Sámepolitihkka

12.2.1 Sámegiela vuođđooahpahus

Oahpahuslága 6. kapihttala mielde lea sámi guovl­luid mánáin geat leat vuođđoskuvlaagis juohkehaččas vuoigatvuohta oažžut sámigiel oahpahusa ja oahpahusa sámegillii. Olggobealde sámi guovlluid lea ohppiin vuoigatvuohta oažžut diekkár oahpaheami jus suohkanis leat unnimusat logi máná geat dan gáibidit, ja jus joavkkuide báhcet viidáseappot unnimusat guhtta oahppi, gč. oahpahuslága § 6 – 2. Departemeanta oaidná ahte go sámegiel oahpahus lea geatnegahttojuvvon lága bokte, de dat lea váikkuhan dasa ahte sámi mánát ja nuorat geavahišgohtet eatnigielaset eanet oadjebasvuođas buot oktavuođain. Dasa lassin addá dákkár oahpaheapmi sidjiide eanet ipmárdusa ja dieđuid iežaset kultuvrra birra, mii fas dagaha ahte sii leat atnigoahtán iežaset duogáža miha eanet árvvus go ovdal dahke. Sii ožžot maid vejolašvuođa fievrredit árbevieruideaset viidáseappot.

Sámediggi lea dáhtton rievdadit oahpahuslága nu ahte maiddái vuođđoskuvlaoahppit geat orrot olggobealde sámi guovlluid galget oažžut sierranas vuoigatvuođa oažžut oahpahusa sámegillii. Departementta mielas lea dien váttis čađahit danin go váilot oahppan oahpaheaddjit geat sáhtáše oahpahit ja go leat unnán sámegielagat geat ohcet oahpaheaddjeohppui, gč. kap. 12.1.1, mas maid čujuhuvvo ahte leat miha eanebut geat ohcet ođđa lohkanfálaldagaide, muhto oppalohkái leat ain ollu hástalusat oažžut eanebuid oahpu váldit. Jus oahpahuslága rievdadivččii nu movt Sámediggi dáhttu, de šattašii váldit atnui gáiddusoahpahusa oalle viidát. Diekkár fálaldagat gal sáhttet máŋgga oktavuođas gokčat oahppodárbbuid jus ii leat vejolaš eara ládje láhčit oahpu. Gáiddusoahpahus fálaldagat leat máŋggaláganat sihke kvalitehta ja viidodaga dáfus ja man muddui leat heivehuvvon buot golmma sámegillii. Dat leat máŋggaláganat sihke organiserema, teknologiija geavaheami, gelbbolašvuođa ja ii unnimusat oahpponeavvuid dáfus, gč. kap. 11.5. Departemeanta áigu árvvoštallat livččii go vejolaš láhčit dili nu ahte eanebut geat dan hálidit, oččoše sámegillii oahpu ovdamearkka dihte dakko bokte ahte rievdada joavkkuid sturrodatgáibádusaid. Ovdal go diekkár ortnega sáhtášii álggahit, de ferte goit departementa kártet movt dálá ortnegat doibmet, ja ferte rehkenastit maid dat mávssášii addit juohkehažžii sierranas vuoigatvuođa beroškeahttá ássanbáikkis. Dassážii go diet áššit leat čielggaduvvon, de áigu departemeanta deattuhit dan ahte sihkkarastit sámi oahpu ja ávžžuhit suohkaniid olggobealde sámi guovlluid mat dáhttot addit sámegiel oahpahusa, ahte geavahit gáiddusoahpahusa.

1997 Vuođđoskuvlla nuppástusa oktavuođas ráhkaduvvojedje vuosttaš geardde sámi skuvllaide maid sierra oahppoplánat (L97/L97S). Máhttoloktema oktavuođas viiddiduvvo dat maid joatkkaoahpahussii, geahča kap. 11.2.2. Sámi giellafága ja kulturfága eai leat mielde Máhttoloktemis, danin go Sámediggi ii hálidan ahte dat galge leat mielde.

Nugo tabealla 11.1 čájeha, de lea ohppiidlohku geat ožžot davvisámegielas oahpu njiedjan skuvlajagis 2007/2008. Eanemus lea njiedjan Finnmárkkus, gos ohppiid lohku geain lea sámegiella nubbigiellan lea njiedjan 1086 oahppis skuvlajagis 2006/2007 959 oahppái dán skuvlajagis. Romssas lea sámegiel ohppiid lohku oalle dásset, ja Nordlánddas lea lohku lassánan. Finnmárkku fylkamánne ii leat čáđahan iskkadeami čielggadit manne lohku lea njiedjan, muhto lea čilgen Máhttodepartementii ahte sivvan dasa sáhttá leat oahpu lágideapmi. Sámegiel (ja suomagiel) oahppu boahtá lassin eará fágaide, ja oahppodiimmut biddjojuvvojit seamma áigái go eará fágat dahje 7. diibmun. Gáibiduvvo hui ollu ohppiin go galget joksat fágaid gealboul­bmiliid, ja leat ollugat geat heitet oahpahusas. Dasa lassin leat dát smávva fágat, ja oahpaheaddjit leat hui okto oahpahusa láhčimiin. Ja dasa lassin leat vel unnán oahpponeavvut ja oahppan oahpahead­djit vátnasat. Eai ge suohkanat leat buot áiggit nu gergosat láhčit oahpahusa nu ahte dat šattašii nu buorre go vejolaš.

Finnmárkku fylkamánne hálida gávnnahit manne sámegiel ohppiid lohku lea njiedjan. Ovttasráđiid Romssa ja Nordlándda fylkamánniiguin dáhttu Finnmárkku fylkamánne álggahit dutkanprošeavtta gávnnahan dihtii makkár erohusat dáin golmma fylkkain leat. Leat ávžžuhan Sámi allaskuvlla geahččat dán ášši.

Go bálddastahttá tabeallaid 11.1 ja 11.2, de oaidná ahte ohppiid lohku geat válljejit oahpahusa juogo davvisámegillii, lullisámegillii dahje julevsámegillii, lassánii gaskal 1997 ja 2006. Ohppiid lohku oktiibuot, geat válljejit muhtun sámegiel oahpahusa, njiejai veaháš go eat váldán mielde fága sámegiella ja kultuvra, muhto ohppiid lohku geat válljejit sámegiela vuosttaš- dahje nubbigiellan ­lassánii veaháš skuvlajagis 2006/2007. Máhttoloktemis lea dat fága sámegiella ja kulturmáhttu bid­djojuvvon oassin ollu eanet fágaide go ovdal, ja dasa lassin galget oahppit miehtá riikka oažžut dákkár oahpahusa, gč. kap. 11.6.1. Almmatge áigu departemeanta čuovvut dán ovdáneami, ja mihttomearri lea oažžut eanet ohppiid válljet sámegiela maiddái olggobealde Finnmárkku ja sámi guovl­luid.

Ohppiin geat válljejit sámegiela, lea oktiibuot 190 diimmu (á 60 minuvtta) eanet skuvla go eará ohppiin čieža vuosttaš jagiin vuođđoskuvllas. Dát lea árvvoštallojuvvon dárbbašlažžan vai lea vejolaš oahppat guokte giela, ja ahte dat seammás ii galgga čuohcit eará fágaide ja daid mihttomeriid olaheapmái. Dakkár skuvllain dahje guovlluin gos eatnasiin dahje buohkain lea oahppu sihke dárogillii ja sámegillii, leat dát liigediimmut lunddolaš oassin diibmoplánas. Departemeanta áigu čohkket eanet dieđuid dan birra movt oahppit ieža vásihit iežaset oahppodilálašvuođa, earet eará dasa mii guoská guhkit skuvlabeaivái. Vuođđoskuvlla diibmologu loktema oktavuođas lea departemeanta bidjan vuođđun ahte plánejuvvon diimmuid lasiheapmi galgá maid guoskat sámi ohppiid fága- ja diibmojuohkimii. Gulaskuddanreivves leat dáhtton guoskevaš guláskuddanásahusaid geahččat erenoamážit evttohusaid mat gusket sámegiel/dárogiel vuosttašgiella diibmologuid lasiheapmái, ahte lea go dat buorre, go dain ohppiin leat dál juo oba ollu diimmut. Leat maid bivdán guláskuddanásahusaid buktit oaiviliid dasa ahte movt de livččii jus juogadivččii diibmologu beliin vuosttašgillii ja beliin nuppigillii. Jus diibmolohku mii guoská sámegiillii/dárogiillii vuosttašgiellan ii nannejuvvo vel eanet, de sáhttá dálá diibmologu, mii lea 916 sámegiella/dárogiella vuosttašgiella fágas, juohkit nu ahte šaddet 604 diimmu 1.-4. luohkáide ja 312 diimmu 5.-7. luohkáide.

Máhttodepartemeantta bušeahtas juolluduvvo jahkásaččat sierra merkejuvvon doarjja sámi oahpahussii, nannen dihtii dan ahte dákkár oahppu addojuvvo oahpahuslága § 6 – 2 mielde. Doarjagat geavahuvvojit juogo gokčat suohkaniid liigegoluid mat bohtet go leat oahppit geat válljejit sámegiela, dahje nannet oahpaheddjiid gelbbolašvuođa sámegielas ja kultuvrras. Suohkanat leat geatnegahttojuvvon addit sámi guovlluid ohppiide oahpu sihke sámegillii ja sámegielas, jus oahppit dan dáhttot. Ollu suohkanat leat dovddahan departementii ahte doarjja gokčá dušše oasi goluin. Ráđđehusa ulbmil lea ahte buot oahppit galget iežaset vuoigatvuođaid mielde oažžut oahpu. Oahpahusdirektoráhtta galgá 2008:s árvvoštallat vuođđoskuvlla sámegiel oahpahusa doarjjaortnegiid. Dát árvvoštallan galgá earet eará oažžut ovdan dan ahte man ollu suohkaniid ruhtadilli váikkuha ohppiid sámegiel oahppo­fálaldagaide.

Máhttoloktema atnuiváldin mielddisbuvttii maid muhtun rievdadusaid sámi oahpahussii. Earet eará eai oaččo oahppit dál šat oahpu fágas sámegiella ja kultuvra. Dat fága ii gávdno šat, dál ožžot oahppit oahpu sámegiella vuosttaš- dahje nubbigiella fágain. Lea beare árrat vuos dadjat addá go dát rievdan ohppiide buoret vuođu viidásit oahpahusas dahje movt oahppit ieža árvvoštallet dán nuppástusa. Galgá álggahuvvot iskkadeapmi mii guoská sámegiel oahppofálaldagaid kvalitehtii ja viidodahkii. Dát bargu galgá kártet dan movt sámegiel oahpahus heivehuvvo ja movt dat doaibmá.

12.2.1.1 Lullisámegiella ja julevsámegiella vuođđooahpahusas

Nugo statistihkka čájeha, de leat unnán oahppit geain lea oahpahus julevsámegillii ja lullisámegillii. Sullii 2000 olbmo hupmet julevsámegiela, ja eanaš oassi sis ássá Ruoŧas. Lullisámegiella lea áitojuvvon giella. Guovllut gos lullisámegiela hupmet, leat smávvat ja leat hui bieđgguid. Maŋimus áiggiid leat ásahuvvon vásetin giellasuodjalandoaimmat. Dan oktavuođas lea diehttelas hui dárbu láhčit oahpu ođđa buolvvaid mánáide, jus giela galgá lihkostuvvat seailluhit. Nordlándda fylkamánne lea leamaš prošeaktajođiheaddji prošeavttas Lullisámegiel oahpahus ruovttuskuvllas. Dan prošektii lea stáhta juolludan doarjaga nu ahte leat sáhttán láhčit gáiddusoahpu ja leat sáhttán hospiteret lullisámi ohppiid máŋgga guvlui Norggas. Oahppit leat leamaš sierra ruovttuskuvllas ja leat ožžon lullisámegiel oahpahusa gáiddusoahppun muhtun sámi skuvl­las, omd. Gaska- Norgga sámiskuvllas árbordis. Elgå bajásšaddanguovddáža oahppit leat maid leamaš dán prošeavttas mielde, ja doppe sámi oahppit leat hospiteren Snoasas.

Dát prošeakta lea dál ođđa muttos, go lea ovddiduvvon neahttasiidu veahkkin oahpaheddjiide. Neahttasiidu ii leat vuos nu ollu anus, ja leat bargamin buoridit dan. Jurdda lea váldit dan atnui 2008 mielde.

Boksa 12.1 Elgå-prošeakta

Govus 12.2 Engerdála suohkan Hedmárkkus

Sámedikki giellamovttiidahttinprošeakta (2001 – 2006), mas Sámi allaskuvla leamaš bagadallin ovttasráđiid Engerdála suohkaniin, lea čalmmustahttán lullisámegiela dili. Mihttomearri lea ahte mánát galget leat guovttegielagat go gerget nuoraidskuvllas, go leat čuvvon oahpahusa lullisámegillii ja lullisámegielas sihke mánáidgárddis ja skuvllas. Go buot váhnemiin ii leat nu buorre lullisámegielmáhttu, de leat áhkut ja ádját leamaš mielde dehálaš máhttoolmmožin dán prošeavttas. Prošeavtta bohtosat čájehit eare eará dan ahte mánát geat prošeavttas ledje mielde, geavahit lullisámegiela beaivválaš gulahallamis, ja sis lea buorre dovdu lullisámegillii. Ráđđehusa mielas lea dát leamaš hui buorre bargu. Engerdála suohkan lea 2007:s ja 2008:s ožžon 500 000 ruvnno jahkái čuovvolit dán prošeavtta. Doarjja addojuvvo Bargo- ja searvadahttindepartementta bušeahtas.

Gáiddusoahpaheapmi lea eaktun jus galgá sihkkarastit lullisámegielat mánáide giellaoahpu. Elgås lea su iežas studio gos gáiddusoahppu jođihuvvo, ja sii sáhttet ovddidit gáiddusoahppofálaldagaid eará skuvllaid ohppiide jus lea dárbu. Liikká leat lullisámi giellaservodagain stuora hástalusat, sihke danin go váilot oahpaheaddjit geain lea lullisámegielas gelbbolašvuohta ja maiddái danin go váilot lullisámegiel oahpponeavvut miehtá lullisámiguovl-lu. Oahppodirektoráhtta lea dieđihan ahte lea šaddagoahtán stuorát beroštupmi lullisámegillii, ja ohppiid lohku geat lohket lullisámegiela joatkka­skuvllas, lassána.

Nordlándda fylkamánne ovttasbargá Ruoŧain dainna jurdagiin ahte álggahit lullisámi prošeavtta rastá riikkarájiid.

Departemeanta árvvoštallá makkár vejolašvuođat Nordlándda fylkamánnes livčče ovttastahttit julevsámi oahppodoaimmaid seamma ládje go fylkamánne dál ovttastahttá doaimmaid mat gullet lullisámegiela oahpaheapmái.