapolitihkalaš suorgái.

Sámediggi evttoha sámi birrasiin evttohasaid dearvvašvuođaásahusaid stivrraide. Sámediggi iežas rolla bokte dán suorggis sáhttá dagahit ahte guovllu dearvvašvuođaásahusat fuolahit ovttasdássásaš ja olámuttot spesialistadearvvašvuođabálvalusaid sámi álbmogii. Leat ásahan ovttasbargoorgána gaskal Sámedikki ja guovllu dear­v-vašvuođaásahusaid. Davvi Dearvvašvuohta Finnmárkku Dearvvašvuođa ja Sámedikki bokte lea eanemus konkrehta ovttasbargu.

Iešguđetlágan fága organisašuvnnat/ásahusat bivdet maid Sámedikki nammadit áirasiid fágaráđiide, stivrraide ja stivrajoavkkuid miellahttun mat galget ovddastit ja vuhtii váldit sámi beroštumiid. Nu leat dat áirasat deaŧalaš eavttuidaddit ráđđehusa dearvvašvuođa- ja sosialpolitihkas.

Daid doarjjaruđaid bokte maid juhket báikkálaš prošeavttaide fylkkagielddain ja gielddain lea maid Sámedikkis váikkuhanvejolašvuohta dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusas sámi álbmogii.

Sámediggi lea maŋimus jagiid ožžon measta 6 milj. ruvnno juohke jagi iežaset dearvvašvuođa- ja fuollasuorggi bargui. Daidda prošeaktaruđaide maid Sámediggi lea juolludan heivehit dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid sámi álbmogii lea duogážin NOUs 1995:6 Plan for helse- og sosialtjenester for den samiske befolkning. NOU dagai oainnusin ahte sámi dearvvašvuođa vuostáiváldiin ja Norgga dearvvašvuođabálvalusas ledje stuora hástalusat go galge guđetguimmiideaset ipmirdit. Dan barggu čuovvoledje Stoltenberg I-ráđđehusa doaibmaplánas. Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta.Dan doaibmaplána mielde čuvvo prošeaktaruđat maiguin sáhtte bidjat johtui muhtin doaibmabijuid plánas. Sámediggi lea mearridan njuolggadusaid prošeaktaruđaid ektui ja daid njuolggadusaid mielde, de mearrida Sámediggeráđđi juohke jagi makkár nannensurggiide ­bidjet ruđaid. Go meannudit ohcamušaid, de deattuhit nannet doaimmaid viidát geográfalaččat ja ahte galget doarjut iešguđet fágasurggiid dearvvašvuođa- ja sosialsuorggis. Juolluduvvon prošeaktaruđat maŋemus jagiid leat čadnojuvvon dakkár surggiide go:

• áhpehisvuohta, riegádahttin ja mánnaoažžun-fuolla.

• Nuorat ja gárrenvuohta.

• Dearvvašvuođabálvalusaid heiveheapmi sámi álbmogii.

• Dulkonbálvalusaid ráhkadeapmi sámi álbmogii mas deattuhuvvo dearvvašvuođabálvalus.

• Boarásnuvvan ja boarisvuođafuolla mas erenoamážit gehččet demeansafuola.

Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa 11. čuoggá.