Sámepolitihkka

10.1 ONa konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra

ONa konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra lea huksejuvvon dan ipmárdussii ahte mánáin lea dárbu erenoamáš suddjejupmái ja dat lea siviila, politihkalaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra. Ráđđehus bargá aktiivvalaččat ovddidit mánáid vuoigatvuođaid konvenšuvnna mielde.

Konvenšuvdna váldá ee. vuhtii ahte juohke álbmoga árbevierut ja kultuvrralaš árvvut mearkkašit ollu máná suddjemii ja harmonalaš ovdáneapmái. Mánáidkonvenšuvnnas leat guokte mearrádusa mat erenoamážit namuhit álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid, art. 17 (d) ja 30. Art. 17 (d) cealká stáhtas leat geatnagasvuohtan «movttidahttit» mediat váldit erenoamážit vuhtii unnitlohkoál-bmoga mánáid ja álgoálbmotmánáid gielalaš dárbbuid. Artihkal 30 addá čuvvovaš oppalaš prinsihpa: «Riikkain gos leat čearddalaš, oskku dahje gielalaš minoritehtat dahje álgoálbmogat, ii galgga muhtin mánná gii gullá dakkár minoritehtii dahje álgoál­bmogii biehttaluvvot ovttas iežas joavkku eará miellahtuiguin eallit iežas kultuvrras, dovddastit ja bálvalit iežas oskku ja geavahit iežas giela.»

ONa mánáidlávdegotti cealkámušat stáhtaide mat leat álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid birra sisttisetdollet máŋga ávžžuhusa. Stáhta galgá atnit gutnis álgoálbmotmánáid rievtti doalahit iežaset identitehta. Olbmonamat oktan gielain ja kultuvrrain leat deaŧaleamos identitehtaoasit juohke ­olbmui. Lávdegoddi bivdá ge maid stáhtaid álggahit dárbbašlaš doaibmabijuid vai sihkkarasttáše álgoálbmotmánáid beassat buorrin atnit iežaset kultuvrra ja maid atnit iežaset giela.

Riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat mearkkašit Norgga eiseválddiid politihka máŋgga suorggis mat gusket sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaide ja bajásšaddandillái. Almmolaš eiseválddiin lea ovddasvástádus deaŧalaš surggiin nu movt dearvvašvuođa- ja sosiálfálaldagain, mánáidsuodjalusas, mánáidgárddiin, vuođđoskuvllas, joatkka­skuvllas, kultur- ja astoáigefálaldagain, mediain ja eará surggiin. Muhto stáhtas lea maid ovddasvástádus gozihit ahte earát čuovvolit daid vuoigatvuođaid. Suohkaniin lea erenoamáš ovddasvástádus sihkkarastit dakkár bajásšaddama mas sámi mánát ja nuorat besset nannet iežaset identitehta ja gullevašvuođa sámi servodahkii.

Norga raportere juohke 5. jagi ONii mánáidkonvenšuvnna čuovvoleami. 30. artihkkalis čilgejuvvojit doaibmabijut sámi mánáide ja nuoraide. Norgga 3. raporttas (2003) čilgejuvvui ee. oahpahuslága 1999 čuovvoleapmi, mii ee. sisttisdoallá ohppiid vuoigatvuođa oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Muđui čilgejuvvui sierra mánáidgárdedoarjaga birra daid mánáidgárddiid hárrái main lea mearrádus ahte dat huksejit doaimmaset sámi gillii ja kultuvrii. (Gč. Norgga 3. raportta, č. 587 – 589.) ONa mánáidlávdegottis eai lean makkárge mearkkašumit Norgga 3. raportii go lea sáhka sámi mánáin ja nuorain.

2006:s ráhkaduvvui ođđa plakáhta masa oanehaččat lea čállojuvvon mánáidkonvenšuvdna. Plakáhta čállojuvvui girjedárogillii, ođđadárogillii ja davvisámegillii ja dat juhkkojuvvui buot riikka suohkaniidda, skuvllaide, mánáidgárddiide jna. Muđui jorgaluvvui ođđa veršuvdna mánáidkonvenšuvnnas oktan lassibeavdegirjjiiguin ođđadárogillii ja sámegillii. Sihke plakáhta ja konvenšuvdnateavstta sáhttá lohkat Mánáid- ja dásseárvodepartemeantta neahttasiidduin.

Norgga 4. raporta geigejuvvui guovvamánus 2008:s. Artihkkala 30 vuolde čilgejuvvojit ođđa láhkamearrádusat ja doaibmabijut mat leat sámi mánáide mánáidgárddiin ja sámi ohppiide vuođđoskuvllas, oktan doaibmabijuiguin mat leat Máhttoloktemis. Prošeakta «Sámi ofelaččat», erenoamáš juolludeamit falástallamii, sámi nuoraidkonferánsii ja doaibmadoarjja sámi mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnaide maid čilgejuvvojit. Erenoamáš doaibmabijut mánáidsuodjalusas sámi mánáide maid čilgejuvvojit.

Suohkaniin lea deaŧalaš rolla čuovvolit mánáidkonvenšuvnna, ja dan vuollái gullá maid dat ahte mánáin lea riekti dadjat oainnuset ja sin galgá guldalit. Danne bovdii Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta 8 suohkana, ee. álttá ja Guovdageainnu čohkket mánáid ja nuoraid oainnuid dan birra movt Norggas lea bajásšaddat. Mihttomearrin lea leamaš oččodit mánáid ja nuoraid mielde ONii raporteret, ja maid dat ahte buoridit suohkaniid gelbbolašvuođa mánáid ja nuoraid oainnuid čohkkemis ja čuovvoleamis. NOVA lea oktiičohkken suohkaniid raporttaid, ja čohkkejuvvon raporta lea mielddusin Norgga 4. raporttas ONa mánáidlávdegoddái.

Norgga 4. raportta álgočálus addojuvvui 2007 čavčča Sámediggái. Sámedikki bivde erenoamážit geahččat dan mii lea sámi mánáid ja nuoraid birra, ja muđui buktit lasáhusaid. Čoahkkin maid dollojuvvui Sámedikkiin. Sámediggi lea buktán cealkámušaid raportii ja muhtin oassi dain lea biddjojuvvon dasa mielde, ee. oppalaš čálus dain hástalusain mat Norggas leat go lea dárbu ovddidit mánáid ja nuoraid sámi identitehta ja gullevaš-vuođa, sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddandili dutkat, ja go lea dárbu sámi giella- ja kulturgelbbolašvuhtii almmolaš bálvalusapparáhta bargiin.